Haluan lakata odottamasta turhaan mieheni kosintaa

Mielestäni tuo on hyvä ratkaisu.

Vapautat energiaa muuhun tärkeämpään kuin odottamiseen.

Mikä siinä naimisissaolossa niin ihmeellistä on?

Kysy ensin itseltäsi se , että miksi sinulle olisi naimisiinmeno tärkeää ? 

Älä välitä, mulla on mies joka ”haluaa joskus naimisiin”, mutta ei ilmeisesti minun kanssani. Kosintaa ei kuulu. Olen kyllästynyt odottamaan kosintaa jonka PITÄISI tulla.

Sinun tilanteesi on simppeli, eikä siinä ole mitään mätää. Minun tilanteessani syy on jossain muualla kuin siinä, että mies ei tahdo naimisiin ollenkaan, ja se ei ole lohdullista.

Oma mies taas on epämääräisesti puhunut, että haluaisi joskus kanssani naimisiin. Ollaan oltu yhdessä jo 6 vuotta ja hyviä tilaisuuksia kosia on tullut ja mennyt. Sormuksistakin on joskus ohi mennen puhuttu. Kosintaa vaan ei kuulu.

Vierailija kirjoitti:

Oma mies taas on epämääräisesti puhunut, että haluaisi joskus kanssani naimisiin. Ollaan oltu yhdessä jo 6 vuotta ja hyviä tilaisuuksia kosia on tullut ja mennyt. Sormuksistakin on joskus ohi mennen puhuttu. Kosintaa vaan ei kuulu.

Kosi itse. Sittenpä kuuluu.

Akkojen hömpötyksiä. Ei papin aamenet mitään muuta, paitsi lompakko kevenee.

Minulle se naimisiinmeno vain on tärkeää. Sitä on vaikea pukea sanoiksi, mutta siinä on enemmän sitä tunnetta, että olemme me. Monet perustelevat, että se ei muuta mitään. Eikä se muutakaan tavallaan ja toisaalta taas se muuttaa kaiken. Se on erilaista sitoutumista kuin avoliitto. Sanoohan se nimikin jo sen AVOliitto. 

Päässä vikaa

Vierailija kirjoitti:

Minulle se naimisiinmeno vain on tärkeää. Sitä on vaikea pukea sanoiksi, mutta siinä on enemmän sitä tunnetta, että olemme me. Monet perustelevat, että se ei muuta mitään. Eikä se muutakaan tavallaan ja toisaalta taas se muuttaa kaiken. Se on erilaista sitoutumista kuin avoliitto. Sanoohan se nimikin jo sen AVOliitto. 

Eli sinulla on kokemuksellista vertailukohtaa mitä te olette enemmän, kun olette naimisissa?

Avoliitto = ollaan yhdessä koska halutaan olla yhdessä.

Avioliitto = ollaan yhdessä koska on pakko olla.

Mitä mies on sanonut, kun olette tästä keskustelleet, että joudut tekemään itsesi kanssa paljon töitä asian suhteen?

m41 kirjoitti:

Akkojen hömpötyksiä. Ei papin aamenet mitään muuta, paitsi lompakko kevenee.

Kertoisitko miten tarkalleen ottaen se lompakko kevenee. Itse menin aikoinani naimisiin maistraatissa enkä muista maksoiko vihkiminen tai kuulutukset (tms prosessi ennen vihkimistä) yhtään mitään. Yhtään uutta vaatetta ei ostettu kummallekaan eikä pidetty juhlia.

Ap:lle: Miksi ette keskustele asiasta? Minä en aikuisena ihmisenä edes odottaisi jotain yllätyskosintaa. Me keskustelimme siinä kohtaa, kun olimme ostamassa yhteistä asuntoa ja oli sovittu, että lapsikin saa nyt tulla, että voisi olla helpompaa saman tien mennä naimisiin. Ei siinä kumpikaan kosinut pyytämällä naimisiin vaan ihan vain alettiin pyöritellä ajatusta keskenämme. En todellakaan muista kumpi sen sanan ensimmäisenä sanoi.

Vierailija kirjoitti:

Älä välitä, mulla on mies joka ”haluaa joskus naimisiin”, mutta ei ilmeisesti minun kanssani. Kosintaa ei kuulu. Olen kyllästynyt odottamaan kosintaa jonka PITÄISI tulla.

Sinun tilanteesi on simppeli, eikä siinä ole mitään mätää. Minun tilanteessani syy on jossain muualla kuin siinä, että mies ei tahdo naimisiin ollenkaan, ja se ei ole lohdullista.

Ehkä sinun PITÄISI kosia?

Vierailija kirjoitti:

Kysy ensin itseltäsi se , että miksi sinulle olisi naimisiinmeno tärkeää ? 

Tai sitten mies voi kysyä itseltään miksi naimisiinmeno on niin kamala peikko.

Kerro miehellesi että naimisiinmeno on sinulle tärkeää. En jäisi itse tuppisuuna odottamaan. Keksikää yhdessä ratkaisu joka miellyttää molempia. Jos mies pelkää rahanmenoa niin naimisiin maistraatissa. Jos ei sopua synny ja tällainen tärkeä asia painaa mieltäsi edelleen niin jätä hänet ettet katkeroidu ja etsi mies joka haluaa naimisiin kanssasi.

Voi herranjestas... Naiset, nyt on vuosi 2019! Kosikaa itse, älkääkä odotelko. Älkääkä missään nimessä "hienovaraisesti vihjailko".

Vierailija kirjoitti:

Avoliitto = ollaan yhdessä koska halutaan olla yhdessä.

Avioliitto = ollaan yhdessä koska on pakko olla.

Ei kukaan ole pakosta naimisissa eikä ketään voi pakottaa naimisiin. Naimisiin mennään omasta vapaasta tahdosta ja siinä pysyminen on omasta vapaasta tahdosta kiinni. Avioliitossa ollaan, kun ollaan tahdottu sitoutua loppuelämän ajaksi.  Avoliitossa ovat sellaiset, jotka sitoutuvat vain täksi hetkeksi ja jatko ei ole niin varmaa.

Niin, miehelle riittää tuo. Mutta riittääkö sinulle? Kuulostaa, että ei, koska kosinnasta haaveilet kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Minulle se naimisiinmeno vain on tärkeää. Sitä on vaikea pukea sanoiksi, mutta siinä on enemmän sitä tunnetta, että olemme me. Monet perustelevat, että se ei muuta mitään. Eikä se muutakaan tavallaan ja toisaalta taas se muuttaa kaiken. Se on erilaista sitoutumista kuin avoliitto. Sanoohan se nimikin jo sen AVOliitto. 

Ihmisten keksimä juttu sekin. Mieti nyt, onhan jonkun sekin pitäny keksiä ja ruveta toteuttamaan. Valmiiseen muottiin itsensä tunkemista,mielikuvituksellista. Illuusiostahan siinä on kyse, etkö voi vai ajatella asian mielessäsi parhainpäin ja näin ollen tuntea että olette yhtä?