Lue keskustelun säännöt.
Mitä hyötyä olisi 2. asteen oppivelvollisuudesta, kun lukio ei kuitenkaan valmista ammattiin?
08.05.2019 |
Järjetöntä pakottaa ihminen lukioon, kun lukion käyneen asema työmarkkinoilla ei paljon poikkea pelkän peruskoulun käyneestä.
Toisen asteen koulutuksen oppivelvollisuuden käyttöönoton jälkeenkin meillä olisi nämä lukion käyneet pitkäaikaistyöttömät ja syrjäytyneet, joilla ei ole mitään ammattia.
Kommentit (10)
Se valmistaa elämää varten ja antaa paremman pohjan jatko-opiskeluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se valmistaa elämää varten ja antaa paremman pohjan jatko-opiskeluihin.
Samaa voi sanoa peruskoulusta. Mutta eihän ei ole riittävää, kun niitä jatko-opiskeluita ei kuitenkaan usein saada suoritettua. Kysymys onkin, että pitäisikö lukion käyneille olla myös kolmannen asteen oppivelvollisuus?
Lukiosta saa valtavan yleissivistyksen. Varsinkin kun suurin osa häiriköistä on raakattu pois.
Lukio on eräänlainen kypsyysnäyte.
Lukioissa pitäisi olla sellainen pääsyraja, että lähes kaikki valmistuvat ylioppilaiksi. Kymppiluokalla voi korottaa numeroita.
Vierailija kirjoitti:
Lukiosta saa valtavan yleissivistyksen. Varsinkin kun suurin osa häiriköistä on raakattu pois.
Lukio on eräänlainen kypsyysnäyte.
Lukioissa pitäisi olla sellainen pääsyraja, että lähes kaikki valmistuvat ylioppilaiksi. Kymppiluokalla voi korottaa numeroita.
Ylioppilastodistus tai yleissivistys ei juurikaan auta työllistymisessä. Ja työllistyminen on se mikä ratkaisee sen, tuleeko ihmisestä syrjäytynyt vai ei.
Siellä lukiossa saa sitten aikaa etsiä itseään ja sopivaa uravaihtoehtoa. Moni on 15-vuotiaana ihan teinimyllerryksissä. Jos olisi pakko täysi-ikäiseksi asti tehdä edes jotain, se oma juttu voisi jossain kohtaa löytyäkin. Lukiossa pääsee samalla syventymään aiheisiin tarkemmin, itsehän löysin sieltä tulevaisuuden ammattini. Historia oli ollut aivan plaah peruskoulussa, mutta kun lukiossa pääsi syventymään tarkemmin, lähdinkin opiskelemaan hissaa.
Sitten jos tuntuu että lukio ei nappaa ja oma paikka on jossain muualla, niin voi vaikka vaihtaa sinne amikseen ja hankkia sitä kautta ammatin jos siltä tuntuu. Tai mennä lukion jälkeen ammattikorkeaan. Tai amiksesta lukioon tai yliopistoon. Siinä taataan vaan se, ettei kukaan nyt ainakaan 15-vuotiaana totea ettei kiinnosta ja jää kotiin tai pätkäduuneihin ilman koulutusta, koska jo parin vuoden päästä sieltä sohvan pohjalta on jo vaikea päästä ylös ja opiskelutaidot aivan ruosteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska toisen asteen jälkeen ihminen on vähän aikuisempi ja kypsempi ottamaan vastuuta elämästään. 15-vuotias voi nykyään ihan rauhassa lopettaa koulun, jos vanhemmat eivät välitä. Jos oppivelvollisuus jatkuisi täysikäisyyteen, yhteiskunnan velvollisuus olisi pitää kiinni nuoresta.
Pakollisuus tarkoittaa myös maksuttomuutta. Esimerkiksi lukio voi olla vähävaraiselle perheelle nyt liian kallis. Kenenkään nuoren opintojen ei pitäisi olla rahasta kiinni.
Sinä olet kyllä missannut tämän keskustelun pointin ihan huolella.
Kouluun voidaan pakottaa menemään, mutta opiskelemaan ei voi pakottaa.
Voihan ne kouluhaluttomat roikkua jossakin koulussa sen kolme vuotta peruskoulun jälkeen, mutta ei se mitään hyödytä jos ei tee siellä koulussa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koska toisen asteen jälkeen ihminen on vähän aikuisempi ja kypsempi ottamaan vastuuta elämästään. 15-vuotias voi nykyään ihan rauhassa lopettaa koulun, jos vanhemmat eivät välitä. Jos oppivelvollisuus jatkuisi täysikäisyyteen, yhteiskunnan velvollisuus olisi pitää kiinni nuoresta.
Pakollisuus tarkoittaa myös maksuttomuutta. Esimerkiksi lukio voi olla vähävaraiselle perheelle nyt liian kallis. Kenenkään nuoren opintojen ei pitäisi olla rahasta kiinni.
Sinä olet kyllä missannut tämän keskustelun pointin ihan huolella.
Itse asiassa täysi-ikäisellä on todennäköisesti vastuuttomampaa käytöstä opiskelemaan hakeutumisessa ja opiskelussa kuin 15-vuotiaalla, koska häntä eivät ole enää vanhemmat vahtimassa.
Hyvin harva vanhempi antaa lapsensa vaan maata kotona ne kolmisen vuotta peruskoulun päättymisen ja täysi-ikäisyyden välillä. Sen sijaan täysi-ikäiselle työttömälle kolmen vuoden makaaminen ei ole juttu eikä mikään, se on ihan normaalia pitkäaikaistyöttömyyttä, vaikka toki se tuhoaakin aloitekyvyn ja opiskelutaidot aika perusteellisesti myös aikuiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska toisen asteen jälkeen ihminen on vähän aikuisempi ja kypsempi ottamaan vastuuta elämästään. 15-vuotias voi nykyään ihan rauhassa lopettaa koulun, jos vanhemmat eivät välitä. Jos oppivelvollisuus jatkuisi täysikäisyyteen, yhteiskunnan velvollisuus olisi pitää kiinni nuoresta.
Pakollisuus tarkoittaa myös maksuttomuutta. Esimerkiksi lukio voi olla vähävaraiselle perheelle nyt liian kallis. Kenenkään nuoren opintojen ei pitäisi olla rahasta kiinni.
Sinä olet kyllä missannut tämän keskustelun pointin ihan huolella.
Itse asiassa täysi-ikäisellä on todennäköisesti vastuuttomampaa käytöstä opiskelemaan hakeutumisessa ja opiskelussa kuin 15-vuotiaalla, koska häntä eivät ole enää vanhemmat vahtimassa.
Hyvin harva vanhempi antaa lapsensa vaan maata kotona ne kolmisen vuotta peruskoulun päättymisen ja täysi-ikäisyyden välillä. Sen sijaan täysi-ikäiselle työttömälle kolmen vuoden makaaminen ei ole juttu eikä mikään, se on ihan normaalia pitkäaikaistyöttömyyttä, vaikka toki se tuhoaakin aloitekyvyn ja opiskelutaidot aika perusteellisesti myös aikuiselta.
Niillä nuorilla joiden ongelma kotiin jääminen on, ei kyllä ole niin vastuullisia vanhempia että patistaisivat opiskelemaan. Ja niitä on paljon.
Myös ammattikoulu on 2. asteen oppilaitos.