Lue keskustelun säännöt.
Opettaja HS:n mielipidesivulla: Lukiolaisten luku- ja kirjoitustaito täysin romahtanut, edes pistettä ei osata laittaa
04.05.2019 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006093543.html
[quote]Vuodesta 1993 asti äidinkieltä ja kirjallisuutta lukiolaisille opettanut opettaja harmittelee Helsingin Sanomien mielipidesivulla, että hänen työmääränsä on kasvanut vuosien mittaan huomattavasti, koska opiskelijoiden luku- ja kirjoitustaito on romahtanut.
Opettajan mukaan työtaakkaa lisää etenkin lukiolaisten heikentynyt kirjoitustaito, sillä osa opiskelijoista ei hänen mukaansa ymmärrä käyttää edes pistettä.
– Isot alkukirjaimet, yhdyssanat, pilkun käyttö, pronominien työnjako ja rektio tuottavat heille suuria vaikeuksia, eivätkä he myöskään tunnista sanaluokkia. Tavallisetkin sanat, kuten neiti, ovat monille vieraita, parahtaa opettaja, jonka mukaan tilannetta ei helpota se, että samaan aikaan äidinkielen ylioppilaskoe on muuttunut entistä vaativammaksi.
Ilta-Sanomat uutisoi suomalaisnuorten heikentyneestä luku- ja kirjoitustaidosta syksyllä 2017. Tuolloin Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen arvioi, että peruskoulunsa päättävistä suomalaisnuorista peräti 11 prosenttia kuuluu ryhmään, jolla ei ole riittävää luku- ja kirjoitustaitoa.
Opettajien mukaan lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaito on heikentynyt, koska kaikki eivät enää lue. Yhdeksi syypääksi lukemisen hiipumiseen opettajat nimesivät älypuhelimet.
– Kun koulupäivä on ohi, ei ehditä takkia päälle laittaa käytävässä, kun puhelin on esillä.
Pari kuukautta myöhemmin Sunnuntaisuomalainen uutisoi, että opiskelijoiden kirjoitustaidon heikkeneminen on havaittu myös korkeakouluissa. Tämä näkyi esimerkiksi yliopisto-opiskelijoiden essee-vastauksissa.
– Tenttejä hylätään heikon kielellisen osaamisen takia, ja joudumme huomauttelemaan esimerkiksi puhekielisyydestä asiatekstissä, kertoi Jyväskylän yliopiston filosofian yliopistonlehtori Olli-Pekka Moisio, jonka mukaan erään opiskelijan esseevastaus oli muistuttanut ”kauppalistaa”.[/quote]
Niin. Nuoret ne käyvät vain vuosi vuodelta tyhmemmiksi. Mutta mitäpä muutakaan voi olettaa, kun elämän tärkeimmäksi asiaksi on noussut jatkuva älylaitteiden räpläys, perseherutuskuvien ottaminen ja emojeilla viestiminen. Voi sääli, mitä elämää! :D
Nuorten osaaminen lukioissa ja yliopistoissakin vastaa kohta jo apukoulua.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, no olisko se syypää sitten siellä peruskoulun opetuksessa jos ei osata lukiossakaan vielä mitään? Siellähän ne perusteet opitaan äidinkieleen, käsittääkseni.
Näin yläkoulun opettajana osoitan syyttävän sormen alakouluihin. Toisista kouluista tulee porukkaa, jotka hallitsevat isot alkukirjaimet, välimerkit ja yhdyssanat. Toisista kouluista tulee porukkaa, jotka eivät osaa kirjoittaa omaa nimeään isolla alkukirjaimella. Kun nämä oppilaat lyödään yhteen ja samaan luokkaan, siinäpä onkin ongelmaa kerrakseen. Pitää lähteä aivan alkeista liikkeelle, ja siinä kohtaa se osaava puoli turhautuu tai saa kymppejä vain sen takia, että seiskalla kerrataan tokaluokan asioita.
Joissakin kunnissa alakoulujen oppilasaineksessa on suuria alueellisia eroja tyyliin keskustan vuokratalojen vähävaraiset vs varakkaat omakotiasujat. Tutkitusti vanhempien varallisuus ja koulutustausta heijastuu lapsen oppimiskyvyssä. Voisiko olla kyse tällaisesta teidän kunnan kohdalla, vai epäiletkö toisissa kouluissa olevan pelkästään epäkelpoja opettajia?
Kyseessä on saman asuinalueen kaksi alakoulua, joiden oppilaat tulevaan yhteiseen yläkouluun. Kaikkien tiedossa on, että toisen alakoulun opettajat ovat täysin epäkelpoja, mitä tulee äidinkielen (ja matematiikan) opetukseen. Siellä käytetään tuntitolkulla aikaa siihen, millä värillä tällä kertaa nettivihon sivun tausta värjätään. Sitä pahinta törttöä ei edes saa kammettua palliltaan, koska isukki on koulutoimenjohtaja. Monessa kodissa on pyydetty koulunvaihtoa, mikä on hankalaa, koska molemmat koulut ovat täynnä, tai sitten vanhemmat yrittävät opettaa lapsilleen itse asioita.
Onpa erikoinen tilanne teillä. Joko sen toisen koulun johtamiskulttuuri tai rekrytointi on pahasti pielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Googlekin korjaa sanat väärin. Eli jos haet yhdyssanalla, niin se kysyy: ”tarkoititko...”, ja pilkkoo sanan kahteen osaan. Esimerkiksi googlasin äsken sanan tunnelikuoriainen ja Googlen mielestä se on tunneli kuoriainen. Neljännellä luokalla oleva poikanikin hoksasi tuon muutama päivä sitten kun etsi tietoa koulutehtäväänsä. Tiedän kyllä, että tämä asia on ihan pikku juttu oikeinkirjoituksen oppimisen kannalta, mutta joku ehkä oppii yhdyssanoja väärin tuonkin takia.
Ei google kieltä korjaa vaan ennustaa hakuja. Ehkä tunnelia ja kuoriaista haetaan enemmän kuin tunnelikuoriaista?
Tuo nyt oli vain esimerkkisana. Ihan tavallisiakin yhdyssanoja ehdottelee erikseen kirjoitettaviksi.
Niin ja minä käytin esimerkkiäsi havainnoillistamaan selitystäni. Ei google niiden muidenkaan yhdyssanojen kohdalla oikeinkirjoitusta korjaa.
Suomen kieli on nuorille aika turha kun enkkua ne käyttää ja sillä pärjää. Suomella ei tee oikein mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olisiko lukion aika päivittyä nykyelämään..?
Rimaa ei voi laskea niin alas, että sen yli ryömitään. Lukion jälkeen pitäisi kyetä opiskelmaan yliopistossa.
Toisaalta peruskoulun jälkeen pitäisi kyetä opiskelmaan lukiossa. Pitäisikö lukioon jatkaville olla omat luokat?
Näinhän oli silloin, kun neljänneltä pyrittiin oppikouluun. En koskaan ymmärtänyt peruskoulu-uudistusta, sillä olisihan sen oppikoulusysteeminkin voinut muuttaa maksuttomaksi.
Tällöin jo 11 v tiesi, että opiskelulla voi päästä pitkälle.
Itseĺlä oli tilaisuus seurata lukiolaisia, joista osa tuli vanhasta oppikoulusta ja osa uudesta peruskoulusta, ja jo silloin tasoero oli melkoinen.
Itse olen ollut peruskoulussa siinä vaiheessa, kun yläkoulun puolella oli kielissä ja matematiikassa tasokurssit. 11 vuotta nuoremmalla veljelläni ei enää tasokursseja ollut ja eron näki selkeästi oppisisällöissä.
Vierailija kirjoitti:
Suomen kieli on nuorille aika turha kun enkkua ne käyttää ja sillä pärjää. Suomella ei tee oikein mitään.
Jos et osaa oman äidinkieltäsi kunnolla, et osaa myöskään vierasta kieltä kunnolla. Sanavarasto ja kielioppi jäävät puutteelliseksi, englanti on paljon muutakin kuin slangilyhenteitä ja tappopelisanastoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiintoisa aihe. 06-syntynyt tyttöni siirtyy pian seiskalle. Ihmetellyt olen, miten hyvä hänen koulumenestys on koe- ja todistusnumeroiden perusteella ollut. Siskoni on samaa ihmetellyt omasta saman ikäisestä tyttärestään. Oma menestys oli ala- asteella jopa kahta numeroa heikompaa tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Johan se on huomattu että normi luokassa erityislapset oli virhe. Ei riitä avustajia.
Kunnat säästävät ja avustajista ei haluta maksaa Tosin säästävät nyt vääärässä paikassa, kuten myös koulujen kunnossapidossa säästetään ja lasten homealtistumiset alkavat jo päiväkodissa jatkuen läpi peruskoulun lukioon asti. Sitten voikin jatkaa homeiseen yliopistoon... elimistö ei kestä loputtomiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiintoisa aihe. 06-syntynyt tyttöni siirtyy pian seiskalle. Ihmetellyt olen, miten hyvä hänen koulumenestys on koe- ja todistusnumeroiden perusteella ollut. Siskoni on samaa ihmetellyt omasta saman ikäisestä tyttärestään. Oma menestys oli ala- asteella jopa kahta numeroa heikompaa tasoa.
Itse olen huolissani. Peruskoulujen opetuksen tasoa ei mitata millään, lopulta mennään lukioon, jonka taso mitataan vasta yo-kirjoituksissa. Siinä sitten ollaankin ihmeissään, jos aikasemmin saadut numerot eivät vastaakaan valtakunnallista tasoa, vaan ovatkin mittari jonkun pienen luokan tasosta, jossa isolla oasalla on alle 7 numeroita, niin helppohan siinä ryhmässä on loistaa 9-10 arvoisesti.
Niin totta! Osa nykynuorista jopa kehuskelee sillä, että ei ole ikinä edes lukenut ainuttakaan kirjaa.
Opiskelin itse äskettäin hieman kypsemmällä iällä akateemisen tutkinnon ja täytyy kyllä sanoa, että homma oli täysin ala-arvoista ja naurettavaa. Seminaarissa huolestuttavan suuri osa ei osannut kirjoittaa äidinkieltään normaalin aikuisen ihmisen tasolla. Kielioppisäännöistä ei ollut mitään hajua. Sanoja ei tyyliin edes osattu taivuttaa, yhdyssanat ja pilkut ihan miten sattuu. Ja kun opponenttina yritti näistä asioista asiallisesti mainita niin sai osakseen silmienpyörittelyä ja hyvä kun ei haistateltu siihen päälle. Meininki ryhmässä oli päähänpaijaamista. Itse kirjoitin koko työni 2 päivässä alusta loppuun ja sain kiitettävän arvosanan. Eli sellainen panostus nykypäivänä riittää saadakseen akateemisen tutkinnon. Oma pohjani on tosin ajalta kun piti opetella lukemaan ja kirjoittamaan koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo huonontunut tasohan näkyy jopa toimittajien tekemissä teksteissä. Mitä ihmeellisimpiä lauserakenteita, harhaanjohtavia sanavalintoja jne. Joskus artikkeleita tehdään tämänkin keskustelupalstan viestiketjuista. Siis keskusteluista, joihin kuka tahansa voi kirjoittaa aivan mitä tahansa. Tietokoneelta on raskasta lukea pitkiä tekstejä. Silti joissakin oppilaitoksissa suurin osa materiaaleista saattaa olla luettavissa vain tietokoneen kautta. Itse jaksan keskittyä paremmin lukemaan kirjaa, kun se on konkreettisesti saatavilla, kuin tihrustaa sitä tekstiä niska vääränä koneelta. Halutaanko meistä tehdä tarkoituksella tyhmiä?
Vierailija kirjoitti:
Suomen kieli on nuorille aika turha kun enkkua ne käyttää ja sillä pärjää. Suomella ei tee oikein mitään.
Suomen kieltä sinäkin käytit, kun tänne kirjoitit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiintoisa aihe. 06-syntynyt tyttöni siirtyy pian seiskalle. Ihmetellyt olen, miten hyvä hänen koulumenestys on koe- ja todistusnumeroiden perusteella ollut. Siskoni on samaa ihmetellyt omasta saman ikäisestä tyttärestään. Oma menestys oli ala- asteella jopa kahta numeroa heikompaa tasoa.
Itse olen huolissani. Peruskoulujen opetuksen tasoa ei mitata millään, lopulta mennään lukioon, jonka taso mitataan vasta yo-kirjoituksissa. Siinä sitten ollaankin ihmeissään, jos aikasemmin saadut numerot eivät vastaakaan valtakunnallista tasoa, vaan ovatkin mittari jonkun pienen luokan tasosta, jossa isolla oasalla on alle 7 numeroita, niin helppohan siinä ryhmässä on loistaa 9-10 arvoisesti.
Petruskoulussa ovat päässet ääneen ja mediassa näkyville kaikenlaiset kivat puuhastelut ja puuhastelijat, joissa korostuu muu kuin työnteon opettaminen. Kivastelulla ei ole tekoa peruskoulussa, jossa pitää oppia taitoja ja tietoja. Perusasioita ovat lukutaito ja kirjoitustaito. Jos näitä ei kunnolla ja vaatien opeteta, on peruskoulu menettänyt merkityksensä. Asiat on opetettava opettajajohtoisesti niin, että jokainen ymmärtää. Itseohjautuvuus, ilmiöt ym.hömppä kuuluu täysin sivuosaan. Opsilla voi pyyhkiä persettä, jos se estää perusasioiden opettamisen. Lisäksi kouluista ei saa poistaa koululuokkia, pöytiä ja työtuolia. Kaikenmaailman säkkituolit ovat ergonomisesti mahdoton työskentelymuoto puhumattakaan 100 oppilaan avokonttoreista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi, jolle luetaan, kuulee ja tajuaa välimerkkien paikat. Lapsi, jolle luetaan, on utelias ja haluaa oppia, kirjoittaa itse ja hänelle ei koulunkäynti ole pakkoa.
Aikamoista yksinkertaistamista.
Totta. Itse olen lukenut tosi vähän lapsille, mutta ovat itse olleet kovia lukemaan. Ei äitini minulle ja siskollenikaan ehtinyt lukea. Iski aku ankat käteen ja sanoi, että tuossa on aa ja tuossa kkk, kokeilkaa, jos oppisitte itse lukemaan. Samoin oppi omat lapset lukemaan tosi varhain.
Hyvää kirjakieltä kirjoittavat kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämäkin ongelma olisi ratkennut perussuomalaiset ollessa. Suuri. Pyolue
Vierailija kirjoitti:
Kiintoisa aihe. 06-syntynyt tyttöni siirtyy pian seiskalle. Ihmetellyt olen, miten hyvä hänen koulumenestys on koe- ja todistusnumeroiden perusteella ollut. Siskoni on samaa ihmetellyt omasta saman ikäisestä tyttärestään. Oma menestys oli ala- asteella jopa kahta numeroa heikompaa tasoa.
Miten nämä upeat kouluarvosanat liittyvät ketjun aiheeseen?
Vierailija kirjoitti:
Tämäkin ongelma olisi ratkennut perussuomalaiset ollessa. Suuri. Pyolue
Onko tämä nyt tahatonta komiikkaa?
No, vastaushan tuli selväksi jo tekstissä itsessään - vaatimustasoa on nostettu. Liekö jo epärealistiselle tasolle? Ei kaikista äidinkielen kirjoittaneista ole tarkoitus tulla kirjailijoita tai käsikirjoittajia.
Tämän tason hiljaisen ylöspäin hilaamisen näkee hyvin englannin kirjoituksissa, joissa on aineistona jopa 1800-luvun englantilaista näytelmäkirjallisuutta. Jälleen kerran, suurin osa lukiolaisista ei päädy opiskelemaan filologiaa.
Ja ilmeisesti lisää on luvassa, kun ylioppilaskirjoituksilla on jatkossa tarkoitus sumplia oppilasaines yliopistoon.
Näinhän oli silloin, kun neljänneltä pyrittiin oppikouluun. En koskaan ymmärtänyt peruskoulu-uudistusta, sillä olisihan sen oppikoulusysteeminkin voinut muuttaa maksuttomaksi.
Tällöin jo 11 v tiesi, että opiskelulla voi päästä pitkälle.
Itseĺlä oli tilaisuus seurata lukiolaisia, joista osa tuli vanhasta oppikoulusta ja osa uudesta peruskoulusta, ja jo silloin tasoero oli melkoinen.