Aina kun olen ihastunut jonkun miehen ulkonäköön, mies on ihastunut myös minuun
Onkohan se vain sattumaa? Vai onko niin että jos kokee toisen tosi vetävän näköiseksi niin se on todennäköisimmin molemminpuolista? Vai tunnenko itseni jotenkin niin hyvin, että ikään kuin tunnistan ihmismassasta ne sopivimmat jo ulkonäön perusteella? Olen kyllä hämmentynyt tästä. Ei siis kertaakaan ole käynyt niin että olisin ollut ilmaa sellaiselle, johon olen kokenut vahvaa fyysistä vetoa. Sen sijaan hyvin monet jotka eivät minua ole fyysisesti kiinnostaneet eivät myöskään ole olleet kiinnostuneita minusta. Varattuna ollessani minulle juttelemaan tulleet ovat myös olleet ulkoisesti juuri makuuni.
Voiko tämä olla vain sattumaa? Jos ei, mikä selitys tälle voisi olla?
Kommentit (57)
Ne vaan sanoo niin miellyttääkseen.
Jaa, minuun ihastuu vain kehitysvammaiset, spuget ym.
Minulle ei ole kuin kerran elämässä käynyt noin. Ensirakkaus ihastui ensin minuun ja hänen tuijotellessaan laakkaamatta minua ihastuin häneen. Seukattiin, mutta sitten hän petti ja jätti :(
Muuten ihastukseni ovat olleet aina yksipuolisia. Tuntuu täysin utopistiselta, että joskus tapaisin miehen, joka olisi myös kiinnostunut minusta. Sen sijaan usein on käynyt niin, että vastenmielinen mies on melkein karannut treffeiltä, vaikka olen yrittänyt esittää ystävällistä ja viedä treffit kunnialla läpi.
Minulla ei ole isää eikä miespuolisia sukulaisia. Johtuisiko siitä, että olen niin hukassa..? Ei ole ketään, ketä pitää esikuvana. Miehissä viehättää enemmän kiltteys ja pehmeys kuin machoilu ja äijämäisyys. Harmi vaan, kun he alkavat aina seurustella jonkun muun kanssa.
No onhan noita naisia joille kelpaavat vain lähi idän tai afrikan miehet, muka koska ovat niin komeita. Inttävät samalla ihan tosissaan ettei suomessa ole komeita miehiä.
Tiedä sitten uskooko ne tosissaan mitä ne sanoo. Voi hyvin olla vaan joku selviytymismekanismi kun ei haluta kohdata sitä todellisuutta ettei olla siitä kauniimmasta päästä ja ei kelvata laadukkaille suomalaisille miehille.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä vastaavia kokemuksia?
Ap
On joo. Aina kun ihastun johonkin naiseen, niin ne ei ihastu minuun. Eikun perkele. Eihän naiset koskaan ihastu minuun. Unohdakin koko juttu.
M25
Sen olen huomannut että ajan myötä olen alkanut pitämään suomalaisia naisia rumina koska teillä on niin epäsympaattinen luonne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Feromonit! Turha on muuta väittää. Ulkoisesti rumakin nainen voi viehättää miestä, jos hän lähettää feromonejaan ilmoille. Koettu on.
Ja millä sinä sen rumuuden arvotat? Eikö loppupeleissä ole kysymys lisääntymisestä ja mahdollisten jälkeläisten elinvoimaisuudesta?
Minä esimerkiksi koen viehättäväksi miehissä fyysisen voiman ja älyn. Tämän lisäksi raha on tavallaan viehättävää, koska sen saamiseksi vaaditaan älyä.
Kaikki nämä antavat turvallisuutta omalla tavallaan.
Eli välttämättä ei ole kysymys vaikkapa kasvojen symmetrisyydestä, jos miehessä on älyä tarpeeksi.Moni älykäs mies pitää rahan ja fyysisen voiman tavoittelemista täysin turhanpäiväisinä asioina. Eihän se toki heidän naisen saantiaan helpota.
-ohis-
Miten olisi älykästä olla huolehtimatta omasta terveydestään? Tai vaikka kuinka tekisi uraauurtavia tutkimuksia laboratoriossa, kyllä siihenkin tarvitaan rahaa.
Tällainen välinpitämättömyys omasta hyvinvoinnista ei ole kovin fiksua. Tämä on myös signaali naiselle, että mies ei huolehdi mahdollisista jälkeläisistä.
No nyt tiedän, miksi naista ei löydy! En huolehtisi jälkeläisistä, koska en ole kiinnostunut pumppailemaan salilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tunnen vetoa miehiin jotka muistuttavat isääni, ja siten myöskin minua ulkonäöltään.
Sen tiedostaminen hankaloittaa suhteita, kun miettii itsekseen olenko tosiaan näin itserakas... mutta ne miehetkin tuntevat vetoa minuun.
Tuo riippuu siitä, minkälainen isäsuhde sinulla on ollut.
Kaikissa suhteissa peilaamme itseämme äitiä isää, veljeä tai siskoa muistuttavien ominaisuuksien kanssa. Tai sitten näiden ominaisuuksien puuttumisen.Sinulla on ollut hyvä ja turvallinen lapsuus, kun haluat samuutta. Toisaalta et ole kovin rohkea ja turvallisuushakuisuus rajoittaa elämääsi.
Sellainen, jolla on ollut turvatonta, on turvallisuushakuinen. Se jolla on ollut turvallista, on rohkea kokeilemaan kaikenlaista muutakin. Perusasia.
Näillä vaan harvoin on mitään yhteyttä biologiaan, geeneihin ja hormoneihin, jota lähetämme vastakkaiselle sukupuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tunnen vetoa miehiin jotka muistuttavat isääni, ja siten myöskin minua ulkonäöltään.
Sen tiedostaminen hankaloittaa suhteita, kun miettii itsekseen olenko tosiaan näin itserakas... mutta ne miehetkin tuntevat vetoa minuun.
Tuo riippuu siitä, minkälainen isäsuhde sinulla on ollut.
Kaikissa suhteissa peilaamme itseämme äitiä isää, veljeä tai siskoa muistuttavien ominaisuuksien kanssa. Tai sitten näiden ominaisuuksien puuttumisen.Sinulla on ollut hyvä ja turvallinen lapsuus, kun haluat samuutta. Toisaalta et ole kovin rohkea ja turvallisuushakuisuus rajoittaa elämääsi.
Sellainen, jolla on ollut turvatonta, on turvallisuushakuinen. Se jolla on ollut turvallista, on rohkea kokeilemaan kaikenlaista muutakin. Perusasia.
Näillä vaan harvoin on mitään yhteyttä biologiaan, geeneihin ja hormoneihin, jota lähetämme vastakkaiselle sukupuolelle.
Ei ole noin yksinkertaista, sillä äärimmäisen turvallisen lapsuuden jälkeen haen turvallisia miehiä.
Epäilen, että isän malli vaikuttaa siinä minkälainen luonne hänellä on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tunnen vetoa miehiin jotka muistuttavat isääni, ja siten myöskin minua ulkonäöltään.
Sen tiedostaminen hankaloittaa suhteita, kun miettii itsekseen olenko tosiaan näin itserakas... mutta ne miehetkin tuntevat vetoa minuun.
Tuo riippuu siitä, minkälainen isäsuhde sinulla on ollut.
Kaikissa suhteissa peilaamme itseämme äitiä isää, veljeä tai siskoa muistuttavien ominaisuuksien kanssa. Tai sitten näiden ominaisuuksien puuttumisen.Sinulla on ollut hyvä ja turvallinen lapsuus, kun haluat samuutta. Toisaalta et ole kovin rohkea ja turvallisuushakuisuus rajoittaa elämääsi.
Sellainen, jolla on ollut turvatonta, on turvallisuushakuinen. Se jolla on ollut turvallista, on rohkea kokeilemaan kaikenlaista muutakin. Perusasia.
Näillä vaan harvoin on mitään yhteyttä biologiaan, geeneihin ja hormoneihin, jota lähetämme vastakkaiselle sukupuolelle.
Päinvastoin hormonit juurikin määrittelevät sen, onko ihminen turvallisuushakuinen vai ei. Joko kuulut dopamiinityyppiin tai sitten serotoniinityyppiin.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman ilmiön. Olen ajatellut sen johtuvan siitä, että ihminen kokee omia kasvonpiirteitä muistuttavat piirteet miellyttäväksi.
Tutkitusti on näin. Samoin miehet kokevat äitiä ja sisarta muistuttavat piirteet miellyttäviksi.
Vierailija kirjoitti:
Miesten mielestä suurin osa naisista näyttää hyvältä ja näihin voi ihastua, niin eipä siinä mikään ihmeellinen sattuma ole käynyt.
Juuri näin.
(Toki naiset tätä yrittävät kiistää, koska se on ns. epämiellyttävä totuus.)
Jännä, minuun ei juurikaan ihastuta ja jos niin tapahtuu, en tunne miestä kohtaan samoin. Jos taas minä ihastun mieheen, ei hän tunne minua kohtaan samoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut saman ilmiön. Olen ajatellut sen johtuvan siitä, että ihminen kokee omia kasvonpiirteitä muistuttavat piirteet miellyttäväksi.
Tutkitusti on näin. Samoin miehet kokevat äitiä ja sisarta muistuttavat piirteet miellyttäviksi.
ja naiset yllättäen veljiään muistuttavat. Evoluution kannalta tuo oli mielenkiintoinen tutkimustulos. Olisi kuvitellut, että mahdollisimman erilainen kiinnostaa eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse tunnen vetoa miehiin jotka muistuttavat isääni, ja siten myöskin minua ulkonäöltään.
Sen tiedostaminen hankaloittaa suhteita, kun miettii itsekseen olenko tosiaan näin itserakas... mutta ne miehetkin tuntevat vetoa minuun.
Tuo riippuu siitä, minkälainen isäsuhde sinulla on ollut.
Kaikissa suhteissa peilaamme itseämme äitiä isää, veljeä tai siskoa muistuttavien ominaisuuksien kanssa. Tai sitten näiden ominaisuuksien puuttumisen.Sinulla on ollut hyvä ja turvallinen lapsuus, kun haluat samuutta. Toisaalta et ole kovin rohkea ja turvallisuushakuisuus rajoittaa elämääsi.
Itse ihastun ulkonäöllisesti miehiin, joilla on kauniit suuret siniset silmät. Myös isälläni oli tällaiset, itse olen perinyt silmien ulkonäön osittain isältäni ja silmät ovat omassa ulkonäössäni kauneinta. Kaunissilmäisenä ihastun siis samalla tavalla kaunissilmäisiin, mutta isäsuhteeni ei ollut kunnossa. Yhdyn monien muiden havaintoon, että ihminen ihastuu itsensä kanssa samannäköisiin ihmisiin. Tätä kai ihan tutkittukin, että näin on.
Omat kokemukset on samanlaiset. Olen ihastunut viisi kertaa ja jokainen heistä ihastui myös minuun. Vaikea arvata, mutta olen myös seurustellut neljä kertaa, viides kerta menossa parhaillaan :D näin se vaan on aina ollut itsellä. Ihastun erittäin harvoin, olen nyt 26-vuotias.
Toki joskus saatan nähdä kauniin/komean ihmisen ja ihastella häntä, mutta se on vaan sellaista "vau, siinä vasta upea ihminen" Ihastumiseen tarvitsen muutakin kuin hienon ulkokuoren.
Teini-iässä minulla oli paljon yksipuolisia ihastumisia. Toki taisi olla myös molemminpuolisiakin, mutta kumpikaan ei osannut tehdä aloitetta.
Sen sijaan aikuisena kaikki ihastukset, ulkonäöstä riippumatta ovat olleet molemminpuolisia. Kai se menee niin, että helposti ihastuu toiseen, kun alkaa saada huomiota.