Onko miesmakusi muuttunut iän myötä?
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Teininä kelpasi kuka vain, nyt nuorena aikuisena ei kukaan.
Heh, tää on kyllä totta. Mullekin kelpas teininä oikeastaan kuka vaan. En ollut nirso! Mutta tää ei tarkoita sitä että olisin lorttoillut ympäriinsä, päinvastoin olin todella arka ja mulla on yhä nelikymppisenäkin vain kahdesta miehestä intiimi kokemus. Tarkoitan sitä että saatoin rakastua lennosta ihan kehen tahansa suunnilleen omaikäiseen jätkään, tietämättä hänestä yhtään mitään. Rakastuin bussissa, kouluissa, kaduilla, työpaikoilla. Olin jatkuvasti ihastunut johonkin jätkään enkä saanut siltä ihastukselta öisin unta. Kai se vähän kuuluukin siihen nuoruuteen, sitten iän ja kokemuksen myötä se muuttuu. Onneksi. Ei jaksaisi enää mitään jos valvoisi yöt unelmoiden ukoista.
Ja nykyään se tosiaan on kääntynyt niin päin ettei oikein kukaan enää kelpaa, mutta toisaalta en itsekään enää kelpaa kenellekään =D
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se muuttuu kun ahkerasti käy miestä läpi.
Eräänlainen sielun ja kehon turtuminen.
Mulla se on tapahtunut ilmankin "ahkerointia." Tottakai miesmaku muuttuu teiniajoista, muutenhan olisin retardi.
Teininä tykkäsin sellasista oikein nättikasvoisista, mallin näköisistä pojista. Jossain vaiheessa minulla oli myös vaihe, jolloin vain vaaleahiuksiset miehet herättivät kiinnostuksen. Nyt 27-vuotiaana minulle ei ole hiustenvärillä mitään väliä ja tykkään vähän rosoisemman näköisistä miehistä.
Yksi asia kyllä on pysynyt samana teini-iästä lähtien; olen aina viehättynyt lyhyemmän puolisista miehistä.
Hyvin sanottu ja aina pitää olla vetovoimaa. Jollei sitä kipinää ole, ei sitä vain sitten ole. Aikuisenakin tuntuu pahalle, että ei ole sitä kipinää tai vetovoimaa. Miten toiselle selittää että ei vain tunnu siltä? Vaikutat älykkäälle naiselle, saanko minä miehenä osallistua keskusteluun? Outoa että alustan keskusteluun ei miehet ole tervetulleita?