Sokeri on perseestä. Olen toistuvasti yrittänyt eroon

Ei siihen pelkkä päätös ja itsekuri yleenesä riitäkään. Pitää ns. ohjelmoida aivot uudestaan ja oppia ajattelemaan asioista eri tavalla.

Mistä sitä oikein ilmestyy, niin että koko ajan on, mistä mättää? Jos olet aikuinen ja itse käyt ruokakaupassa, älä osta enää karkkia. Rahaakin säästyy. Jos teillä joku muu käy kaupassa, kiellä kantamasta tolkuttomia määriä karkkia kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Mistä sitä oikein ilmestyy, niin että koko ajan on, mistä mättää? Jos olet aikuinen ja itse käyt ruokakaupassa, älä osta enää karkkia. Rahaakin säästyy. Jos teillä joku muu käy kaupassa, kiellä kantamasta tolkuttomia määriä karkkia kotiin.

No sehän tässä on että olen kuin alkkis joka hakee ihan itse sitä karkkia sieltä kaupasta. Sairastahan se on.

Kysypä muuta. Sama ongelma.

Yritän nyt sentään olla hetken jätskilakossa, mutta eipä se paljon auta, jos vastaavasti syön muita makeita herkkuja enemmän.

Yleinen sokerilakko onnistui viime vuonna muutamaksi kuukaudeksi (ihme!), mutta kun sorruin taas herkuttelemaan, niin koko addiktio palasi ja lihoin lähtötilannetta isommaksi.

En haluaisi enää kokolakkoa, koska liika ankaruus vain kostautuu, vaan kohtuukäytön. Mutta MITEN?

Tilalle terveellisempää makeaa. Pääset siitä irti. Ja oikeastaan sun täytyy syödä säännöllisesti hyv ruokaa,, ei tule mielitekoja kun perusruokavalio on kunnossa.

Itseäni ei auttanut kuin täyslakko, siinä 1-2kk kohdalla alkoi helpottaa ja nyt ei ole tehnyt mieli mitään makeaa melkein 10 vuoteen.

Aloitin tuolloin samalla karppauksen niin ruokavaliossa ei ollut mitään nopeita hiilareita eikä ollut ollenkaan nälkä, tästä oli ehkä apua.

Eihän tuo sen kummempi addiktio ole kuin tupakka. Itse en ole 20 vuoteen käyttänyt sokeria (siis en koskaan osta karkkia, tee leivonnaisia tai jäätelöä). Toki otan pullaa kylässä, kun tarjotaan. Ei tee yhtään mieli ja tulee nopeasti oksettava olo, jos syö esim. kokonaisen sokerimunkin.

Sama pätee tupakointiin, tosin sitä en kokeile välillä, kun ei oikein ole tapana tarjota savukkeita kahvipöydässä =)

Kokeile ketogeenista ruokavaliota.

Addiktioita on monenlaisia. Kai se sama on kuin tupakoinnin lopettaminen. Yhtä vaikeaa. itse en käytä sokeria enkä oikeastaan nopeita hiilareita esim. perunaa lainkaan. Joskus jossain kylässä kun ensin tarjotaan perunamuusia ruuaksi ja jälkkäriksi jotain makeaa, niin on todella lähellä että ei tule oksennut. Tulee todella paha olo, siksi niitä ei tule enää syötyä.

Minulla auttoi vain vhh, loppui hiilarihimot kuin seinään! Samalla loppui painonnousu, siihenkään ei mikään muu auttanut.

Onneksi kokeilin!

Ruokavaliota parempaan suuntaan, että mielitekoja tulee vähemmän. Syökää paljon hyvää rasvaa ja vähemmän höttöhiilareita. Ei pidä ostaa herkkuja kotiin houkuttimeksi, eihän raitistunut alkoholistikaan pidä "vierasvarana" vodkapulloa. Se karkkihyllylle käveleminen on tapa, josta voi oppia pois, samoin tunnesyöminen.

Self help -kirjallisuutta tai -videoita tueksi, on tärkeää saada uudet ajatusamallit ja tavat uppoamaan alitajuntaan. Esim. terapeutti Marisa Peerillä on hyviä videoita Youtubessa (muistakin aiheista kuin ruokariippuvuus). Tom Bilyeun kanavalla on myös tosi hyviä videoita.

Vierailija kirjoitti:

Kysypä muuta. Sama ongelma.

Yritän nyt sentään olla hetken jätskilakossa, mutta eipä se paljon auta, jos vastaavasti syön muita makeita herkkuja enemmän.

Yleinen sokerilakko onnistui viime vuonna muutamaksi kuukaudeksi (ihme!), mutta kun sorruin taas herkuttelemaan, niin koko addiktio palasi ja lihoin lähtötilannetta isommaksi.

En haluaisi enää kokolakkoa, koska liika ankaruus vain kostautuu, vaan kohtuukäytön. Mutta MITEN?

Mainitsin jo toisessa kommentissa Marisa Peerin, jolla hyviä ohjeita ja videoita Youtubessa. Kannattaa katsoa. Hän puhuu tuosta ankaruudesta ja siitä, miten ruokaan kannattaa opetella suhtautumaan niin, että siitä kieltäytyminen ei edes tunnu kieltäytymiseltä (koska yleensä juuri se johtaa negatiivisiin tunteisiin ja saa aikaan repsahduksia). Tom Bilyeun kanava kannattaa tsekata myös.

Kokeile ihastumista johonkin. Se auttaa, haluat pitää kroppasi ja ihosi kunnossa heti.

Mutta sitten jos se ihastus kosahtaa, niin ei saa ratketa uudelleen.

Vhh-ruokavaliolla pääsee eroon sokerinhimosta. (jos oikeasti on siihen halua)

Jätä sokeri ja höttöhiilarit ja halu lähtee samalla.

Minulla makeanhimo juonsi juurensa lapsuudesta, kun äiti ilmaisi tunteitaan ja hemmotteli suklaalla ja jäätelöllä ja leipomuksilla. Kotoa pois muutettuani hemmottelin sitten itse itseäni. Oli sitten huono päivä tai hyvä päivä tai oikein paska päivä, aina oli kiva palkita itseään makealla.

Ei siihen mikään muu auttanut kuin se, että lopetin herkkujen ostamisen. Aloin samalla tehdä kunnon ruokaa, niin etten enää nälkääni mutustellut paketillista keksejä. Edelleen voin hemmotella itseäni sillä, että käyn kerran viikossa tai parissa kahvilassa, ja voin tehdä sen hyvillä mielin, mutta se jatkuva sokerin ahtaminen kotona loppui.

"Sokeririippuvuudelle" ei ole mitään tieteellistä näyttöä. Todennäköisesti suurin osa "sokerikoukusta" johtuu tottumuksesta sekä siitä, ettei osata syödä tarpeeksi muuta ruokaa kuin herkkuja.

Vierailija kirjoitti:

"Sokeririippuvuudelle" ei ole mitään tieteellistä näyttöä. Todennäköisesti suurin osa "sokerikoukusta" johtuu tottumuksesta sekä siitä, ettei osata syödä tarpeeksi muuta ruokaa kuin herkkuja.

Valtaosin se on lapsuudessa tai nuorena opittu tapa, ja monella varmasti myös tunnesyömistä. Itsensä palkitsemista tai hemmottelua, kun on tylsää tai ankeaa tai ikävä ilma tai millainen syy nyt milloinkin pätee.

Samassa veneessä ollaan ap. Pikkuhiljaa on kypsynyt ajatus että näinkö sitä totaalikieltäytymistä pitää kokeilla kun ei muuten pysy hallinnassa. Itselle väsymys aiheuttaa suurta himoa ja siitähän se oravanpyörä alkaa. Jos annan itselle yhtenä päivänä luvan syödä, seuraava päivä on hankala ja sorrun, kuten taas seuraavan. Pikkuhiljaa ne määrät pienenee kunnes koittaa päivä että pärjään ilman taas seuraavaan kertaan asti.

Nyt pääsiäinen ja iltameno laukaisi ekan kierteen ja heti perään Vappu ja toinen meno, nyt kypsyttelen ajatusta että josko nyt osaisi olla ilman ja ensi kerralla miettiä oikeasti tosissaan kannattaako edes sitä lupaa itselleen antaa. Jäätelö on ainut herkku joka ei laukaise himoa joten ajattelin varata pakkaseen muutaman mehujään ja katsoa miten käy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä sitä oikein ilmestyy, niin että koko ajan on, mistä mättää? Jos olet aikuinen ja itse käyt ruokakaupassa, älä osta enää karkkia. Rahaakin säästyy. Jos teillä joku muu käy kaupassa, kiellä kantamasta tolkuttomia määriä karkkia kotiin.

No sehän tässä on että olen kuin alkkis joka hakee ihan itse sitä karkkia sieltä kaupasta. Sairastahan se on.

Tänään kun käyt kaupassa, kierrä karkkiosasto kaukaa. Niin kaukaa, ettet edes näe tai haista. Sitten toteutat samaa mallia joka kerta, kuin alkkis päivä kerrallaan. Osta sen sijaan lempiruokaasi säästyneellä rahalla.