En päässyt vastasyntyneen kanssa anopin 60-v.päiville ja nyt anoppi boikotoi ristiäisiä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En nyt ymmärrä. Ap ei mennyt lapsensa kanssa anopin synttäreille. Nyt anoppi ei tule ristiäisiin. Ap vetää hernettä nenään, vaikka anoppi vain tekee ihan saman kuin ap eli ei tule mukaan juhliin. Miksi muka anopin tekemänä tämä on paha asia, ap:n tekemänä hyvä juttu?

Minusta on pelkästään tervettä aikuisuutta isoäidiltä pysyä poissa poikansa perheen kuvioista. Todennäköisesti siellä miniä olisi tölväissyt jotain ikävää, joten kannattaa pysyä loitolla.

Ei ap ne sun lapsen ristiäiset ole sen ihmeempi juttu kuin muutkaan juhlat.

Vinkki normaali 60 vuotias voi yleensä helposti kyläillä. Vastasyntynyttä ei suositella vietäväksi sukujuhliin eikä vasta synnyttänyt äiti ole yleensä normaali kunnossa vaan valuu verta, kipeä, vaikeuksia istua ja kävellä, ihmetyksen takia rinnat kipeät ja vuotavat. Hormoonitoiminta ihan sekaisin. Eli ei välttämättä kovin helppo lähteä kyläilemään siinä kunnossa.

Minusta 60v synttärit ei ole ihan sama asia kuin kyläily, mutta sinulle nähtävästi ristiäisetkin on vähän sama juttu kuin käväistä ABC:lla kahvilla.

Jos isoäiti ei halua ristiäisiin, niin miksi hänen sinne pitäisi mennä? Ne ei ole mikään erityinen juhla etenkään silloin, kun se tuore äiti valuu maitoa ja verta (kyllä, jälkivuoto kestää aika pitkään) ja hänen hormonitoimintansa on ihan sekaisin. Kuka sellaisen ihmisen kanssa edes haluaisi aikaansa viettää? Ja vauvat on kaikki samanlaisia,kun on nähnyt yhden on nähnyt kaikki. Äidit vain kuvittelevat, että se heidän pakerruksensa on ainutlaatuinen. Isoäidillä oli aikanaan poikansa, hän on vauvansa hoitanut ja nauttii nyt omasta elämästä antamatta lapsensa perheen määrätä aikataulujaan.

Tämä lainaamani tyyppi saa minut mietteliääksi. Millainen ihminen kirjoittaa tuollaista moskaa?

1. Mies joka ei ole koskaan nähnyt millaista on juuri synnyttäneen naisen olo ja ajattelee vaan marttyyrinä oman äidin parasta ( napanuora vielä katkaisematta). Ehkä mies olisi halunnut lapsen muttei ole sitä saanut ja miettii kuinka ylpeänä olisi omaa vastasyntynyttä esitellyt tuollaisisa juhlissa ja kaikki olisivat ihailleet vauvaa (ja sen isää).

2. Narsistinen anoppi joka miettii kuinka häntä on loukattu ja kuinka hän olisi halunnut pidellä vastasyntynyttä ja esitellä sitä sukulaisilleen (vauvan tai synnyttäneen äidin olo ei mahdu tämänkään henkilön mielenkiinnon kohteisiin).

3. Trolli joka haluaa kiihdyttää keskustelua ja seuraa mielenkiinnolla reaktioita.

No huvittavaa miettiä tosiaan kuka on näin vieraantunut todellisuudesta.

Sanoa vaan, että tämä pariskunta tulee eroamaan satavarmasti ellei mies älyä asettaa vaimoaan ja perhettään ykkössijalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju aloitettu kolme vuotta sitten...

Voisin kuvitella, että vastaavien miniä-anoppi -konfliktien ja vastaavien erimielisyyksien kanssa painitaan edelleeen - se asia tuskin on muuttunut kolmessa vuodessa yhtään kummemmaksi.

Mitä enemmän itselle tulee ikää, sitä karvaammin saa huomata, että edes kuuskymppinen ei ole aikuinen ajatusmaailmaltaan.

Persoonallisuus ei joiltakin osin muutu koskaan. Kyllä jo lapsuudesta saakka voi päätellä, minkä tyyppinen persoona on aikuisena.

Ei meillä ollut ristiäisissä anoppia eikä minunkaan äitiä. Mihin heitä siellä tarvitaan?

Onko huomionhakuinen persoona? Joku vajaus ymmärryksessä?

Normaalia narsisteille, oma äitini voisi hyvin tehdä vastaavaa.

Tämä ketju on aloitettu jo 2019. Lapsi on jo 3-vuotta täyttänyt, kysynpä tässä kävikö mummo lapsen synttäreillä sitten vai vieläkö on lähestymiskielto voimassa? 

Vierailija kirjoitti:

Minä täytän 60 vuotta muutaman vuoden kuluttua. Lapsenlapsia minulla ei vielä ole, mutta jos synttäreiden aikaan miniäni ovat vastasynnyttäneitä, niin ei tule pieneen mieleenkään vaatia heitä tulemaan vieraisille. Lapset alkavat olla kolmekymppisiä, mutta silti muistan, millaista ne alkuajat oli synnytyksen jälkeen. En pystynyt istumaan, pelkkä lyhyt kotimatka sairaalasta kotiin oli tuskaa, jälkivuoto oli hirveää, rinnat oli niin isot ja kipeät, että kävelin kotona ilman paitaa, imettäminen sattui ja se kesti pari tuntia kerrallaan eikä järki toiminut, kun olin ollut pari viikkoa parin, kolmen tunnin yöunilla. Vaikka miniöilllä olisi superhelpot synnytykset ja pikatoipumiset, niin vauvoilla on silti riski sairastua. Sellaisia juhlia ei ole ollutkaan, etteikö sinne tulisi "taitaa olla flunssa tulossa" tai "olipa äsken hankala vatsatauti" -tyyppejä.

Tässä on järkevän ihmisen perikuva parin vuoden takaa!