Lue keskustelun säännöt.
Oli suuri virhe siirtää lastentarhanopettajan koulutus yliopistoon!
30.04.2019 |
Hei!
Onko täällä muita varhaiskasvatuksen ammattilaisia paikalla? Saa muutkin asiasta tietävät kommentoida.
Mitä mieltä olette siitä että koulutus aikanaan siirrettiin yliopistoon? Mielestäni se on ollut virhe, suurin virhe. Myös lto kelpoisuuden saaminen sosionomin tutkinnolla oli virhe.
Ennenhän lto:ksi valmistuttiin lastentarhanopistosta, joka oli selkeä ja hyvä reitti alan ammattilaiseksi. Ihminen joka sinne haki, halusi hyvin todennäköisesti alalle. Myös palkka oli opistotason ammattiin nähden ok (eil tuo sama mitä se nytkin on).
Mutta nyt kaikki tutut lto suunnittelevat alan vaihtoa. Sosionomeillehan se on kätevää, koska tutkinnolla voit hakea esim. perheneuvolaan, lastensuojeluun yms. Kandit taas jatkavat opintoja tai vaihtavat suosiolla alaa. Palkka on korkeakoulutetulle surkea ja ylikoulutetut ammattilaiset eivät tyydy siihen mitä työ oikeasti on (eli hyvin pitkälti hoidollista). Ylikoulutettujen lto vuoksi alaa pyritään koko ajan kehittämään ja vaatimuksia nostetaan, vaikka kyse työssä on oikeasti aika yksinkertaisesta asiasta. Tehdään kärpäsestä härkästä. Pitää keksiä kaikenlaisia kommervenkkejä jotka eivät käytännöntasolla mitenkään vain toimi. Lapset tarvitsivat ennen vain leikkiä, syliä ja kehittävää toimintaa ja arvatkaapa mitä? He edelleen tarvitsevat näitä samoja asioita.
Saatteko kiinni siitä mitä haen? Keskustelua kiitos!
Kommentit (52)
Ymmärrän ap:n pointin, mutta kannatan silti korkeakoulutusta. Amkista ja yliopistosta saa paremmin myönteisen asenteen työn kehittämistä ja reflektointia varten. En ole urani aikana kovin montaa hoitajaa tavannut, jotka olisivat innoissaan uusista jutuista tai kiinnostuneet kehittämään työtapoja ja -käytänteitä. Lto:t sen sijaan useimmiten ovat innostavia ja haluavat pysyä ajan hermoilla. Tai ehkä tämäntyyppiset henkilöt vain hakeutuvat korkeakouluihin. Mene ja tiedä, mutta heitä tarvitaan.
Maisteriksi asti opiskelu on rivilastentarhanopettajalle melko turhaa ja sosionomi taas saa mielestäni loistavat eväät lasten ja perheiden tukemiseen. Mutta yhtään hoitajia väheksymättä, heitäkin tarvitaan. Myönnän että opettajana jätän mielelläni esim. lääkkeiden annot ja haavojen putsaukset hoitajille, sillä heillä on siihen sopivampi koulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lto ja lh tekevät täysin samaa työtä käytännössä. No onhan lto:lla suunnitteluaikaa. Lh tekee samat asiat ilman erityistä aikaa. Sama työ niin erilaisilla koulutuksilla. Ei se yliopistokoulutus näy arjessa päiväkotityössä.
Siskoni on lähihoitsutaustainen LTO-kandi (ei siis lukiota käytynä) ja hänellä on hyvin pragmaattinen asenne touhuun: "siinä on akateemisuus huipussaan kun vuoropäiväkodissa siivoilee yövuorossa oksentelevaa lasta tietäen että pian se on kaikissa muissakin ja vanhemmatkin merillä töissä...".
Heillä ei kuulemma muuta eroa ole LTOlla ja hoitsulla kuin paperityön määrä, koska päikky on koko ajan pahasti aliresursoitu,kellään ei yksinkertaisesti ole varaa "LTO-hienosteluun".
Vierailija kirjoitti:
Lto ja lh tekevät täysin samaa työtä käytännössä. No onhan lto:lla suunnitteluaikaa. Lh tekee samat asiat ilman erityistä aikaa. Sama työ niin erilaisilla koulutuksilla. Ei se yliopistokoulutus näy arjessa päiväkotityössä.
Ei se mene ihan noin. Jos lh käyttää aikaansa pedagogisen vastuun toteuttamiseen, se on vähän hänen typeryyttään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lto ja lh tekevät täysin samaa työtä käytännössä. No onhan lto:lla suunnitteluaikaa. Lh tekee samat asiat ilman erityistä aikaa. Sama työ niin erilaisilla koulutuksilla. Ei se yliopistokoulutus näy arjessa päiväkotityössä.
Ei se mene ihan noin. Jos lh käyttää aikaansa pedagogisen vastuun toteuttamiseen, se on vähän hänen typeryyttään
Mutta kun pedagoginen vastuu on vain sana. Ei se käytännössä näy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näimpä. Jos terveitä lapsia hoitavat pitää kouluttaa yliopistossa, varmaan sairaita aikuisiakin hoitavat pitäisi...
Koulutuksien ja nimikkeiden sijaan tulisi kiinnittää huomio siihen, että saataisiin lapsiryhmiin enemmän henkilökuntaa eli ryhmäkoot pienemmiksi. Tämä koulutus hössötys on vienyt huomiota oikealta asialta eli siltä, että suurimmassa osassa päiväkoteja on liian vähän henkilökuntaa Lasten määrään nähden. Ja samalla paperityön määrä on suuri, ja vaatimukset hienosta toiminnasta suuria. Jolloin lapsille jää entistä vähemmän aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lto ja lh tekevät täysin samaa työtä käytännössä. No onhan lto:lla suunnitteluaikaa. Lh tekee samat asiat ilman erityistä aikaa. Sama työ niin erilaisilla koulutuksilla. Ei se yliopistokoulutus näy arjessa päiväkotityössä.
Ei se mene ihan noin. Jos lh käyttää aikaansa pedagogisen vastuun toteuttamiseen, se on vähän hänen typeryyttään
Mutta kun pedagoginen vastuu on vain sana. Ei se käytännössä näy.
Jos teillä lastenhoitaja esim.joutuvat tekemään viikkosuunkitelmat ja kirjaamaan vasut tai olemaan yhteydessä yhteistyötahoin, kannattaa tehdä ilmoitus alueen päivähoitoa valvovaan yksikköön. Koska siitä ei makseta, ei sitä voida vaatia.
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on lähihoitsutaustainen LTO-kandi (ei siis lukiota käytynä) ja hänellä on hyvin pragmaattinen asenne touhuun: "siinä on akateemisuus huipussaan kun vuoropäiväkodissa siivoilee yövuorossa oksentelevaa lasta tietäen että pian se on kaikissa muissakin ja vanhemmatkin merillä töissä...".
Heillä ei kuulemma muuta eroa ole LTOlla ja hoitsulla kuin paperityön määrä, koska päikky on koko ajan pahasti aliresursoitu,kellään ei yksinkertaisesti ole varaa "LTO-hienosteluun".
Ja missähän vuoropk:ssa ope tekee yövuoroa? Ei yhtään missään, just siks et kaikessa säästetään ja yötä tekee pienempipalkkaiset hoitajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ap:n pointin, mutta kannatan silti korkeakoulutusta. Amkista ja yliopistosta saa paremmin myönteisen asenteen työn kehittämistä ja reflektointia varten. En ole urani aikana kovin montaa hoitajaa tavannut, jotka olisivat innoissaan uusista jutuista tai kiinnostuneet kehittämään työtapoja ja -käytänteitä. Lto:t sen sijaan useimmiten ovat innostavia ja haluavat pysyä ajan hermoilla. Tai ehkä tämäntyyppiset henkilöt vain hakeutuvat korkeakouluihin. Mene ja tiedä, mutta heitä tarvitaan.
Maisteriksi asti opiskelu on rivilastentarhanopettajalle melko turhaa ja sosionomi taas saa mielestäni loistavat eväät lasten ja perheiden tukemiseen. Mutta yhtään hoitajia väheksymättä, heitäkin tarvitaan. Myönnän että opettajana jätän mielelläni esim. lääkkeiden annot ja haavojen putsaukset hoitajille, sillä heillä on siihen sopivampi koulutus.
Toit esiin jo aiemmin mainitun ongelman, joka mielestäsi ei taida ongelma ollakaan. Maisteri haluaa kehittää ja suunnitella eikä hoitaa. Minusta hoitotyön ongelma ei ole kehittäjien tai suunnittelijoiden vaan hoitavien käsien puute.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on lähihoitsutaustainen LTO-kandi (ei siis lukiota käytynä) ja hänellä on hyvin pragmaattinen asenne touhuun: "siinä on akateemisuus huipussaan kun vuoropäiväkodissa siivoilee yövuorossa oksentelevaa lasta tietäen että pian se on kaikissa muissakin ja vanhemmatkin merillä töissä...".
Heillä ei kuulemma muuta eroa ole LTOlla ja hoitsulla kuin paperityön määrä, koska päikky on koko ajan pahasti aliresursoitu,kellään ei yksinkertaisesti ole varaa "LTO-hienosteluun".
Ja missähän vuoropk:ssa ope tekee yövuoroa? Ei yhtään missään, just siks et kaikessa säästetään ja yötä tekee pienempipalkkaiset hoitajat.
Jäi sitten ymmärtämättä termi "pahasti aliresursoitu" mikä tarkoittaa että se opekin joutuu tekemään yövuoroa.
Ei siinä mitään, siskoni teki mielellään noita "pikapaikkaus"-yövuoroja (hoitsu estynyt syystä tai toisesta) juuri sen korvauksen takia.
Mutta ilmeisesti itse olet niin täydellisen kunnan päikyssä töissä, ettei tuollaisiin tilanteisiin ajauduta - aina saadaan se hoitsusijainen eikä LTO:n tarvitse liata kätösiään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siskoni on lähihoitsutaustainen LTO-kandi (ei siis lukiota käytynä) ja hänellä on hyvin pragmaattinen asenne touhuun: "siinä on akateemisuus huipussaan kun vuoropäiväkodissa siivoilee yövuorossa oksentelevaa lasta tietäen että pian se on kaikissa muissakin ja vanhemmatkin merillä töissä...".
Heillä ei kuulemma muuta eroa ole LTOlla ja hoitsulla kuin paperityön määrä, koska päikky on koko ajan pahasti aliresursoitu,kellään ei yksinkertaisesti ole varaa "LTO-hienosteluun".
Ja missähän vuoropk:ssa ope tekee yövuoroa? Ei yhtään missään, just siks et kaikessa säästetään ja yötä tekee pienempipalkkaiset hoitajat.
Jäi sitten ymmärtämättä termi "pahasti aliresursoitu" mikä tarkoittaa että se opekin joutuu tekemään yövuoroa.
Ei siinä mitään, siskoni teki mielellään noita "pikapaikkaus"-yövuoroja (hoitsu estynyt syystä tai toisesta) juuri sen korvauksen takia.
Mutta ilmeisesti itse olet niin täydellisen kunnan päikyssä töissä, ettei tuollaisiin tilanteisiin ajauduta - aina saadaan se hoitsusijainen eikä LTO:n tarvitse liata kätösiään.
Minä tein aiemmin mielelläni valtion teknisellä alalla alaisteni ilta- yö- ja viikonloppuvuoroja, koska niistä maksettiin niin hyvin. Harvoin vain oli tarjolla, koska lähes aina löytyi tuuraaja. Kaikki valittivat vuorotyön raskautta, mutta kukaan ei halunnut päivätöihin, koska palkka olisi pudonnut niin paljon.
Kouluttamattomilla on ehkä suurempi riski luoda omat kasvatussääntönsä, jotka ovat lapselle haitaksi. Koska niiden sääntöjen logiikka voi olla liian lyhytnäköistä, ja mennä lapsen kannalta aivan pieleen, vaikka lopputulos on näennäisesti sellainen johon pk on tyytyväinen. Koulutuksella voidaan siis vähentää yksittäisten hoitajien logiikan puutteiden haittavaikutuksia tuleviin sukupolviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...Mutta en väitä, etteikö kouluttautunut voisi olla huonompi vaihtoehto, kuin työhön luonnollisesti soveltuva henkilö! Millaiset kriteerit on hoitajan persoonallisuudelle? Jos hän on täysi urvelo, ei siihen järjen pänttäyskään välttämättä auta.
Justiinsa nii! Kyllä kakaroitten pyllyä osaa pestä kuka vaan! Tänne pitäis hommata halpatyövoimaa pitämään nulikat kurissa.
Mukuloiden vahtaamiseen riittää,että on ite käyny lastentarhan ja peruskoulun ala-asteen ja osaa lukea satua auttavasti. Ei siihen mitään kouluja tartte. Vai vielä pedakookiaa! Hah! Määki monta nulikkaa oon syöttäny, kasvattanu. Ihmisii niistä on kasvannu!!
Entäs nää erityislastentarhanopettajat? Riittää siihen joku,joka on isokokoinen ja osaa karjua pahantapaset lapset olemaan kunnolla. Mää osaan! Tukkapöllyä ja remeliä, ei siihen mitään kouluja tartte käydä. Jos on vaikeempi, niin oiskos kotios semmoset, joista ei mitään tuu.
Mää oon kans sitä mieltä,että koulutus on ihan liian yliarvostettua. Niiku farmaseutit! Nehä myy lääketehtaan lääkkeitä. Määki osaisin!
Ja juristit!! Nehän lukee lakikirjast,mitä pitää tehdä! Määki osaisin!
Arkkitehti? Talon osaa joka ihminen piirtää jos on viivotin, kynä ja osaa muuttaa metrit senteiksi. Aina sitä on taloja rakennettu ilman yliopistoja!
Ja kauppatieteen maisterit. Ei ennen ollu, kauppaa oon minäkin elämässäni tehny, myyjänä ollu nuorena likkana ja paljon! Osaan!
Toimittaja! Vai että viestintää ja tiedotusoppia? Osaan kirjoittaa!
Pappi? Teolookiaa? Osaan 10 käskyä ja muut lukee raamatussa. Aamen.
Psykologi? Ei ennen sellasia ollu eikä tarvittu. Pitää sanoa ihmiselle, joka on ahdistunut tai masentunu;" Älä ryve itsesäälissä. Ryhdistäydy!
Mää osaan!!!
Kuka nyt haluaa hoitaa pikkupalkalla kaiken maailman mukuloita? Yrittää miellyttää lapsia ja vanhempia.
En ikinä suostuisi tuohon järjestelyyn, jossa laiskat tuovat lapsensa toisten, ahkerien ihmisten hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Tämä siirto tapahtui yli neljäkymmentä vuotta sitten. Muistan kun Jyväskylän yliopistolla alkoi kulkea lastentarhanopettajaopiskelijoita. He soittivat kitaraa päärakennuksen kahviossa ja piristivät kovasti kuivaa kampuselämää.
Ja siellä räpyttelee vieläkin ne samat tyypit. Turhin, juopoin ja laiskin laitos Suomessa.
Itse koin tutkinnon yliopistossa tosi hyväksi. Tein myös gradun, mikä syvensi vielä paremmin asioita. Saimme laajat ammatilliset tiedot ja osaamiset mm. musiikki, liikunta jne. Lapsen kehitykseen liittyvän teoreettisen tiedon (miten tunnistaa lapsen yksilöllisiä tarpeita ja miten tukea niitä yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa). Miten oppiminen tapahtuu, millaisia oppimiskäsityksiä on aikojen kuluessa ollut.
Näiden pohjalta sain syvällisen ymmärryksen, miten lapsi oppii ja miten sitä edistän. Myös sylit ja halit saivat teoreettisen viitekehyksen emotionaalisen kehityksen kannalta.
On totta, että lapsia on kasvatettu kautta aikojen ilman koulutusta, mutta kyllä Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa varhaiskasvatuksen pitää perustua myös tutkimukseen ja tietoon.
t. varhaiskasvatuksen erityisopettaja
Vierailija kirjoitti:
Kouluttamattomilla on ehkä suurempi riski luoda omat kasvatussääntönsä, jotka ovat lapselle haitaksi. Koska niiden sääntöjen logiikka voi olla liian lyhytnäköistä, ja mennä lapsen kannalta aivan pieleen, vaikka lopputulos on näennäisesti sellainen johon pk on tyytyväinen. Koulutuksella voidaan siis vähentää yksittäisten hoitajien logiikan puutteiden haittavaikutuksia tuleviin sukupolviin.
Pitäisikö vain varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden tehdä lapsia? Miten ennen pärjättiin? Miksi varhaiskasvatuksen määrä on koko ajan lisääntynyt ja erityislasten määrä lisääntynyt?
Tietenkin sen pitää olla yliopistossa! Samat oppimisen teoriat ja psykologiat ne on päiväkoti-ikäisillä kuin koululaisillakin. Sama koulu, samat opettajat.
Varhaiskasvatuksen opettaja on kanditasoinen tutkinto, eli rinnastetaan AMK-tutkintoon. Luokanopettaja on maisterintutkinto.
Nyt on alkanut tulla varhaiskasvatuksen maisteriohjelmia, ovat tosi suosittuja. Niissä pätevöityy mm. päiväkodin johtajaksi. Helsingissä tule lisäksi erityisopettajan opinnot päälle, jotta voidaan antaa parempaa varhaista tukea.
Se on totta, että valtaosa tahtoo mieluummin luokanopeksi, ja varhaiskasvatuksen opintoihin valikoituu paljon sellaista väkeä, joka ei pääsyt luokanopettaksi.