Pitaisiko jotenkin puuttua asiaan, kun tyton eskariluokkalainen toinen tytto ilmoittelee aika suorasti, etta ei tykkaa tytostani. Mun mielesta ei tarvitse menna toiselle sanomaan,

...siitä se kiusaaminen sitten lähtee. Yllättävää, että täällä ollaan niin valmiita kiusaaminen hyväksymään. Siksi suomalaiset lapset ovatkin tietty niin kovia kiusaamaan, kun vanhemmat sen näin hyväksyvät. Ota yhteys opettajiin ja vanhempiin, jos ei muu auta.

tekö siis opetatte lapsillenne, että mene vaan sanomaan toiselle päin naamaa, että en tykkää susta, jos siltä tuntuu? Että se on ihan ok ja niin kuuluukin toimia toisten kanssa?!?



Lapset eivät vielä ole mestareita sosiaalisessa kanssakäymisessä, mutta siksi heitä KASVATETAAN, että oppisivat. Ei kai kukaan aikuinenkaan ihan vaan sanomisen ilosta mene työkaverille pamauttamaan, että en muuten tykkää sinusta. Sellaiset asiat jokainen voi pitää sisällään ja vältellä toista jos ei seura kiinnosta, mutta miksi sitä pitäisi mennä ääneen laukomaan?

Mutta mielestäni ap ylireagoi kuten muutama muukin. Oletteko te ihan pumpulissa kasvaneita?

Jos tuolle tytölle ei kukaan kerro, että hänen käytöksensä ei nyt ollut asiallista ja että hän on pahoittanut toisen mielen, niin miten hän voisi oppia?

Vierailija:

Mutta mielestäni ap ylireagoi kuten muutama muukin. Oletteko te ihan pumpulissa kasvaneita?

Ja on tainnut oma lapsuus jäädä väliin, jos ei muista että, ollut luultavasti ihan samantapaisia juttuja jo silloin.

- kun lapselleni tuli yksi tyttö heti tarhaan aamulla mentäessä sanomaan, että " me ei tänään leikitä sun kanssasi" , niin reagoin saman tien. Ei siihen tarvita päiväkodin henkilökuntaa väliin, voit ap aivan hyvin itse sanoa - jos siis olet todistamassa tuollaista - että " hei, olikos tuo nyt sinusta kivasti sanottu? Miltä sinusta tuntuisi, jos joku sanoisi sinulle tuollaista?" . Ei siis kannata hermostua, mutta nätisti voi sanoa.



- MUTTA jos kyse on välikäden tiedosta eli lapsesi on kertonut toisen sanoneen noin, niin juttele lapsesi kanssa. Tee selväksi, että hän on kiva tyttö ja hänestä pidetään - mutta että kaikki eivät tykkää jokaisesta, eikä 100 % suosittua tyttöä olekaan. Että se toinen tyttö ei käyttäytynyt kauniisti, mutta ettei siitä kannata itseensä ottaa. Voisit vaikka opettaa lapsellesi, että tuollaiseen voi vastata vaikkapa: " ei sun tarvitse minusta tykätäkään, minulla on muita kavereita!"



Sinänsä minusta lasta pitää kasvattaa hyviin käytöstapoihin. Eikä tapoihin kuulu julistaa päin näköä, jos ei joku miellytä. Mutta jos itse et ole näkemässä tuota, niin en lähtisi huhupuheen perusteella kantelemaan eteenpäin. Siinä tulee nimittäin tavallaan samalla osoittaneeksi lapselleen, että se sanominen ON iso ja tärkeä asia ja siitä kuuluu hänenkin loukkaantua verisesti.