Onko järkeä palata exän kanssa yhteen?
Ei vaan päästä toisistamme eroon, vaikka asutaan erillään. Aina kun nähdään (lapsien takia), niin useimmiten päädytään vähintäänkin halailemaan.
Yritin yhdessä vaiheessa sitä, että lasten haku tapahtuu nopeasti pihassa, emmekä soittele toisillemme. Exä ilmeisesti ei kestänyt tätä tilannetta. Ja lopulta tilanne oli entisensä. Ja välillä tuntuu, että ollaan kuin jotain vastarakastuneita.
En myöskään osaa vetää mitään rajoja. Luulen, että johtuu siitäkin että minä jätin hänet eli syyllisyydestä. Mutta rakastan häntä kuitenkin ihan aidosti. Meillä vaan ei yhteiselo sujunut ja riideltiin vaan.
Meneekö tämä nyt niin, että jatketaan samaan malliin ja hän löytää jossain vaiheessa uuden ja minä jään itkemään?
Kommentit (26)
No mutta jos asuisitte nyt vaan erilllään ja menisitte pariterapiaan ratkomaan ne ongelmat ja katsotte siellä saako solmut auki?
Teidän kannattaisi palata yhteen, keskustella asiat läpi ja aloittaa alusta.
Vierailija kirjoitti:
Onko niin, että yhdessä kotona asuessa iski natsimutsi tms. perhemoodi päälle ja sitten nopeasti nähtynä palaatte sinne alkuvaiheen tunnelmiin? Silloin palatessa yhteen tulee taas vannhat roolit päälle. Ne voivat olla lapsuudesta opittuja jne. tms. psykologista :)
Varmaankin näin.
Ap
Kuulostat läheisriippuvaiselta. Älä palaa entiseen.
Ei kannata. Samat eroon johtaneet syyt on siellä taustalla.
Vierailija kirjoitti:
No mutta jos asuisitte nyt vaan erilllään ja menisitte pariterapiaan ratkomaan ne ongelmat ja katsotte siellä saako solmut auki?
No ehdottomasti asutaan erillään. Pitäisi olla ihan varma, ettei tule toista eroa. Mutta eihän sitä voi kai varmuudella koskaan tietää.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat läheisriippuvaiselta. Älä palaa entiseen.
Olemme ehdottomasti riippuvaisia toisistamme.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat läheisriippuvaiselta. Älä palaa entiseen.
Olemme ehdottomasti riippuvaisia toisistamme.
Ap
Et ymmärtänyt pointtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta jos asuisitte nyt vaan erilllään ja menisitte pariterapiaan ratkomaan ne ongelmat ja katsotte siellä saako solmut auki?
No ehdottomasti asutaan erillään. Pitäisi olla ihan varma, ettei tule toista eroa. Mutta eihän sitä voi kai varmuudella koskaan tietää.
Ap
Siksipä juuri käytte ne tapanne läpi puolueettomalla maalla ja ihmisen kanssa joka osaa ohjata teitä ymmärtämään toisianne. Jos rakkautta on niin löytyy kyllä kykyjä.
Tämä on varmaan huono neuvo, mutta mitäpä jos kokeilisit tapailla uusia ihmisiä. Eksä saattaisi unohtua tällä tavoin hyvinkin nopeasti pilkuhiljaa.
Lasten takia kannattaa, koska itsenäistyvät nopeammin.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on varmaan huono neuvo, mutta mitäpä jos kokeilisit tapailla uusia ihmisiä. Eksä saattaisi unohtua tällä tavoin hyvinkin nopeasti pilkuhiljaa.
Yritin tätä jo. Oikeestaan pahensi tilannetta. Halusin vaan enemmän olla exän kanssa. Ajattelin jos kertoisin näistä miehistä, niin silloin exä ei enää haluaisi mua. Mutta en pystynyt kertomaan.
Ap
Noh, yleensä eroon on joku syy, joka ei poistu noin vain. Mitä sitä pitkittämään vääjäämätöntä, käsittele ero ja be done with it. Vanhan lämmittäminen on pohjaan polttamista. Lisäksi on kamalaa, jos annatte lapsille turhaa toivoa yhteen palaamisesta ja sitten kaikki kuseekin kintuille. Vähän liian kova pala nieltäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Noh, yleensä eroon on joku syy, joka ei poistu noin vain. Mitä sitä pitkittämään vääjäämätöntä, käsittele ero ja be done with it. Vanhan lämmittäminen on pohjaan polttamista. Lisäksi on kamalaa, jos annatte lapsille turhaa toivoa yhteen palaamisesta ja sitten kaikki kuseekin kintuille. Vähän liian kova pala nieltäväksi.
Pessimisti ei pety.
Tee lista huonot ja hyvät puolet asiasta.
Sitten teet päätöksen.
Sitten mietit seurauksia siitä.
Sitten mietit onko se hyvästä lapsille ja sinulle.
Sitten toteutat päätöksen.
Lopullista silausta vailla. Näin se vaan menee, ero on keskeneräinen. Kortit täytyy katsoa loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Lopullista silausta vailla. Näin se vaan menee, ero on keskeneräinen. Kortit täytyy katsoa loppuun asti.
Mitä siis ehdotat?
Ap
Kelvoton palstamamma jättää ja pettää... roikkuen edelleen kiinni vanhassa.
Mies siis edelleen huolisi sinut?
Onko niin, että yhdessä kotona asuessa iski natsimutsi tms. perhemoodi päälle ja sitten nopeasti nähtynä palaatte sinne alkuvaiheen tunnelmiin? Silloin palatessa yhteen tulee taas vannhat roolit päälle. Ne voivat olla lapsuudesta opittuja jne. tms. psykologista :)