Sinä, joka et ole katsonut ainuttakaan Game of Thrones jaksoa
Kommentit (893)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin siitä pätkiä eikä se mun mielestä ollut kiinnostavaa telkkaria. Tykkään kyllä fantasiasta ja tisseistä, mutta siitä meiningistä puuttui sama tyylikkyys kuin lord of the ringsistä. Ihan kuin 13-vuotiaille tehty, ei herättänyt mitään syviä tunteita tai keloja. Hyvännäköiset näyttelijät ei ole sama kuin hyvät näyttelijät ja tommonen hyvännäköisten ihmisten jenkkihapatus ei tyydytä mun tarpeita viihteen kuluttajana.
Hype ja "kaikki muutkin" on huonoimpia syitä ikinä.
Aloin katsomaan Game of Thronesia jo aikojen alussa kaverin vinkistä, ennenkuin loppu Suomi heräsi "hypeen" ja "kaikki muutkin". Lord of the Rings oli tylsistyttävä, enkä koskaan innostunut katsomaan yhtä osaa enempää. En kertakaikkiaan ymmärrä sen suosiota. Koska kirjat? Thrones nyt vaan sattuu olemaan suurinpiirtein ainut fantasia&miekankalistelu mistä koskaan olen kiinnostunut oikeasti, enkä katso sitä mitenkään väkisin muiden takia, kuten vihjailet.
En vihjaillut että kukaan katsoisi sitä väkisin muiden takia, tai että juuri sinä teet niin. Kunhan sanoin että se on huono syy katsoa, kun ap sen mainitsi. Viestini liittyi pelkästään omaan katselumieltymyksiini, ei muiden eikä varsinkaan juuri sinun. Me ollaan anonyymillä palstalla, valoja päälle nyt. En tiedä kuka olet tai vihjaile mitään. Huolestuttavaa tuollainen viestien ottaminen henkilökohtaisesti.
Ei oikein iskenyt, jossain vaiheessa yritin. Tosin sarjan ansiosta olen katsonut jokusen Sibel Kekillin tähdittämän filmin ;)
En ole kiinnostunut näyttävän näköisestä rymistelyfantasiasta. Tykkään fiktiossa kaikkein eniten realistisesta otteesta ja siitä, että se kertoo jotakin myös tosielämän kannalta olennaista. Minusta fantasia/scifi ovat mielenkiintoisia vain silloin, kun "taikakeinojen" kautta voidaan käsitellä jotain myös meidän maailmamme kannalta relevanttia teemaa, ainoastaan hieman erilaisessa kontekstissa. Fantasiassa ongelma taas on usein se, että sisältöpuoli jää todella ontoksi ja keskitytään vain näyttävien miljöön sekä erilaisten keksittyjen maiden/kansojen/kielien/titteleiden ripotteluun. Esimerkiksi Taru sormusten herrasta (kirja) on mielestäni yksinkertaisesti vain tylsä, vaikka tarinan puitteet ovatkin upeat ja huolella rakennetut.
Nyt kiinnostuin GoT:sta näiden fanivalitusten uutisointien myötä ja luin muutamia arvosteluja/kommentteja sekä katsoin klippejä YouTubesta. Äkkiseltään jäi tunne, että en ehkä ole missannut kauheasti. Periaatteessahan kai sarjan syvällisyyttä hehkutetaan, mutta löysin myös päinvastaisia mielipiteitä. Aika paljon oli kritiikkiä sellaisista asioista, jotka yleensä särähtävät myös itselle. Periaatteessa valtapelin teema ja perillisen/valitun kertomus ovat mielenkiintoisia aiheita. Tavallaan kyllä nyt kiinnostaa se, miten paljon näistä aiheista on oikeasti saatu irti ja miten paljon jää tusinamassafantasiaksi. :D
Fantasia ei ole koskaan kiinnostanut kuten ei oikein yliluonnolliset jutut muutenkaan. Robocop,Terminator ja Predator ovat oikeastaan ainoat nekin osin nostalgiantunteesta johtuen
Lopetin viidenteen kauteen kattomisen koska tähän asti kirjotetut kirjat loppuu siihen.Kirjat olleet parempia kun sarja. Kaksi kirjaahan pitäis tulla vielä.Jos Martin sais nyt kirjotettua ne vähän nopeempaa kun ei tarvii enää markkinoida sarjaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä se oli Game of Thornes.
Uusi jännärisarja, jossa Kaunarien Thorne ja hänen alter egonsa Anti-Thorne tappelevat siitä, kumpi pääse Sally Spectran kummituksen suosioon.
Luin osan kirjoista, tympäännyin. Sarja sai heti aluksi arvosteluja, joiden mukaan on vielä huonompi kuin kirjat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis siinä on väkivaltaa, naimista, mielikuvitustarinoita ja synkkyyttä?
Aivan mahtavaa kun voi kerralla välttää noi kaikki!Olen nyt 7 jaksossa 1. kaudella ja on aivan liikaa väkivaltaa ja seksiä. Taidan lopettaa tähän. Kaikkea oksettavaa!!
Olen tämä edellinen.
Annoin sarjalle vielä aikaa kehirtyä ja nyt olen viidennen kauden alussa, ja Koukussa!
Täydellinen minulle
Sarja ei ole osunut sopivasti kohdalle, enkä ole sitä erityisesti lähtenyt sitten etsimäänkään.
Genre ei kiinnosta.
Eikä minua kiinnosta varsinkaan siksi, että kaikki puhuvat. Olen individualisti.
Miksi pitäis? Vain siksi et kaikki kattoo?
Ei kiinnosta, en jaksa seurata pitkiä tv-sarjoja, ei huvita katsoa yltiöväkivaltaisia juttuja, on parempaakin tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
En ole kiinnostunut näyttävän näköisestä rymistelyfantasiasta. Tykkään fiktiossa kaikkein eniten realistisesta otteesta ja siitä, että se kertoo jotakin myös tosielämän kannalta olennaista. Minusta fantasia/scifi ovat mielenkiintoisia vain silloin, kun "taikakeinojen" kautta voidaan käsitellä jotain myös meidän maailmamme kannalta relevanttia teemaa, ainoastaan hieman erilaisessa kontekstissa. Fantasiassa ongelma taas on usein se, että sisältöpuoli jää todella ontoksi ja keskitytään vain näyttävien miljöön sekä erilaisten keksittyjen maiden/kansojen/kielien/titteleiden ripotteluun. Esimerkiksi Taru sormusten herrasta (kirja) on mielestäni yksinkertaisesti vain tylsä, vaikka tarinan puitteet ovatkin upeat ja huolella rakennetut.
Nyt kiinnostuin GoT:sta näiden fanivalitusten uutisointien myötä ja luin muutamia arvosteluja/kommentteja sekä katsoin klippejä YouTubesta. Äkkiseltään jäi tunne, että en ehkä ole missannut kauheasti. Periaatteessahan kai sarjan syvällisyyttä hehkutetaan, mutta löysin myös päinvastaisia mielipiteitä. Aika paljon oli kritiikkiä sellaisista asioista, jotka yleensä särähtävät myös itselle. Periaatteessa valtapelin teema ja perillisen/valitun kertomus ovat mielenkiintoisia aiheita. Tavallaan kyllä nyt kiinnostaa se, miten paljon näistä aiheista on oikeasti saatu irti ja miten paljon jää tusinamassafantasiaksi. :D
Kannattaa ihmeessä antaa sarjalle mahdollisuus, luulen että löytäisit siitä etsimäsi. Valtataisteluhan vastaa aika paljon oikeassa historiassa olleita valtataisteluita ja juonitteluja. Päteehän se vielä nykyaikanakin ja lohikäärmekin on rinnastettavissa joukkotuhoaseeseen, se ei ole mikään koriste vaan merkittävä strateginen tekijä sotimisessa.
Lisäksi sarjassa on hienoa hahmojen kehityskaaret, moni hahmo aloittaa aivan erilaisena tyyppinä kuin minkälaiseksi lopulta päätyy. Kääpiökään ei ole mikään kaivoksessa asuva fantasiakääpiö, vaan ihan tavallinen lyhytkasvuinen, joka on ollut hovin häpeäpilkku ja isänsäkin syrjimä tyyppi, joka sitten nokkeluudellaan ja puhelahjoillaan pärjää tuossa maailmassa.
Ei kiinnosta larppaus tms. ja muutoinkin ko. ohjelma tulee liian myöhään.
Vierailija kirjoitti:
Fantasia ei ole koskaan kiinnostanut kuten ei oikein yliluonnolliset jutut muutenkaan. Robocop,Terminator ja Predator ovat oikeastaan ainoat nekin osin nostalgiantunteesta johtuen
Hienoa! Terminaattori mainittu! Sarja (Sarah Connorin aikakirjat) on huippu hyvä! Pääosissa herttainen ja sympaattinen Lena Headey (game of thronesin yliarvostettu Cersei).
Suosittelen Lenan elokuvia, kuin game of thronesia, esim: Amor yllättää Imagine me and you!
pb kirjoitti:
Ei oikein iskenyt, jossain vaiheessa yritin. Tosin sarjan ansiosta olen katsonut jokusen Sibel Kekillin tähdittämän filmin ;)
Suomalaisessa Bullets sarjassa Sibelillä on parempi rooli! Suosittelen! Tommi Korpela on todellla karismaattinen poliisi ja Krista Kosonen on myös hyvä!
En jaksanut aloittaa kun fantasia ei ole mun juttu, ja koska oli alusta asti selvää että se on aika väkivaltainen ja hahmoja tippuu.
Luin ensimmäisen kirjan ja se oli niin saakelin tylsä, että en jaksa kuluttaa aikaani sen katsomiseen.