Lue keskustelun säännöt.
Elän haavemaailmassa
27.04.2019 |
Auttakaa mua!
Mua ahdistaa ihan valtavasti mun tilanne. Oon elänyt viimeset 6 vuotta käytännössä haavemaailmassa, kuvitellen itseni ja oman elämäni ihan erilaiseksi mitä se todellisuudessa on. Haaveilen ja haahuilen varmasti pitkälti sen takia etten tykkää itsestäni/omasta elämästäni ollenkaan. Tietynlainen selviytymiskeino. Oon ollu kiusattu koulussa läpi koko peruskoulun, joten voi olla että sieltä moni asia kumpuaa. Toisaalta myöskään mun vanhemmat ei ole osanneet antaa emotionaalista kasvatusta ja tukee ollenkaan, vaikka noin muuten olenkin elänyt onnellisen lapsuuden. Tuntuu ettei tästä pääse millään pois. Voi olla että mun haaveet ja odotukset on niin korkeat että en niitä koskaan saavuta. Oon itseäni kohtaan tosi vaativa ja perfektionisti. Nyt pitäis kai hakee apua tähän.
Kommentit (18)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mullakin on taipumusta samaan. Onko sinulla itselläsi ajatusta, miten sinua pitäisi lähteä auttamaan? Tai siis että millaista apua kaipaisit?
Hyvä etten oo ainoa. Ite oon varmaan masentunut ja ahdistunut ja tosi yksinäinen, uskon että jos näit asioita sais kuntoon niin vähenis tämä haaveilu ja kuvittelukin.
Pakonomainen haaveilu johtuu tavallisesti suurista määristä stressiä, masennuksesta, ahdistuksesta, yksinäisyydestä, huonosta itsetunnosta, sosiaalisista vaikeuksista, tunteesta, ettei sovi joukkoon ja reaktiosta tunteelliseen ja psyykkiseen hyväksikäyttöön ja sanalliseen väkivaltaan ja/tai laiminlyömiseen varhaisessa lapsuudessa, varhaisessa teini-iässä tai varhaisessa aikuisuudessa.
Ovatko haaveet epärealistisia vai toteutettavissa? Tietynlainen haaveilu elämässä on normaalia.jos haaveilet, että ufot sieppaa ei liene ihan realismia🤪.
Mun mielestä kertoo rikkaasta mielikuvituksesta ja luovuudesta. Luet varmaan paljon kirjoja. Olet aina lukenut.se on rikastuttanut sun henkistä pääomaa. Se näkyy sussa. Oonko tässä asiassa oikeassa?
Miksi sua kiusattiin? Jättäkö se varjon sinuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ovatko haaveet epärealistisia vai toteutettavissa? Tietynlainen haaveilu elämässä on normaalia.jos haaveilet, että ufot sieppaa ei liene ihan realismia🤪.
Mun mielestä kertoo rikkaasta mielikuvituksesta ja luovuudesta. Luet varmaan paljon kirjoja. Olet aina lukenut.se on rikastuttanut sun henkistä pääomaa. Se näkyy sussa. Oonko tässä asiassa oikeassa?
Miksi sua kiusattiin? Jättäkö se varjon sinuun?
Varsin epärealistisia. Onnistuis ehkä jollekin muulle, mut käytännössä mun pitäis muuttaa mun perhe, menneisyys, koulutus, ulkonäkö, ystäväpiiri, persoona eli ihan kaikki. En tiedä että tällaista ”täydellistä” ihmistä olis edes olemassa. Oon kyllä tosi herkkä ja ajatteleva ihminenkin. Haaveilu on ok, oot oikeessa, mut jatkuva oman itsensä kuvittelu joksikin muuksi ei kuulosta kovin terveeltä. Jonkun verran kirjoja luen, en omasta mielestä erityisen paljon. Olin tosi herkkä, kiltti ja ujo minkä takia kiusattiin. Myöskin köyhästä perheestä.
Jos elät suurimman osan ajasta haavemaailmassa, niin sillon kuulostaa huolestuttavalta. Oman identiteetin kanssa ongelmia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haavemailma on hyvä paikka. Sinne vaan pitäisi päästä oikeasti.
Tuo perfektionismi on varmaan yksi tärkeä tekijä, miksi et edes yritä, vaan mieluummin ajelehdit haavemaailmaan, jossa kaikki on täydellisesti. Täydellisyydentavoittelu voi johtaa siihen, että koska tiedostaa, ettei saisi kuitenkaan aikaiseksi täydellistä, niin sitten ei yritä ollenkaan.
Kuten 8 ehdotti, pakonomainen haaveileminen voi varmaan johtua myös ongelmista oman identiteetin kanssa. Ei hyväksy itseään sellaisena kuin on reaalitodellisuudessa. Haavemaailmassa pystyy olemaan itse sellainen kuin haluaa.
Tuohon perfektionismiin ei varmaan auta muu kuin aloittaa yrittäminen ja tekeminen pienin askelin, siedättää itsensä keskeneräisyydelle ja virheille pienissä erissä.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haavemaailmassa eläminen johtuu ehkä juuri tuosta perfektionismista ja siitä, että pakenet ongelmiasi haavemaailmaan. Se on selviytymiskeino. Haaveissasi elät sellaista elämää, jota haluaisit elää.
Oletko ikinä saanut/hakenut apua kiusaamisen ja emotionaalisen tuen puutteen jättämiin traumoihin? Mielestäni terapia voisi auttaa. Oletko myös ehkä masentunut?
Tunnistan kirjoituksesta itseni. Minulla on samanlainen tausta koulukiusattuna ja yksinäisenä. Minullakin oli hyvä lapsuus ja on edelleen läheiset välit perheeseeni, mutta minäkin olen jäänyt ilman emotionaalista tukea. Kaikki on jättänyt jälkensä ja joskus vieläkin tunnen olevani kuin pieni lapsi, joka kaipaa vain hellyyttä ja hoivaa.
Vierailija kirjoitti:
Haavemaailmassa eläminen johtuu ehkä juuri tuosta perfektionismista ja siitä, että pakenet ongelmiasi haavemaailmaan. Se on selviytymiskeino. Haaveissasi elät sellaista elämää, jota haluaisit elää.
Oletko ikinä saanut/hakenut apua kiusaamisen ja emotionaalisen tuen puutteen jättämiin traumoihin? Mielestäni terapia voisi auttaa. Oletko myös ehkä masentunut?
Tunnistan kirjoituksesta itseni. Minulla on samanlainen tausta koulukiusattuna ja yksinäisenä. Minullakin oli hyvä lapsuus ja on edelleen läheiset välit perheeseeni, mutta minäkin olen jäänyt ilman emotionaalista tukea. Kaikki on jättänyt jälkensä ja joskus vieläkin tunnen olevani kuin pieni lapsi, joka kaipaa vain hellyyttä ja hoivaa.
Ihanaa kun jaksoit vastata! Oon joskus hakenut apua, mutta prosessi oli niin pitkä että päättyi kesken. Nyt ajattelin että vois oikeesti kesällä hakea apua tähän. Viimeinen lauseesi kuulostaa erittäin tutulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Faith kirjoitti:
Tuo perfektionismi on varmaan yksi tärkeä tekijä, miksi et edes yritä, vaan mieluummin ajelehdit haavemaailmaan, jossa kaikki on täydellisesti. Täydellisyydentavoittelu voi johtaa siihen, että koska tiedostaa, ettei saisi kuitenkaan aikaiseksi täydellistä, niin sitten ei yritä ollenkaan.
Kuten 8 ehdotti, pakonomainen haaveileminen voi varmaan johtua myös ongelmista oman identiteetin kanssa. Ei hyväksy itseään sellaisena kuin on reaalitodellisuudessa. Haavemaailmassa pystyy olemaan itse sellainen kuin haluaa.
Tuohon perfektionismiin ei varmaan auta muu kuin aloittaa yrittäminen ja tekeminen pienin askelin, siedättää itsensä keskeneräisyydelle ja virheille pienissä erissä.
Kiitos! Viisaita puhut! Havainnollistit hyvin mun omat ajatukset sanoiksi!
Onko tällaisella haavemaailmassa ”hengailulla” yhteyttä pakkoajatuksiin? Itselläni on joitakin selkeitä ocd-ajatuksia ja sitten saatan huomata, että olen jossain tilanteessa uponnut haavemaailmaan. Haaveilu on osittain pakonomaista ja saan itseni sieltä pois, mutta kohta ajattelen niitä juttuja uudelleen. Itselläni on siis tosi vilkas mielikuvitus ja haavemaailma ei ole mitenkään realistinen eli siellä olen ihan toinen henkilö yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi juuri 6 vuotta. Mitä silloin tapahtui
Mitä 6 vuotta sitten tapahtui? Kerro, niin voidaan paremmin auttaa
Tää alku ja jatkot taitaa olla saman ihmisen kirjoittama. Ainakin alussa.
Minkälaisessa maailmassa siis elät haaveilunesi?
Mullakin on taipumusta samaan. Onko sinulla itselläsi ajatusta, miten sinua pitäisi lähteä auttamaan? Tai siis että millaista apua kaipaisit?