Olen mökillä ainoa kutsuttu nainen mieheni ja hänen kavereidensa kanssa, loukkaantuisitteko?

Sitten kun tulee joku toinen nainen samaan porukkaan samalla systeemillä, niin nämä ainoat naiset ovat aivan valtavan mustasukkaisia. Miksi? Ei omaa kokemusta, mutta miehen kalastusporukassa oli kuulemma tällainen kokemus. 

siis kuka loukkaantuu ja mistä? 

Ymmärtäväinen ei loukkaannu. Aikuinen, järkevä ja tasapainoinen osaa sopeutua tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Ei voisi vähempää kiinnostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olisin iloinen jos saisin olla ainut nainen äijäporukassa. En kaipaisi kenenkään puolisoita mukaan, ei sukupuoli yhdistä mitenkään. Kokiksi en edes osaisi ryhtyä. Jos kuulisin jonkun muun naisen olleen äijien kanssa, olisin kateellinen.

Ei siitä nyt kateellinen tarvitse olla. Mulla on itsellä oikestaan kaikki läheisimmät ystävät miehiä, naisia sitten vain kavereina. Tulen paljon paremmin miesten kanssa juttuun ja keskustelen mielummin auton moottorista ja NHL:stä kun meikeistä ja selfieistä, sori yleistys mutta en keksinyt parempaa. Hauskaa täällä ainakin on, yksi uhkarohkea menetti jo talviturkkinsa.. Ap

Aika lapsellinen olet ap, jos uskot että monessakin naisporukassa puhutaan jostain meikeistä tai selfieistä. Jotain kosmetologejako ne kaikki sun tutut on vai oletko joku hyvin nuori vielä?

Jaa a, aikamoista yleistystä sinunkin osaltasi. Olen kosmetologi ja mulla ei ole edes minkäänlaista sometiliä mihin postailisin naamankuvia ja mun lempipuheenaihe on varmaan remontointi ja vanhat talot.

itsekin olin joskus se ainoa tyttö porukassa opiskeluaikana. Syynä tähän oli se, että muiden miesten puolisot asuivat muulla eivätkä siis opiskelleet samassa paikassa. Itse siis seurustelin miehen kanssa joka kuului tähän porukkaan. Opiskelujen päätyttyä ollaan tavattu puolisoiden kera, mutta meininki on tietysti aivan eri. Näin ollen pojat välillä on halunneet viettää iltaa ilman puolisoja. Tässä tapauksessa kuitenkin minut on myös kutsuttu mukaan, mutta en ole enää halunnut mennä. Ehkä juuri siksi, että sitten muutkin vaimot saattavat haluta mukaan ja siksi ettei minua enää pahemmin kiinnosta sellainen örvellys mitä sitten tahtovat näiltä poikainilloiltaan. 

Ikänsä ku asuu samas paikas niin voi junttiintua. Ei pahalla.

En, vaan pöyristyisin.

Joukkio, joka käyttää termejä "akka" ja "eukko", ei todella ole tavoittelemisen arvoista viikonloppuseuraa.

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun tulee joku toinen nainen samaan porukkaan samalla systeemillä, niin nämä ainoat naiset ovat aivan valtavan mustasukkaisia. Miksi? Ei omaa kokemusta, mutta miehen kalastusporukassa oli kuulemma tällainen kokemus. 

Sitä kutsutaan mehiläiskuningatarsyndroomaksi.

Kerran joku oikein valitti paikallislehdessä urputuspalstalla nimetömmällä viestillä, kuinka työpaikalle tullut toinen nainen pilasi ilmapiirin. Epäilenpä, että syy oli siinä, että sinne tuli toinen nainen, tuskin missään muussa. 

Minä tykkään liikkua porukoissa, joissa enemmistö on miehiä. Usein olen ainoa nainen, mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, että muitakin naisia on paikalla. Toisin kuin täällä stereotyyppisesti väitetään, en ole lainkaan äijämäinen nainen. Päinvastoin, olen naisellinen, kiltti, urheilullinen ja empaattinen.

Olen vain todennut, että miesten parissa pystyn olemaan enemmän oma itseni. Uudessa sosiaalisessa ryhmässä hakeudun useammin juttelemaan miesten kanssa kuin naisten. Minulla on ehkä tiettyjä miesmäisiä piirteitä, kuten aika ronski huumorintaju, olen spontaanin lapsellinen ja teen kaikkea hölmöä. Miesporukka, jonka kanssa pääsääntöisesti liikun, on korkeasti koulutettu, älykäs ja filosofinen ryhmä, joka tekee kaikkea tyhmää kyllä välillä. Nautin siitä huumorista, väittelyistä sekä ajattelun ja mielipiteiden kärjistämisestä, mitä kyseinen ryhmä harrastaa. Heillä ei ole mitään valmista muottia maailmasta.

Varmasti tällaisia naisryhmiäkin on. En vain itse ole vielä löytänyt tällaista ryhmää, vaikka kovasti toivoisin. Toisaalta en myöskään ymmärrä sitä jaottelua, että miesten ja naisten pitäisi liikkua eri ryhmissä. Ehkä

Miksi ronski huumorintaju mielletään miesten ominaisuudeksi? Teinitytöilläkin on ronski huumorintaju. 

Tämä on niin väsähtynyt aihe. Mutta ilmeisesti monia naisia askarruttaa kuitenkin?Ihan kuin se olisi joku meriitti, että "pärjää" miesten porukassa.  Mä olen ollut  6 vuotta ainoa nainen työpaikassani (ravintolan keittiö), enkä ole edes tullut ajatelleeksi että siinä olisi jotain "hienoa" tai erikoista. En ole mikään "äijä", en kuitenkaan keskustele kavereideni kanssa meikeistä tai selfieistä, mutta en myöskään miesten kanssa lätkästä tai moottoreista. 

Olen nyt vähentänyt duuneja ja hain opiskelemaan ja siellä haastattelussa kysyttiin, että miten pärjäisin kun on miesvaltainen ala. Olin ihan hölmistynyt ja siinä mulle valkeni, että jotkut tosiaan vielä ihmettelevät ja korostavat tuota "ainoa nainen miesten porukassa" ajatusta. 

Vierailija kirjoitti:

Hahaa, mies polleena olisi yksi muijista :D

Sinänsä mielenkiintoinen avaus, koska tässähän ne asenteet nähdään. Tällainen miesten suosioon pääseminen äijäviikonlopun kutsuvieraana on naiselle suuri ylpeydenaihe, toisinpäin tuskin, vaan häpeänaihe korkeintaan.

Aloittajalle ainakin on ylpeydenaihe. Itse pidän aloittajan provoilua jokseenkin säälittävänä.

Vierailija kirjoitti:

Minä tykkään liikkua porukoissa, joissa enemmistö on miehiä. Usein olen ainoa nainen, mutta ei minulla ole mitään sitä vastaan, että muitakin naisia on paikalla. Toisin kuin täällä stereotyyppisesti väitetään, en ole lainkaan äijämäinen nainen. Päinvastoin, olen naisellinen, kiltti, urheilullinen ja empaattinen.

Olen vain todennut, että miesten parissa pystyn olemaan enemmän oma itseni. Uudessa sosiaalisessa ryhmässä hakeudun useammin juttelemaan miesten kanssa kuin naisten. Minulla on ehkä tiettyjä miesmäisiä piirteitä, kuten aika ronski huumorintaju, olen spontaanin lapsellinen ja teen kaikkea hölmöä. Miesporukka, jonka kanssa pääsääntöisesti liikun, on korkeasti koulutettu, älykäs ja filosofinen ryhmä, joka tekee kaikkea tyhmää kyllä välillä. Nautin siitä huumorista, väittelyistä sekä ajattelun ja mielipiteiden kärjistämisestä, mitä kyseinen ryhmä harrastaa. Heillä ei ole mitään valmista muottia maailmasta.

Varmasti tällaisia naisryhmiäkin on. En vain itse ole vielä löytänyt tällaista ryhmää, vaikka kovasti toivoisin. Toisaalta en myöskään ymmärrä sitä jaottelua, että miesten ja naisten pitäisi liikkua eri ryhmissä. Ehkä

Jos kaverisi kerran ovat älykkäitä, ehkä heitä huvittaa roikottaa mukana yksinkertaista ihmistä jonka mustavalkoisessa maailmassa miehet ja naiset on jaoteltu tuolla tavalla. Oma huumorintajuni ei riitä sinunlaistesi sietämiseen.