Lue keskustelun säännöt.
Lapsen huonokäytöksinen ystävä
26.04.2019 |
Kyse on kuusivuotiaan poikamme kaverista, jonka olemme tunteneet ihan vauvasta saakka. Äiti ja perheen isä myöskin ovat aivan huipputyyppejä, erittäin perhekeskeisiä, tiukkojakin, lapsilta vaaditaan hyvää käytöstä. Mutta kun tämä lapseni kaveri tulee meille, käytös on uskomattoman röyhkeää ja epäkunnioittavaa esim. minua ja muita isompia lapsiani kohtaan. Samaa on puhunut toinenkin äiti, jonka kotona lapsi vierailee. Myös eskarissa käyttäytyy usein huonosti ja suuttuu. En tajua tätä ihan kuin joku toinen lapsi olisi kyseessä, kun vanhemmat eivät ole paikalla. Millään en pysty puhumaan tästä lapsen äidille. On stressaavaa kun lapsi kyläilee meillä. Varsinaisesti ei ole ilkeä lastani kohtaan, mutta tyyli miten puhuu lapseni lemmikistä, sisaruksista ja minusta eli kaikista rakkaimmista asioista saa oman lapseni mielen kyllä aika surulliseksi. Pitäisikö olla vaan rohkea ja kertoa...
Kommentit (13)
Tottakai itse sanonkin tästä huonosta käytöksestä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun tenava tulee teille, kerrot, mitkä ovat teidän perheen säännöt ja talon tavat, joita myös vieraat noudattavat.
Puutut huonoon käytökseen ja lopetat sen.
Tuon ikäiselle voi lyhyesti perustella, että näin tehdään siksi, jotta yhteistyö sujuu ja kaikilla on mukavaa. Jos tämä perustelu ei riitä, turvaudutaan lyhyempään eli "tehdään näin, koska minä sanon niin". Aikuisella on vastuu siitä, mitä omassa kodissa tapahtuu, eikä vieraiden huonoa käytöstä tarvitse sietää.
Tuo lapsi ei nyt vain tiedä, miten kylässä käyttäydytään hyvin, joten opeta se hänelle. Ilmeisesti kokee turvattomuutta, kun vanhemmat eivät ole paikalla ja ehkä stressaantuu yksin vieraisilla.
Toivotaan, että siitä rohkaistuu ja viisastuu ja unohtaa tuon puolustuskannalla olemisen.
Tsemppiä! Olet kotisi kuningatar joten hallitse viisaasti :)
Kuusivuotiaan uhma. Ohi menee.
Mutta totta kai vanhemmille pitää sanoa.
Ei tuossa taida olla muuta vaihtoehtoa kuin ottaa asia puheeksi vanhempien kanssa vaikka se vaikeaa onkin. Toisaalta vanhempana itsekin toivoisin että joku kertoisi minulle jos oma lapseni käyttäytyisi huonosti.
Kiitos hyvistä neuvoista☺ noin varmaan on että vaatii tiukkaa kuria samoin kuin kotonansa. Oma lapsi niin erilainen luonteeltaan, melko ujo ja empaattinen. Kunniottaa vieraita aikuisia ja minuakin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun pojalla on myös yksi kaveri, jonka käytös on kyllä aika kamalaa. Hän sanoo mulle vastaan joka asiassa ja alkaa vänkäämään. Ei tottele yhtään, eikä ota kuuleviin korviinsa. On kiroilua ja puhuu ikävästi lapseni pienemmistä susaruksista. Olen joutunut useamman kerran korottaa ääntäni hänelle, kun viesti ei mene perille muuten. Siksi hän ei tykkää minusta yhtään. On kyllä todella rasittavia kyläilyjä nämä. Mutta enpä kyllä tiedä miten oma lapseni kylässä käyttäytyy. Olen koittanut sanoa, että älä ainakaan käyttäydy kuten XXX. Ja että pitää aina kuunnella mitä sanotaan ym.
Sepä se, pitää varmaan vaan yrittää jotenkin rakentavasti ja ystävällisesti tästä puhua. Helppoa se ei ole, kun arvelen etteivät vanhemmat yhtään tiedä millainen lapsi on, kun eivät ole paikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuusivuotiaan uhma. Ohi menee.
Mutta totta kai vanhemmille pitää sanoa.
Kuusivuotiaan? Mua aina kummastuttaa nää uhmat kun niitä on joka vuoden päivälle.
Samoin minäkin olen omalleni sanonut ja enhän voi tietää onko kuitenkin itse samanlainen. Ainakin on kehuttu, että hyvin on mennyt. Itse olen puhunut vanhemmille ihan muuta ja ympäripyöreitä kun ovat poikansa meiltä hakeneet. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa vain kokeilla että miten pitkälle teillä voi mennä, varsinkin jos kotona on tiukat säännöt. Se ei auta kuin laittaa teillä yhtä tiukat säännöt ja tehdä selväksi että niitä totellaan tai teille ei tarvitse enää tulla
Tuo ettei enää voisi tulla meille olisi kaikista kurjin juttu, sitten ei oma poikani myöskään voisi oikein mennä kaverin luo, siellä kuitenkin sujuu hyvin ja pojan äidistä on tullut ystäväni, mitä ajattelisi, jos kieltäisin poikaa tulemasta meille. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuusivuotiaan uhma. Ohi menee.
Mutta totta kai vanhemmille pitää sanoa.
Kuusivuotiaan? Mua aina kummastuttaa nää uhmat kun niitä on joka vuoden päivälle.
Voi sitä jollain muullakin nimellä kutsua, jos se ei niin kovaa peppukipeyttä aiheuta.
https://www.mll.fi/vanhemmille/lapsen-kasvu-ja-kehitys/6-7-v/6-7-vuotia…
Pitäisi. Miten muutenkaan vanhemmat voivat tietää käytöksestä? Ja aikuisen velvollisuus on sanoa lapselle, että hei ei noin saa puhua toisille.