Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut ihmiset jättää pysyvämmän jäljen kuin toiset?
25.04.2019 |
Miksi joistakin ihmisistä yli pääseminen on niin vaikeaa?
Ei edes tapailtu kauaa. Erosta on jo aikaa ja välillä olen ihan ok, mutta toisina päivinä fyysisesti sattuu, kun on niin kova ikävä. Tällä hetkellä on huonompi kausi ja olen jo välillä miettinyt pitääkö ottaa johonkin hoitavaan tahoon yhteyttä, kun ahdistaa niin paljon. Tuntuu vaan, että tämä syy ei ole tarpeeksi suuri mennä juttelemaan kenellekään. Jotenkin hävettää, että en tunnu pääsevän omin avuin yli lyhyestä tapailusuhteesta. Muut erot ovat hoituneet parin viikon itkemisellä ja homma on ollut sillä selvä.
Kohtalotovereita? Vinkkejä?
Kommentit (49)
Tiedän mistä puhut. Yhden miehen kanssa tuli heti tunne, että oltais tunnettu aina. En ole koskaan aiemmin tuntenut tuollaista kemiaa. Nyt meillä monimutkainen tilanne, en tiedä mihin tämä juttu johtaa. Ajattelen häntä päivittäin. Yritän unohtaa ja deittailla muita, mutta vaikeaa on...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyhyissä suhteissa tuo on pahempaa, koska alkuhuuma ei ole ehtunyt laantumaan eron hetkellä. Näet tyypin täydellisenä, koska et koskaan päässyt näkemään hänen huonoja puoliaan.
Itse olen käynyt vastaavan suhteen läpi ja ajan kanssa se lähti, kun vaan hyväksyin asian. Hyväksyin ettei mun tarvitse taistella tätä tunnetta vastaan vaan se voi olla osa minua ja olemistani ja aiheuttaa surua ja kipuakin. Kun surun ottaa vastaan ja myöntyy sille, se alkaa hitaasti hävitä, aalto kerrallaan... Sen takana on rauhallisempi, jotenkin todellisempi oleminen. Illuusiottomuus, sen ymmärtäminen että elämä nyt vaan on tätä ja sattuu välillä.
Hieman sama tilanne. Olen todella ihastunut ihmiseen, mutta tilanne on hankala. Ikävä on joka ikinen päivä ja tekisi mieli laittaa viestiä, mutta tiedän ettei siinä ole järkeä. Hän tarvitsee aikaa miettimiseen ja minun pitää siivota oma pöytäni ensin. Vihaan tämmöistä epämääräisyyttä ja kaipuuta, vaikka en edes tiedä, voiko tästä koskaan tulla mitään. Olis vaan niin paljon helpompi unohtaa saman tien. Tiedän että saisin helposti muutakin seuraa, mutta kun en halua.
Minäkin muistelen usein yhtä poikaa, vaikka jos järjellä ajattelen, hän teki minulle tosi paskamaisesti.
Todellisuudessa pidän yllä vain haavekuvaa. Se poika olisi ollut kaikella tavalla väärä ratkaisu. Onko meillä naisilla vain joku tarve pitää yllä jotain haavetta. Jotain pumpulipilveä, johon takertua pahana päivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Loit pääsi sisällä hänestä mielikuvan, joka ei sitten pitänytkään paikkaansa, ja nyt ikävöit sitä mielikuvitushenkilöä, joka hän ei todellisuudessa koskaan ollutkaan.
Juurikin tänään olen jälleen kerran erityisesti kaivannut henkilöä joka jätti jäljen v. 2002.
Mikähän siinä tosiaan on että jotkut jäävät paremmin kuin toiset? Hänen kanssaan ei siinä kohtaa mitään tapahtunut mutta aika ajoin, kuten tänään, muistelen tapahtunutta lämmöllä. Ehkä vielä kohtaamme jossain tai sit emme vaan onhan ainakin lämmin muisto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kemiat vaikuttaa siihen,että toiset jättää pysyvän jäljen.ja yhdessä koetut asiat.
Up