Kesäloma ja eroperheet

Närkästyin kovin taas lukiessani aloituksen, ja kirosin jo mielessäni miten voikin olla noin huonoja miehiä. Kunnes aloin miettimään missä tilanteessa itse olen... meillä tämä uusperhe-helvetti kuvio pyörii täysillä ja tosiaan ajankohtaista on lomien sopiminen isän exän kanssa. Välit ovat erittäin hyvät kaikken kesken. Viikko-viikko asumista, kumpikin tyytyväisiä tilanteeseen ja isä rakastaa oikeasti lapsiaan ja yrittää olla hyvä isä.

Muttamutta. Heillä siis 2 alakoululaista lasta; mulla ja miehellä yksi yhteinen, josta minä olen vielä äitiyslomalla hetken. Noh isä miettii ja vatvoo lomiaan nyt, että miten saa maksimoitua ajankäytön OMIEN harrastusten suhteen. Ts. haluaa kesäkuussa käydä vähän lohestamassa (=viikko lomaa tätä ajatellen ja silloin kun ei ole lapsensa meillä) ja syksyllä metsästämään. Tämä on ollut ok mulle tähän asti koska harrastan samoja ja lapsettomana pidin aina suurimman osan lomista syys-lokakuussa. Eikä mulla nytkään mitään tuota vastaan ole.

Mutta eiväthän ne lapsiraukat siis meillä ollessaan nyt tietenkään siis vietä mitään perinteistä kesälomaa vanhemman kanssa, koska isä aikoo olla töissä. Lapset tulee ja vaan olla möllöttelevät täällä ne viikot. 😕 Kaikki menot optimoidaan niin, etteivät lapset ole silloin meillä. Isä ei siis vastusta yhtään ajatusta, että lapset ovat kesälomansa meillä, kuten normaalistikin, mutta ei myöskään suunnittele yhteistä ajanviettoa.

Sinänsä tämä ei kyllä ole minusta yhtään ihmeellistä (enkä koe jääneeni mistään itse paitsi) koska omassa lapsuudessani vanhempani olivat melkein aina töissä, pitivät harvoin lyhyitä lomia. Kesät hengailtiin ja touhuiltiin ite, kuten kuuluukin.

Jäin miettimään miten ne miehet voikin ajatella näistä niin hemmetin erikoisesti. Minun ja yhteisen lapsemme kanssa vietetään toki lomat yhdessä kulkien jne, kuten tapa on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ihan ajattelin, että sopimuksessa tarkoitettiin isän kesälomaa. Mutta en ole varma. Sinänsä asia ei tullut yllätyksenä. Viime kesänä isä oli toisen kanssa 2 päivää ja toisen 4 päivää.

Mutta mitä siinä sopimuksessa sanottiin? Jos nyt mietit, että etävanhemmalla on lomaa toukokuun viimeinen viikko ja kesäkuun ensimmäinen viikko ja sen jälkeen elokuun puolivälistä lähtien kaksi viikkoa. Jos etävanhempi asuu sen verran kaukana, että lasten ei ole mahdollista käydä sieltä koulua, mahdollisia yhteisiä lomaviikkoja lapsilla ja etävanhemmalla on vain yksi eli tuo kesäkuun ensimmäinen viikko. Ei siis ole edes mahdollista, että lapset olisivat 2 viikkoa lomalla siten, että myös etävanhempi olisi silloin lomalla. Ja jos lähivanhempi on vielä varannut lomareissun kesäkuun ensimmäiselle viikolle, yhteisiä lomaviikkoja lasten ja etävanhemman kanssa ei ole koko kesänä lainkaan. Ei siis ole mitenkään poikkeuksellista, että lapset ovat etävanhemman luona kesälomallaan siten, että etävanhempi on kuitenkin silloin töissä. Ja myös etävanhemmalla voi olla lomallaan jokin reissu, johon taas ei voi ottaa lapsia mukaan. 

Asumme ihan lähekkäin toisiaan ja isä on asiantuntijatyössä, jossa saa itse päättää loma-ajan. Tähän asti (20v) ollut aina 4-5 viikkoa putkeen heinäkuussa koulujen loma-aikoina.  Tämä on toinen kesä eroperheenä. Ja tuo sopimus tehtiin sen vuoksi, että viime kesänä isä ei halunnut sitoutua ollenkaan lasten kanssa olemiseen vedoten omaan vaativaan työhön, josta palautumiseen tarvitsee ehdottomasti omaa aikaa.

Mikä tässä on tarkalleen ottaen ongelmana? Etähän on siis ottamassa lapsia kaksi viikkoa kesällä luokseen, hän vaan on toisen viikon töissä? Kun kyse on teineistä, he eivät varmaankaan tarvitse vanhempaansa edes vahtimaan päivisin. Etä voi antaa teineille rahaa ja nämä voivat mennä keskenään vaikka Linnanmäelle tms sillä aikaa, kun etä on töissä. Ja itsekin vaativaa työtä tekevänä ymmärrän, että kesälomalla pitää olla omaakin aikaa. 

Meillä on eroperhe ja kesät on aina sovittu niin, että lapset pääsevät kesällä myös etävanhemman luokse. On sitten ollut meidän vanhempiemme asia, ollaanko silloin itse lomalla vai ei . Olen ollut montakin kertaa lomalla niin, että lapset ovat olleet silloin isällään. Minusta ihan kivaa olla välillä lomalla JA ilman lapsia. Joskus ihan kotinurkissa, joskus jossain reissussa. Ymmärrän, että lasteni isänkin mielestä on välillä kivaa olla lomalla JA ilman lapsia. Teinien kanssa nyt ei lomilla muutenkaan kauheasti kotona tehdä mitään sellaista, mitä ei heidän kanssaan tekisi arkenakin. Eri juttu on, jos teinien kanssa on lähdössä reissuun. Ja mitä omiin lapsiini tulee, he ovat kyllä teineinä nukkuneet kesälomillaan vähintään puolille päivin, usein ovat nousseet ylös vasta pari tuntia ennenkuin mä olen tullut töistä. 

Ongelma on mielestäni se, että ajattelen tämän ajan olevan isän ja lasten yhteistä aikaa. Sitä, että lomalla vietettäisiin aikaa yhdessä. Ja jäisihän tuosta vielä isällle sitä omaa lomaa se 2 viikkoa. Jos pääsääntöisesti isä on lasten kanssa 4 päivää/kk, niin kesälomalla siihen voisi sitten olla paremmin aikaa.

Kukin tyylillään, itse en pidä ollenkaan lomaa ilman lapsia. Kyseessä alakoululaiset. Kesäkuussa ei lomani riitä joten ovat joko kahdestaan kotona, teen etänä tai värvään äitini apuun.

Tämä taitaa olla ainoa asia josta mä olen yhteisymmärryksessä eksän kanssa. Lapset on meillä vuoroviikoin, molemmat kesälomailee vuoroviikoin (onnekas sattuma että työ mahdollistaa sen). Raskasta toki pidemmän päälle kun ei ole itsellä koskaan viikkoa pidempää lomaa putkeen mutta eipä tätä ikuisesti kestä. Eikä tarvi lasten olla keskenään kotona kuin pienen pieni osa lomasta.

Teinejä meilläkin lapset jo on. Ihmettelen teitä jotka sanotte ettei teinin kanssa muutenkaan lomalla mitään arjesta poikkeavaa tehdä. Miksei? Kyllä me ainakin puuhataan yhdessä kaikkea. Pelaillaan, uidaan, reissataan, hengaillaan ja nautiskellaan elämästä yhdessä. Meillä on erittäin hauskaa yhdessä. :)

Vierailija kirjoitti:

Närkästyin kovin taas lukiessani aloituksen, ja kirosin jo mielessäni miten voikin olla noin huonoja miehiä. Kunnes aloin miettimään missä tilanteessa itse olen... meillä tämä uusperhe-helvetti kuvio pyörii täysillä ja tosiaan ajankohtaista on lomien sopiminen isän exän kanssa. Välit ovat erittäin hyvät kaikken kesken. Viikko-viikko asumista, kumpikin tyytyväisiä tilanteeseen ja isä rakastaa oikeasti lapsiaan ja yrittää olla hyvä isä.

Muttamutta. Heillä siis 2 alakoululaista lasta; mulla ja miehellä yksi yhteinen, josta minä olen vielä äitiyslomalla hetken. Noh isä miettii ja vatvoo lomiaan nyt, että miten saa maksimoitua ajankäytön OMIEN harrastusten suhteen. Ts. haluaa kesäkuussa käydä vähän lohestamassa (=viikko lomaa tätä ajatellen ja silloin kun ei ole lapsensa meillä) ja syksyllä metsästämään. Tämä on ollut ok mulle tähän asti koska harrastan samoja ja lapsettomana pidin aina suurimman osan lomista syys-lokakuussa. Eikä mulla nytkään mitään tuota vastaan ole.

Mutta eiväthän ne lapsiraukat siis meillä ollessaan nyt tietenkään siis vietä mitään perinteistä kesälomaa vanhemman kanssa, koska isä aikoo olla töissä. Lapset tulee ja vaan olla möllöttelevät täällä ne viikot. 😕 Kaikki menot optimoidaan niin, etteivät lapset ole silloin meillä. Isä ei siis vastusta yhtään ajatusta, että lapset ovat kesälomansa meillä, kuten normaalistikin, mutta ei myöskään suunnittele yhteistä ajanviettoa.

Sinänsä tämä ei kyllä ole minusta yhtään ihmeellistä (enkä koe jääneeni mistään itse paitsi) koska omassa lapsuudessani vanhempani olivat melkein aina töissä, pitivät harvoin lyhyitä lomia. Kesät hengailtiin ja touhuiltiin ite, kuten kuuluukin.

Jäin miettimään miten ne miehet voikin ajatella näistä niin hemmetin erikoisesti. Minun ja yhteisen lapsemme kanssa vietetään toki lomat yhdessä kulkien jne, kuten tapa on.

Odotettavissa on että jos tästä miehestäsi eroat, se teidän yhteinen lapsi kiinnostaa häntä tasan yhtä vähän kuin edelliset. Sinähän ne tällä hetkellä ilmeisesti sitten hoidat jos olet kotona ja mies töissä. Ilmainen lastenvahti.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa sitten miettiä erotessa tämä!!!!!!!! Jos se mies ei ole lasten kanssa, niin se ei ole, etkä voi mitään. Kamala katsoa sivusta eronnutta naista, lapset jatkuvasti keskenään, isää ei kiinnosta, ja äidillä uusi mies kaiken edelle! Lapset yksin kotona viikonkin putkeen yötä päivää.

Eipä ero tässä asiaa ole paljon muuttanut eikä isästä itsekästä tehnyt. Isä ei ollut ennen eroa ikinä lasten kanssa keskenään. Lomat käytti mihin halusi ja oletti minun järjestävän ja miettivän, miten lasten kesäloma hoituu. Itsellä ei ole tapana nyt eronneena laittaa miesystäviä lasten edelle ja mielestäni huolehdin ja olen aina huolehtinut lapsista erittäin hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Tämä taitaa olla ainoa asia josta mä olen yhteisymmärryksessä eksän kanssa. Lapset on meillä vuoroviikoin, molemmat kesälomailee vuoroviikoin (onnekas sattuma että työ mahdollistaa sen). Raskasta toki pidemmän päälle kun ei ole itsellä koskaan viikkoa pidempää lomaa putkeen mutta eipä tätä ikuisesti kestä. Eikä tarvi lasten olla keskenään kotona kuin pienen pieni osa lomasta.

Teinejä meilläkin lapset jo on. Ihmettelen teitä jotka sanotte ettei teinin kanssa muutenkaan lomalla mitään arjesta poikkeavaa tehdä. Miksei? Kyllä me ainakin puuhataan yhdessä kaikkea. Pelaillaan, uidaan, reissataan, hengaillaan ja nautiskellaan elämästä yhdessä. Meillä on erittäin hauskaa yhdessä. :)

Eikö teinien kanssa voisi jo neuvotella kesäksi jonkun muun kuin vuoroviikkokuvion? Vaikka kahden tai kolmen viikon pätkissä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ihan ajattelin, että sopimuksessa tarkoitettiin isän kesälomaa. Mutta en ole varma. Sinänsä asia ei tullut yllätyksenä. Viime kesänä isä oli toisen kanssa 2 päivää ja toisen 4 päivää.

Mutta mitä siinä sopimuksessa sanottiin? Jos nyt mietit, että etävanhemmalla on lomaa toukokuun viimeinen viikko ja kesäkuun ensimmäinen viikko ja sen jälkeen elokuun puolivälistä lähtien kaksi viikkoa. Jos etävanhempi asuu sen verran kaukana, että lasten ei ole mahdollista käydä sieltä koulua, mahdollisia yhteisiä lomaviikkoja lapsilla ja etävanhemmalla on vain yksi eli tuo kesäkuun ensimmäinen viikko. Ei siis ole edes mahdollista, että lapset olisivat 2 viikkoa lomalla siten, että myös etävanhempi olisi silloin lomalla. Ja jos lähivanhempi on vielä varannut lomareissun kesäkuun ensimmäiselle viikolle, yhteisiä lomaviikkoja lasten ja etävanhemman kanssa ei ole koko kesänä lainkaan. Ei siis ole mitenkään poikkeuksellista, että lapset ovat etävanhemman luona kesälomallaan siten, että etävanhempi on kuitenkin silloin töissä. Ja myös etävanhemmalla voi olla lomallaan jokin reissu, johon taas ei voi ottaa lapsia mukaan. 

Asumme ihan lähekkäin toisiaan ja isä on asiantuntijatyössä, jossa saa itse päättää loma-ajan. Tähän asti (20v) ollut aina 4-5 viikkoa putkeen heinäkuussa koulujen loma-aikoina.  Tämä on toinen kesä eroperheenä. Ja tuo sopimus tehtiin sen vuoksi, että viime kesänä isä ei halunnut sitoutua ollenkaan lasten kanssa olemiseen vedoten omaan vaativaan työhön, josta palautumiseen tarvitsee ehdottomasti omaa aikaa.

Mikä tässä on tarkalleen ottaen ongelmana? Etähän on siis ottamassa lapsia kaksi viikkoa kesällä luokseen, hän vaan on toisen viikon töissä? Kun kyse on teineistä, he eivät varmaankaan tarvitse vanhempaansa edes vahtimaan päivisin. Etä voi antaa teineille rahaa ja nämä voivat mennä keskenään vaikka Linnanmäelle tms sillä aikaa, kun etä on töissä. Ja itsekin vaativaa työtä tekevänä ymmärrän, että kesälomalla pitää olla omaakin aikaa. 

Meillä on eroperhe ja kesät on aina sovittu niin, että lapset pääsevät kesällä myös etävanhemman luokse. On sitten ollut meidän vanhempiemme asia, ollaanko silloin itse lomalla vai ei . Olen ollut montakin kertaa lomalla niin, että lapset ovat olleet silloin isällään. Minusta ihan kivaa olla välillä lomalla JA ilman lapsia. Joskus ihan kotinurkissa, joskus jossain reissussa. Ymmärrän, että lasteni isänkin mielestä on välillä kivaa olla lomalla JA ilman lapsia. Teinien kanssa nyt ei lomilla muutenkaan kauheasti kotona tehdä mitään sellaista, mitä ei heidän kanssaan tekisi arkenakin. Eri juttu on, jos teinien kanssa on lähdössä reissuun. Ja mitä omiin lapsiini tulee, he ovat kyllä teineinä nukkuneet kesälomillaan vähintään puolille päivin, usein ovat nousseet ylös vasta pari tuntia ennenkuin mä olen tullut töistä. 

Ongelma on mielestäni se, että ajattelen tämän ajan olevan isän ja lasten yhteistä aikaa. Sitä, että lomalla vietettäisiin aikaa yhdessä. Ja jäisihän tuosta vielä isällle sitä omaa lomaa se 2 viikkoa. Jos pääsääntöisesti isä on lasten kanssa 4 päivää/kk, niin kesälomalla siihen voisi sitten olla paremmin aikaa.

Okei. Onko nämä teinit sellaisia, että heillä tosiaan on isänsä kotona isän kanssa kahdeksi viikoksi tekemistä? Olen teinien äiti ja aika vähän lapsiani kiinnostaa puuhastella mun kanssani päivisin jotain. Tehdään kotitöitä, teinit ovat omissa huoneissaan, katsovat telkkaria tai pelaavat tietokoneella, pitävät yhteyttä kavereihinsa, syödään päivällinen yhdessä (mä olen aamuvirkku lomillakin, teinini eivät ole) jne. Eli yhdessä tehdään lomalla aika samoja asioita kuin arkisin töiden jälkeenkin. Meillä ei siis kotona vietetty loma juurikaan poikkea arjesta. Varsinkaan, kun teinit haluavat lomillaan nukkua paljon pidempään kuin minä. Mä näkisin asian niin, että tuon toisen viikon isä voi ihan hyvin olla töissä ja toisella viikolla voivat sitten lähteä yhdessä käymäänkin jossain (vaikka mummolassa, jollain lyhyellä reissulla tms). Tilanne olisi eri, jos lapset olisivat vielä pieniä eikä heitä voisi jättää työpäivän ajaksi keskenään kotiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä taitaa olla ainoa asia josta mä olen yhteisymmärryksessä eksän kanssa. Lapset on meillä vuoroviikoin, molemmat kesälomailee vuoroviikoin (onnekas sattuma että työ mahdollistaa sen). Raskasta toki pidemmän päälle kun ei ole itsellä koskaan viikkoa pidempää lomaa putkeen mutta eipä tätä ikuisesti kestä. Eikä tarvi lasten olla keskenään kotona kuin pienen pieni osa lomasta.

Teinejä meilläkin lapset jo on. Ihmettelen teitä jotka sanotte ettei teinin kanssa muutenkaan lomalla mitään arjesta poikkeavaa tehdä. Miksei? Kyllä me ainakin puuhataan yhdessä kaikkea. Pelaillaan, uidaan, reissataan, hengaillaan ja nautiskellaan elämästä yhdessä. Meillä on erittäin hauskaa yhdessä. :)

Eikö teinien kanssa voisi jo neuvotella kesäksi jonkun muun kuin vuoroviikkokuvion? Vaikka kahden tai kolmen viikon pätkissä?

Voisi ja haluaisin. Isänsä vaan on täysin joustamaton. Epäilen kyllä että viimeistään ensi vuonna teinit tekee oman tahtonsa mukaan eikä enää kuuntele isänsä päsmäröintiä tarkoista viikoista. Iän ja mun puolesta niillä olisi jo oikeus päättää itse miten missäkin majailevat. 

Eli lähiaikoina taitaa tämä viimeinenkin yhteisymmärrysasia kadota. :D

Vierailija kirjoitti:

Sitä on vaikea käsittää miten vähän ne omat lapset kiinnostaa joitain

Totta. Kauheaa oli katsoa kun lasteni isä muutti läsnäolevasta isästä pakoilevaksi hölmöksi. Ja vielä kauheampaa oli, kun hän sairastui kuolemanvakavasti ja yritti epätoivoisesti muodostaa suhdetta jo aikuisiin lapsiinsa. Hänellä on hienot lapset, antoivat isälleen anteeksi kaikki törkeydet ja pitivät isästään huolta hänen kuolemaansa saakka. Onneksi saivat puhuttua välit kuntoon, olisi ollut lapsille kauhea taakka, jos anteeksiantoa ei olisi ehtinyt tulla.

Vierailija kirjoitti:

Oletko kuullut/kuunnellut teinien omia mielipiteitä tästä? Heidän asiansahan se on. Jos viihtyvät, niin en ymmärrä miksei mies voisi työviikolla heitä pitää. Vai onko kesäloman lasten kanssa tarkoitus olla miehelle rangaistus? Sellaisena hän sen ainakin ottaa.

Niinpä niin, äidinhän kuuluu ottaa lasten kanssa 24/7 olo melkkänä ilona.

Mitäpä se äiti omalla ajalla tekee? Löytää vielä uuden paremman miehen, sehän ei raukkamaisille miehille sovi.

Vierailija kirjoitti:

Tämä taitaa olla ainoa asia josta mä olen yhteisymmärryksessä eksän kanssa. Lapset on meillä vuoroviikoin, molemmat kesälomailee vuoroviikoin (onnekas sattuma että työ mahdollistaa sen). Raskasta toki pidemmän päälle kun ei ole itsellä koskaan viikkoa pidempää lomaa putkeen mutta eipä tätä ikuisesti kestä. Eikä tarvi lasten olla keskenään kotona kuin pienen pieni osa lomasta.

Teinejä meilläkin lapset jo on. Ihmettelen teitä jotka sanotte ettei teinin kanssa muutenkaan lomalla mitään arjesta poikkeavaa tehdä. Miksei? Kyllä me ainakin puuhataan yhdessä kaikkea. Pelaillaan, uidaan, reissataan, hengaillaan ja nautiskellaan elämästä yhdessä. Meillä on erittäin hauskaa yhdessä. :)

Meillä mä nousen aamulla noin klo 5:30 ja teinit joskus klo 12-14. Yhteistä hereilläoloaikaa ei siis ole kamalan paljon. Ehditään silti ihan hyvin istua iltaisin pihalla grillaamassa, jutella kaikesta eli siis hengaillaan jne, mutta ei meidän tarvitse koko hereilläoloaikaa olla yhdessä ja koko ajan tehdä jotain. Esikoinen käyttää lomillaan aika paljon aikaa piirtämiseen, maalaamiseen, valokuvaamiseen yms. Kuopus taas puuhaa paljon omia juttujaan. Ollaan ehkä vähän introverttiä porukkaa ja viihdytään erinomaisesti ilman, että koko ajan on joku seurana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustele lasten kanssa ja kysy, mitä he haluavat. Jos ei kiinnosta aika isän luona (ei isän kanssa), niin kerro se miehelle ja kysy, haluaako hän olla lapsille isänä ollenkaan. Jos ei halua, niin pyydä kertomaan se lapsille samantien. Ei tässä ole kyse sinusta, tässä on kyse isästä ja lapsista ja jos ei isä halua olla lastensa kanssa, niin hänen tehtävänsä on selittää asia lapsille.

Teinit kyllä kestävät sen, että isästä ei ole isäksi. Mutta laita mies itse sanomaan se.

Myös ap voisi haluta viettää muutaman päivän ilman lapsia... Vai onko se liikaa vaadittu?

Ap ei ilmaissut, että tämä 2 vko lomajakso on hänen jaksamiselleen ehdottoman tärkeä asia. Monessa perheessä teinien lomasta osa menee leireillä, joten oletin, että ap osaa itse järjestää lapsetonta aikaa itselleen, teinit kun yleensä on jo 13v täyttäneitä.

Miten niin monessa perheessä teinit ovat kesälomalla leireillä? Meidän kolmesta teinistä vain yksi menee viikon leirille heinäkuussa.

Se nyt on itsestään selvää, että ap haluaisi olla myös joskus muutaman päivän itsekseen ilman vastuuta, edes sen viikon pari vuodessa.

Jos minä haluan jotain, niin minä järjestän sen itse itselleni enkä oleta, että on olemassa joku muu, jolla on käsissään onneni avaimet!

Kirjotin oman tuttavapiirini kokemuksista eli iso osa teineistä 13-19v on kesällä erilaisilla harrasteleireillä tai töissä. Kaikki eivät ole, se on totta, mutta näistäkin osa menee mummolaan, kummilaan, erilaisille parin päivän retkille jne. eli koko kesän vain kotona oleva teini on minun maailmassani vähän epätavallisempi asia.

Toiseksi en ikinä ole ajatellut, että lasteni isän tulee järjestää minulle omaa aikaa. Omien lasten kanssa on jo ennen joulua keskusteltu heidän kesäsuunnitelmansa ja tehty tarvittavat varaukset eli soiteltu lasten kummeille sopimukset mökkeilystä, varattu matkat jne. En todellakaan kuvittele, että lasten isä varmistaa, että saan vapaata, ihan itse minä sen varmistan.

Ja olen lisäksi aina varautunut siihen, että vastavuoroisesti lasteni kummien jälkikasvu voi tulla meille lomalle.

Kylläpä sinä oletkin erinomainen ihminen. Tässä siitä pieni palkinto 🏆 noin, ole hyvä!

Ja nyt sitten oikeaa asiaa. Kaikilla ei ole varaa järjestää teineille harrastuksia saati matkoja, kaikilla ei ole isovanhempia elossa. Kaikilla ei ole voimia järjestää yhtään mitään.

Arki lasten, työn ja toimeentulohuolien takia voi olla niin uuvuttavaa, ettei ylimääräiseen ole voimia.

Mutta jälleen kerran, onnittelut itsesi ylentämisestä.

Olet sivumennen sanoen sietämätön ihminen, onneksi et kuulu ystäväpiiriini. Meillä ei kaltaisiasi moukkia siedetä ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä taitaa olla ainoa asia josta mä olen yhteisymmärryksessä eksän kanssa. Lapset on meillä vuoroviikoin, molemmat kesälomailee vuoroviikoin (onnekas sattuma että työ mahdollistaa sen). Raskasta toki pidemmän päälle kun ei ole itsellä koskaan viikkoa pidempää lomaa putkeen mutta eipä tätä ikuisesti kestä. Eikä tarvi lasten olla keskenään kotona kuin pienen pieni osa lomasta.

Teinejä meilläkin lapset jo on. Ihmettelen teitä jotka sanotte ettei teinin kanssa muutenkaan lomalla mitään arjesta poikkeavaa tehdä. Miksei? Kyllä me ainakin puuhataan yhdessä kaikkea. Pelaillaan, uidaan, reissataan, hengaillaan ja nautiskellaan elämästä yhdessä. Meillä on erittäin hauskaa yhdessä. :)

Meillä mä nousen aamulla noin klo 5:30 ja teinit joskus klo 12-14. Yhteistä hereilläoloaikaa ei siis ole kamalan paljon. Ehditään silti ihan hyvin istua iltaisin pihalla grillaamassa, jutella kaikesta eli siis hengaillaan jne, mutta ei meidän tarvitse koko hereilläoloaikaa olla yhdessä ja koko ajan tehdä jotain. Esikoinen käyttää lomillaan aika paljon aikaa piirtämiseen, maalaamiseen, valokuvaamiseen yms. Kuopus taas puuhaa paljon omia juttujaan. Ollaan ehkä vähän introverttiä porukkaa ja viihdytään erinomaisesti ilman, että koko ajan on joku seurana. 

Ok, ymmärrän. :) Meillä on samat rytmit teinien kanssa (ne on teineiksi aamuvirkkuja ja mä aikuiseksi aamuntorkku :D ) niin se auttaa asiaa. Mitään kovin ekstrovertteja ei olla mutta oman porukan kanssa viihdytään oudon hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Itse ihan ajattelin, että sopimuksessa tarkoitettiin isän kesälomaa. Mutta en ole varma. Sinänsä asia ei tullut yllätyksenä. Viime kesänä isä oli toisen kanssa 2 päivää ja toisen 4 päivää.

Oletko ap? Jos näin niin tämähän on parannus viime vuoteen. Jos olette lastenvalvojan luona sopineet kahden viikon kesäloman isän luona, niin sehän nyt toteutuu. En lähtisi riitelemään siitä, että isä on työpäivän jälkeen lasten kanssa sen toisen lomaviikon. Varsinkin kun kyse on teineistä, kuten kerroit. Se on tuttua kaikille äideille ja isille, ettei lasten loma ole samanpituinen kuin vanhempien loma.

Mun lasteni isä taas alkoi ylipäänsä pitää lomia vasta kun erottiin. Avioliitossa ollessa ei ollut koskaan lomalla (ura on joo). Sitten oli mulle vihainen kun 16v tytöllä olikn omat suunnitelmat ajalle jolloin isän piti lomailla lasten kanssa (kesätöitä ym). Totesin siihen vaan että 15 kesää on ollut aikaa lomailla lasten kanssa ja se aika meni jo eikä tule takaisin.

Tänä kesänä tytär 17v eikä oikein jaksa enää olla isällään kun asetelma se että lapset isäänsä varten siellä eikä isä lapsia varten.. äitinä yritän puskea tyttären sinne koska onhan tuo isä-tytärsuhde tärkeä eikä se kai ainakaan parane jos eivät näe toisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Kun ihmiset eivät halua sopia. Niin se on siinä. Vallanhalu. Se on tuhoava voima.

Ihmiset eivät osaa.

Ohis. Lomat on sovittu lastenvalvojalla. Eli sovittu on. Nyt pitäydytään tehdyssä sopimuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä taitaa olla ainoa asia josta mä olen yhteisymmärryksessä eksän kanssa. Lapset on meillä vuoroviikoin, molemmat kesälomailee vuoroviikoin (onnekas sattuma että työ mahdollistaa sen). Raskasta toki pidemmän päälle kun ei ole itsellä koskaan viikkoa pidempää lomaa putkeen mutta eipä tätä ikuisesti kestä. Eikä tarvi lasten olla keskenään kotona kuin pienen pieni osa lomasta.

Teinejä meilläkin lapset jo on. Ihmettelen teitä jotka sanotte ettei teinin kanssa muutenkaan lomalla mitään arjesta poikkeavaa tehdä. Miksei? Kyllä me ainakin puuhataan yhdessä kaikkea. Pelaillaan, uidaan, reissataan, hengaillaan ja nautiskellaan elämästä yhdessä. Meillä on erittäin hauskaa yhdessä. :)

Meillä mä nousen aamulla noin klo 5:30 ja teinit joskus klo 12-14. Yhteistä hereilläoloaikaa ei siis ole kamalan paljon. Ehditään silti ihan hyvin istua iltaisin pihalla grillaamassa, jutella kaikesta eli siis hengaillaan jne, mutta ei meidän tarvitse koko hereilläoloaikaa olla yhdessä ja koko ajan tehdä jotain. Esikoinen käyttää lomillaan aika paljon aikaa piirtämiseen, maalaamiseen, valokuvaamiseen yms. Kuopus taas puuhaa paljon omia juttujaan. Ollaan ehkä vähän introverttiä porukkaa ja viihdytään erinomaisesti ilman, että koko ajan on joku seurana. 

Ok, ymmärrän. :) Meillä on samat rytmit teinien kanssa (ne on teineiksi aamuvirkkuja ja mä aikuiseksi aamuntorkku :D ) niin se auttaa asiaa. Mitään kovin ekstrovertteja ei olla mutta oman porukan kanssa viihdytään oudon hyvin.

Kyllä mekin viihdytään oman porukan kanssa varsin hyvin, mutta ei koeta tarvetta viettää aamusta iltaan aikaa yhdessä. Luonteenpiirre ja tietysti vaikuttaa myös se, että sekä minä että teinit tykätään tehdä asioita, joita tehdään yleensä yksin. Mä makaan pihalla auringossa lukemassa kirjaa, esikoinen on kameransa kanssa jossain ja kuopus on ehkä hakenut just uusia osia tietokoneeseensa ja kasaa sitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse ihan ajattelin, että sopimuksessa tarkoitettiin isän kesälomaa. Mutta en ole varma. Sinänsä asia ei tullut yllätyksenä. Viime kesänä isä oli toisen kanssa 2 päivää ja toisen 4 päivää.

Oletko ap? Jos näin niin tämähän on parannus viime vuoteen. Jos olette lastenvalvojan luona sopineet kahden viikon kesäloman isän luona, niin sehän nyt toteutuu. En lähtisi riitelemään siitä, että isä on työpäivän jälkeen lasten kanssa sen toisen lomaviikon. Varsinkin kun kyse on teineistä, kuten kerroit. Se on tuttua kaikille äideille ja isille, ettei lasten loma ole samanpituinen kuin vanhempien loma.

joo olen ap, unohtui tuossa mainita.

Mutta joo parannus. Itseäni lähinnä harmittaa, että sovittelussa korostettiin isälle, että hänellä on nyt mahdollisuus luoda tiiviimpi suhde lapsiin. Ja hän sitten toimii näin. Mutta mitäs tälle voi. Hän tekee niin kuin itse haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä taitaa olla ainoa asia josta mä olen yhteisymmärryksessä eksän kanssa. Lapset on meillä vuoroviikoin, molemmat kesälomailee vuoroviikoin (onnekas sattuma että työ mahdollistaa sen). Raskasta toki pidemmän päälle kun ei ole itsellä koskaan viikkoa pidempää lomaa putkeen mutta eipä tätä ikuisesti kestä. Eikä tarvi lasten olla keskenään kotona kuin pienen pieni osa lomasta.

Teinejä meilläkin lapset jo on. Ihmettelen teitä jotka sanotte ettei teinin kanssa muutenkaan lomalla mitään arjesta poikkeavaa tehdä. Miksei? Kyllä me ainakin puuhataan yhdessä kaikkea. Pelaillaan, uidaan, reissataan, hengaillaan ja nautiskellaan elämästä yhdessä. Meillä on erittäin hauskaa yhdessä. :)

Meillä mä nousen aamulla noin klo 5:30 ja teinit joskus klo 12-14. Yhteistä hereilläoloaikaa ei siis ole kamalan paljon. Ehditään silti ihan hyvin istua iltaisin pihalla grillaamassa, jutella kaikesta eli siis hengaillaan jne, mutta ei meidän tarvitse koko hereilläoloaikaa olla yhdessä ja koko ajan tehdä jotain. Esikoinen käyttää lomillaan aika paljon aikaa piirtämiseen, maalaamiseen, valokuvaamiseen yms. Kuopus taas puuhaa paljon omia juttujaan. Ollaan ehkä vähän introverttiä porukkaa ja viihdytään erinomaisesti ilman, että koko ajan on joku seurana. 

Ok, ymmärrän. :) Meillä on samat rytmit teinien kanssa (ne on teineiksi aamuvirkkuja ja mä aikuiseksi aamuntorkku :D ) niin se auttaa asiaa. Mitään kovin ekstrovertteja ei olla mutta oman porukan kanssa viihdytään oudon hyvin.

Kyllä mekin viihdytään oman porukan kanssa varsin hyvin, mutta ei koeta tarvetta viettää aamusta iltaan aikaa yhdessä. Luonteenpiirre ja tietysti vaikuttaa myös se, että sekä minä että teinit tykätään tehdä asioita, joita tehdään yleensä yksin. Mä makaan pihalla auringossa lukemassa kirjaa, esikoinen on kameransa kanssa jossain ja kuopus on ehkä hakenut just uusia osia tietokoneeseensa ja kasaa sitä. 

Niin ja vielä... me kaikki kolme nautitaan hiljaisuudesta. On ihanaa, jos ainoa kuuluva ääni on linnunlaulu. Siinä niin sielu kuin mielikin lepää.