Nainen! Tykkäätkö käyttää sukupuoltasi hyväksesi vai oletko niitä jotka "kantavat omat matkatavaransa"?

Pakkaan oman laukkuni matkalle, mutta mies nostaa ja pakkaa koko perheen laukut autoon.

Jokainen vetää omaa pyörillä kulkevaa matkalaukkuaan.

Vierailija kirjoitti:

Pakkaan oman laukkuni matkalle, mutta mies nostaa ja pakkaa koko perheen laukut autoon.

En oikeastaan koskaan kanna mitään painavaa.

Mieheni kantaa jos olemme yhdessä. Minä olen 157-senttinen ja hän 191, joten koko ja fysiikka ratkaisee.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen vetää omaa pyörillä kulkevaa matkalaukkuaan.

Vierailija kirjoitti:

Pakkaan oman laukkuni matkalle, mutta mies nostaa ja pakkaa koko perheen laukut autoon.

Ei voi talvella ja mies nostaa kuitenkin painavat laukut autoon. Myös lasten.

On täällä Suomessa miehekkäitä naisia.

Noh mä oon tottunu nyt yksineläessä hoitaa asioita yksinäni. :D

Mut oon myös aiemmin etenki tottunu miehiin jotka auttaa ja oon ollu ilonen siitä. Muistan vieläki ku yks mies ku matkustin toiseen maahan niin halus kantaa mun painavan rinkan keskustasta hotellille. :) Suomessa tollasta ystävällisyyttä harvoin tapaa...

Oon myös melko vahva, esim jos vaikka äitin kanssa liikun niin kannan yleensä enemmän koska se sanoo et mul on kuulemma voimaa. :D:D

Mut sit seurustellessa nii mies yleisesti kantanu, ainaki exä, koska se nyt oli mua paljon vahvempi. :DDDDD Myös ollu sellasia hoikkia exiä joilla ei paljoa voimaa, en muista miten kantamiset niiden kanssa menny mut kyl mä oon tyytyväinen jos mies haluaa kantaa.. :)))

Olen suht pitkä naiseksi (177cm). Joskus tuntuu, että toiset naiset olettaa mun kantavan ja raahaavat heidän puolestaan. En ole roteva, enkä lyhyt tukkainen. Vaikuttaa myös miestenkin mielestä olevan ns. Ok, että raahaan itse. Joskus mietin, että kunpa saisi hetken ns. Prinsessakohtelua, mutta tiedän että ne on ihan eri ihmiset, jotka sitä saa.

En ole ollut tietoinen, että voisin sukupuoleni vuoksi saada jonkun muun kantamaan tavaroitani. En ole koskaan pyytänyt tuntemattomilta ihmisiltä apua sellaiseen. Muutama vuosi sitten jalkaleikkauksen jälkeen kun jouduin käyttämään reilut puoli vuotta kyynärsauvoja, sain toisinaan apua arjessa tuntemattomilta hyväsydämisiltä ihmisiltä ihan pyytämättä. Näistä n. 90% oli naisia ja (yllättäen) lapsia/teinejä. Kaupassa tosin tuohon aikaan jouduin joskus pyytämään jotakuta antamaan jotain tarvitsemaani, jos se oli ihan alahyllyllä tai sitten liian korkealla. Yleensä pyrin pyytämään apua henkilökunnalta.

Muistan vieläki ku yks mies ku matkustin toiseen maahan niin halus kantaa mun painavan rinkan keskustasta hotellille. :) Suomessa tollasta ystävällisyyttä harvoin tapaa...

-ja siis se mies ei ollut mikään mun matkaseuralainen tai tuttu !!!!!!! :DD Ja maa oli Unkari :D ja paikka oli Budapest :)

On surkeata, jos nainen kantaa yksin painavia kantamuksia.

Eipä nuita kukkaan muukaan kanna, tosin harvoinpa sitä tullee edes matkusteltua.

Kun käyn kaupassa fyysisesti vahvemman miehen kanssa, niin siirrän korin kantamisen hänelle, kun se alkaa käydä itselleni painavaksi.

Jos olisin kaupassa esim. heikomman vanhuksen kanssa, vaikka hän olisi mies, niin minä hoitaisin mielelläni korin kantamisen.

Tasa-arvo ei tarkoita, että jokaisen pitää joka tilanteessa tehdä täsmälleen samat asiat, vaikka ne vaatisivat eri määrän vaivaa. Vahvemman on usein järkeä tehdä useammin asiat, jotka vaativat enemmän voimaa. Mutta vahvemmallakaan ei ole velvollisuutta auttaa tuntemattomia, jotta nämä pääsisivät vähällä. Se on vain kohteliasta. Mutta jopa toivottavaa silloin, kun näkee toisella oikeasti olevan tarvetta avulle.

Otan avun vastaan kiitollisena. Autan apua tarvitsevia jos pystyn. Avun pyytämisessä olen vähän huono, mutta pyrin kehittymään siinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mies mulle avaa ovet ja kantaa kaikki laukut ja kassit. Minä kannan oman käsilaukkuni. Se on meillä sanomattakin selvää.

Ja se mies on aina mukana?

Pääsääntöisesti.

Mies tekee "miesten hommat" ja minä "naisten hommat" meidän perheessä ja kovin ollaan tyytyväisiä.

Käytän ihan häpeilemättä sukupuoltani apuna töissäni raksalla. Jos joku mies tarjoutuu kantamaan maalipurkin puolestani, niin siittä vaan, en minä jaksa mieltäni moisesta pahoittaa. Päinvastoin, mukavampaahan se itselle on. 20litran purkki tosin painaakin sen verran, etten sitä pitkää matkaa ilman nokkakärryjä jaksa viedäkään, joten annan mielelläni vahvempien viedä painavimmat tuotteet. Big deal?

En ole paljon hyötynyt sukupuolestani tai sitten ei ole tullut herrasmiehiä vastaan. Miehillä ei ole tullut yleensäkään minkäänlaista suojeluvaistoa minua kohtaan. Se on ollut pikemminkin päinvastoin 🙄

Olen sinkku, vaikeaksi menisi arki jos en pystyisi omia kauppakassejani kantamaan. Kokoan myös huonekalut itse tuossa tuokiossa ja asennan lapsen turvaistuimen autoon ilman mitään ongelmia. Olen jo niin tottunut pyörittämään arkea itse etten osaa edes ajatella tuollaista tilannetta jossa tarvitsisin miestä kantamaan käsilaukkuani, mutta jos joku tarjoamalla tarjoaa apua niin onhan se oikein mukava yllätys. 

Toisaalta nautin myös naisellisuudestani, en hyväksikäyttämällä mutta onhan se naiseuskin osa minua ja persoonaani. Jos esimerkiksi tapailemani mies haluaa tarjota kahvin tai drinkin, en kiellä vaan otan vastaan tarjotun juoman. Viimeksi kun nähtiin tämän miehen kanssa niin saavuin paikalle ennen häntä, ostin oman juomani ja istuin pöytään odottamaan. Kun mies tuli, hän kävi ostamassa itselleen oluen ja kysyi sitten saisiko tarjota seuraavan kierroksen. Ja tottakai hän sai, sehän oli tosi mukavaa ja huomaavaista. Mutta jos hän ei olisi tarjoutunut niin en minä kuivin suin olisi ollut, vaan sitten ostan itse haluamani drinkin.

Mitä on prinsessakohtelu?

Jgfbn kirjoitti:

Olen suht pitkä naiseksi (177cm). Joskus tuntuu, että toiset naiset olettaa mun kantavan ja raahaavat heidän puolestaan. En ole roteva, enkä lyhyt tukkainen. Vaikuttaa myös miestenkin mielestä olevan ns. Ok, että raahaan itse. Joskus mietin, että kunpa saisi hetken ns. Prinsessakohtelua, mutta tiedän että ne on ihan eri ihmiset, jotka sitä saa.