Lapsetonta naapuria häiritsee lasten äänet pihalla

Ei ole sinun ongelmasi. Muuttakoon naapuri pois, jos tuollainen häiritsee. 

Frisbeegolfia pihalla..

Vierailija kirjoitti:

Frisbeegolfia pihalla..

Niin. Miksi ei?

Kanssani samassa harrastusryhmässä käyvät lapsettomat ja yksinelävät aikuiset eli enemmistö keskustelivat tauolla keskenään, miten lapsilta pitäisi kieltää harrastus, jotta harrastaminen olisi heille entistä mukavampaa ja ei tarvitsi koskaan ottaa huomioon lasten läsnäoloa. Mietin siinä heidän katkeruutensa määrää. Lapset kun mahtuvat tähän harrastukseen hyvin ja käyttäytyvät niin fiksusti, kuin ryhmämme fiksuimmat aikuiset. En ole kertonut heille, että minulla on lapsia, että lapset ovat kartuttaneet elämänkokemuksiani. Yksi puolusti lapsia, että lapset eivät ole häntä koskaan harrastuksessa häirinneet ja me loput annettiin lapsivihamielisten tunnustaa näitä tuntojaan, kun lapsia ei ollut sillä kertaa kuulemassa..

nörtti

Ei meilläkään grillailla ja istuskella linnun laulua kuunnellen enää patiolla, kun naapurin lapset kirkuvat ja potkivat palloa aamusta iltaan viikonloppuisin ja heti koulun jälkeen. Kaveritkin näyttävät tulevan mukaan, joten useampi karjuu samaan aikaan.

Rivitaloasuntomme oven eteen (iso tila) raahaavat jääkiekkomaalit (kesälläkin) ja alkavat huitoa mailoillaan. Noh, senhän arvaa miten siinä käy. Silppua tulee ja paikat hajoaa. Useamman kerran saatiin "neuvotella", että siirtyivät toisaalle. Vanhemmat eivät reagoi mitenkään. Toinen kuuluu taloyhtiön hallitukseen, joten menepäs siinä sitten "valittamaan"  :/

Teidän tilanne on toinen, kun ok-talossa asutte, eli ei ole mitään oikeuksia naapureilla, joten pakko kuunnella vaan, kunhan ei hiljaisuuden aikaan kukaan huutele. Eipä tarvitse välittää muiden mielipiteistä.

En ymmärrä miksi pitää tuntikausia kirkua ja huutaa niin hemmetisti, pilaa täysin muiden nautinnon pihalla oleskeluun. Meilläkin on ihan lähistöllä vaikka mitä mahdollisuuksia leikkiä ja pelata, kun pikku matkan päässä on jalkapallokentät ja frisbeegolfradat. Mutta ei, tiukasti täytyy olla pihalla rääkymässä. Uutta polvea on jo kasvamassa, kun nämä lopettavat, eli ei huumoria horisontissa.

Eikö niitä pentuja voi opettaa kunnioittamaan myös naapureita, eikä vaan antaa niiden olla maailmannapa, huutaa ja riehua?  Edes joskus?

Joistakin pennuista lähtee järkyttäviä desibelejä vaikka mammat eivät sitä huomaa :) on kuulo heikentynyt kun oma pirjopurjoeemeliini kirkuu kotona

Saahan sitä häiritä eikä tarvi tehdä mitään, kummankaan. Pieni epämukavuus kuuluu elämään. Pian ne lapsetkin kökkivät sisätiloissa luureihin liimaantuneena ja ulos mennään vain pakon edessä.

Vierailija kirjoitti:

Ei meilläkään grillailla ja istuskella linnun laulua kuunnellen enää patiolla, kun naapurin lapset kirkuvat ja potkivat palloa aamusta iltaan viikonloppuisin ja heti koulun jälkeen. Kaveritkin näyttävät tulevan mukaan, joten useampi karjuu samaan aikaan.

Rivitaloasuntomme oven eteen (iso tila) raahaavat jääkiekkomaalit (kesälläkin) ja alkavat huitoa mailoillaan. Noh, senhän arvaa miten siinä käy. Silppua tulee ja paikat hajoaa. Useamman kerran saatiin "neuvotella", että siirtyivät toisaalle. Vanhemmat eivät reagoi mitenkään. Toinen kuuluu taloyhtiön hallitukseen, joten menepäs siinä sitten "valittamaan"  :/

Teidän tilanne on toinen, kun ok-talossa asutte, eli ei ole mitään oikeuksia naapureilla, joten pakko kuunnella vaan, kunhan ei hiljaisuuden aikaan kukaan huutele. Eipä tarvitse välittää muiden mielipiteistä.

En ymmärrä miksi pitää tuntikausia kirkua ja huutaa niin hemmetisti, pilaa täysin muiden nautinnon pihalla oleskeluun. Meilläkin on ihan lähistöllä vaikka mitä mahdollisuuksia leikkiä ja pelata, kun pikku matkan päässä on jalkapallokentät ja frisbeegolfradat. Mutta ei, tiukasti täytyy olla pihalla rääkymässä. Uutta polvea on jo kasvamassa, kun nämä lopettavat, eli ei huumoria horisontissa.

Meillä lapsi harrastaa joka ilta joten ei naapuri joudu tuota jatkuvasti ainakaan meidän osalta kuuntelemaan. Koulun jälkeen on pari tuntia kaverinsa kanssa pelailemassa tuossa pihalla.

Niin kauan kun meluat muita "kusip..", "mielisairaiksi", käyt hississä kösiksi, olet kyllä kusessa.

Silloin ei armoa tunneta kun on suoraan puhuttu kakararoiden (ja aikuisten häirinnästä).

Hommatkaa se asumismuotonne sellaiseksi, että ei lasten äänet häiritse.  Eli muuttakaa niin kauas muusta asutuksesta, että ei takuulla kuulu äänet.  Se on ainoa mahdollisuutenne.  

Aina voitte tietysti jäkättää.  

Mutta lapset ei lakkaa kirkumasta eikä riehumasta.  

Rivarissakin saa lapset juosta ja kirkua pihassaan.  Tämä maailma kun ei ole vain yhtä ikäluokkaa varten, vaan kaikki saa elää täällä.

Niin varmasti juu, kaikkea kamalaa tapahtuu kun ne naapurin lapset tekee sitä ja tätä.  Niittenhän pitäisi istua puhumattomina puutarhajakkaralla tai lähteä pois kotipihasta.  Teidän mielestä.

Itse valitsette sen asumisenne.

No joo, harmittaahan se kun naapurin lapset tulee kesällä jo kuuden aikaan ulos. Eivät ole äänettömiä, siksi vanhemmat heidät laittavat ulos.

Toisaalta, osataan sitä meilläkin. Myöhemmin riittää heidän saamiseksi sisälle se, että ottaa koirat ulos. Eivät ole vapaana vaan narussa, se palkitsee väsyneet korvat 👍onni tässä tilanteessa on se että pelkäävät koiria

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei meilläkään grillailla ja istuskella linnun laulua kuunnellen enää patiolla, kun naapurin lapset kirkuvat ja potkivat palloa aamusta iltaan viikonloppuisin ja heti koulun jälkeen. Kaveritkin näyttävät tulevan mukaan, joten useampi karjuu samaan aikaan.

Rivitaloasuntomme oven eteen (iso tila) raahaavat jääkiekkomaalit (kesälläkin) ja alkavat huitoa mailoillaan. Noh, senhän arvaa miten siinä käy. Silppua tulee ja paikat hajoaa. Useamman kerran saatiin "neuvotella", että siirtyivät toisaalle. Vanhemmat eivät reagoi mitenkään. Toinen kuuluu taloyhtiön hallitukseen, joten menepäs siinä sitten "valittamaan"  :/

Teidän tilanne on toinen, kun ok-talossa asutte, eli ei ole mitään oikeuksia naapureilla, joten pakko kuunnella vaan, kunhan ei hiljaisuuden aikaan kukaan huutele. Eipä tarvitse välittää muiden mielipiteistä.

En ymmärrä miksi pitää tuntikausia kirkua ja huutaa niin hemmetisti, pilaa täysin muiden nautinnon pihalla oleskeluun. Meilläkin on ihan lähistöllä vaikka mitä mahdollisuuksia leikkiä ja pelata, kun pikku matkan päässä on jalkapallokentät ja frisbeegolfradat. Mutta ei, tiukasti täytyy olla pihalla rääkymässä. Uutta polvea on jo kasvamassa, kun nämä lopettavat, eli ei huumoria horisontissa.

Meillä lapsi harrastaa joka ilta joten ei naapuri joudu tuota jatkuvasti ainakaan meidän osalta kuuntelemaan. Koulun jälkeen on pari tuntia kaverinsa kanssa pelailemassa tuossa pihalla.

Kuulostaa normaalilta ja ihan siedettävältäkin. Lapsillakin on omat oikeutensa, siitähän ei nyt ole kyse. Mutta meillä kesto on tuntikausia ja jatkuu vielä pitkään iltaan. En enää puolilta öin halua grillata, silloin nukumme. Ja kun ei ole kuin ne pari viikkoa vuodessa taukoa, kun ovat toisella puolella Suomea sukuloimassa. Se on meille luxusloma.

Ulkoa kantautuu tuulen ja lasten äänet, ei liikenteen. Aurinko paistaa. Linnutkin visertää. Kuuluu juoksuaskelia ja pihaleikki jatkuu. Nautin.

kaupunkilainen

Itse olen ihmetellyt sitä, miksi niin monet lapset huutavat jatkuvasti kuin heikkopäiset p a v i a a n i t. Ymmärrän, että joku taapero kiljahtelee eikä osaa juurikaan hallita äänenkäyttöään, mutta miksi joku 6-vuotias huutaa ja kirkuu koko ajan? Miksi pitää huutaa tunnista toiseen suoraa kurkkua, kun hyppii trampoliinilla tai pelaa palloa? Ymmärrän kyllä satunnaiset huudahdukset, mutta en sellaista jatkuvaa älämölöä. Miksi te vanhemmat annatte isojen lastenne toimia näin?

Kyllä se pihalla istuvien paheksuvienkin naapureiden toiminta häiritsee. Ihan kuin joku kiukkuinen ahdasmielinen olisi hyvä naapuri.

Itse sanon aina, jos kaikkien lasten käytös häiritsee, niin on siitä katsoa peiliin.

Tahdon vanhana asua lähellä lapsiperheitä ja kuulla ja nähdä ikkunastani, kun leikki jatkuu. Tulee heti parempi ja iloisempi mieli, kun muistelen omaa äitiyttäni.

Suomalaisethan rakastaa riitelyä.  Jostakin luin, että kaikkein eniten raastupia työllistää naapurien väliset rajariidat.  Oikein suomalainen erikoisuus.

Täällä ei siedetä mitään.  Ollaan viimein saatu se oma pihaläntti, niin siitä pidetään niin julmetusti kiinni ettei vaan puunlehteäkään lennä naapurin pihasta sille omalle läntille.  Lasten leikkimisen äänetkin on liikaa.  Minä ja minun pieni oma tilani!

Ei ihme, että meitä sanotaan umpimielisiksi mörri möykyiksi.  Tässähän se oikein näkyy. Vahditaan ja mäkätetään, sietokyky nolla.  

Miten ihmeessä sitten on lähdetty tällaiseen asumismuotoon, että rakennetaan rivitaloja, joissa pihaläntit on kiinni toisissaan ja naapurin rappu on muutaman metrin päässä, kun suomalaisen ihanneasuminen vaatii vähintään kilometrin matkaa seuraavaan taloon?  Miksi näihin rivitaloasuntoihin muutetaan?  Ihan siitä riemusta, että päästään jäkättämään naapurien tavoista? 

Miksi lasten vanhemmat eivät kommentoi?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen ihmetellyt sitä, miksi niin monet lapset huutavat jatkuvasti kuin heikkopäiset p a v i a a n i t. Ymmärrän, että joku taapero kiljahtelee eikä osaa juurikaan hallita äänenkäyttöään, mutta miksi joku 6-vuotias huutaa ja kirkuu koko ajan? Miksi pitää huutaa tunnista toiseen suoraa kurkkua, kun hyppii trampoliinilla tai pelaa palloa? Ymmärrän kyllä satunnaiset huudahdukset, mutta en sellaista jatkuvaa älämölöä. Miksi te vanhemmat annatte isojen lastenne toimia näin?

No tämähän se pointti juuri on. Ei jalkapallopeli tai muu vastaava mikään ongelma olisikaan, jos ei tuota viiltävää kiljuntaa ja rääkymistä joutuisi koko päivää kuuntelemaan. Jo pelkkä kommunikointi on yhtä huutamista, vaikka ihan vieressä toinen seisoo. Kuin useampi Mertaranta huutaisi samanaikaisesti.