Lue keskustelun säännöt.
Jos miehesi on pettänyt ja lopettaa salasuhteen, niin oletteko jatkaneet puolisonne kanssa? Onnellinen loppu?
23.04.2019 |
Miten nopeasti olette antaneet anteeksi pettämisen jälkeen? Onko suhde päättynyt ennen pitkää yrityksestä huolimatta, vai oletteko saaneet asiat kuntoon? Onko monellakin tällaisella tapauksella ollut onnellinen loppu?
Miehelläni oli suhde "tietämättäni" melkein vuoden ja lopetti suhteen syksyllä, koska halusi jatkaa kanssani. Minun on vain ollut pitkä tie käsitellä asiaa. Alussa tieto ei tuntunut niin pahalta, koska seksielämä ei muutenkaan toiminut ja ns. annoin hiljaisesti hänen mennä menojaan "luvalla". Nyt olen ajatellut asiaa pidemmälle ja luottamus on tietenkin mennyt, mutta saako sen koskaan takaisin? Olemme olleet yhdessä 19 vuotta. Minua ehkä eniten pelottaa eron tuoma yksinäisyys ja elintason putoaminen ja olisin siksi valmis jatkamaan avioliittoa. Samoin 16v. tyttäremme suhtautuminen huolettaa.
Tämä ei ole provo, mutta olisi kiva tietää millainen todennäköisyys suhteellamme on?
Kommentit (28)
Meillä mies jäi kiinni suhteesta toiseen.Alku järkytyksen mentyä sovimme että yritämme vielä. No eipä siitä mitään tullut. Kun on luotto toiseen mennyt niin ei sitä takaisin saa. Sovimme myös että asiaa ei enää kaiveta esiin joten näin teimme. Loppujen lopuksi koen etten saanut koskaan asiaa kunnolla purettua ja käsiteltyä ja tästä syystä rakkaus miestä kohtaan hiljalleen kuoli ja tilalle tuli vain viha ja katkeruus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huono todennäköisyys. Miten miehesi petti, jos annoit hänen mennä "luvalla"? Ihme soppareita teillä. Meillä lentäisi kumpi tahansa pihalle kamoinensa, jos jäisi kiinni edes yhdestä panosta.
Miehellä 6kk salasuhde. Jatkettiin kuitenkin ja käytiin pariterapiassa. Ihan ookoo menee mutta kyllä se niin on että pettäminen rikkoo jotain mikä ei koskaan korjaudu. En enää laske mitään miehen varaan enkä varauksetta luota. Rakkauskin on vähän laimeampaa.
Ei ole onnellista loppua pettämisen jälkeen. Kaikki luottamus on mennyt.
Jos jatkaa suhteessa niin pitää kovettaa itsensä niin ettei enää välitä. Turha luottaa ja rakkautta tuskin enää on samalla tavalla. Ota suhteen hyödyt ja elä omaa elämääsi ja säästä rahaa (salaa) niin helppo lähteä joku kaunis päivä kun ei jkasa edes enää katsella toista. Itsekin voit panna muita sillä turha sitä yksin on olla uskollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huono todennäköisyys. Miten miehesi petti, jos annoit hänen mennä "luvalla"? Ihme soppareita teillä. Meillä lentäisi kumpi tahansa pihalle kamoinensa, jos jäisi kiinni edes yhdestä panosta.
En puuttunut hänen ilta- ja viikonloppumenoihin. En kysellyt juurikaan vaan olin vaion tyytyväinen, kun sain olla rauhassa. Ummistin tahallaan silmäni. -Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono todennäköisyys. Miten miehesi petti, jos annoit hänen mennä "luvalla"? Ihme soppareita teillä. Meillä lentäisi kumpi tahansa pihalle kamoinensa, jos jäisi kiinni edes yhdestä panosta.
En puuttunut hänen ilta- ja viikonloppumenoihin. En kysellyt juurikaan vaan olin vaion tyytyväinen, kun sain olla rauhassa. Ummistin tahallaan silmäni. -Ap
No sittenhän asian ei pitäisi haitata sinua mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkoin ja kannatti. Edelleen yhdessä, 15 vuotta on tapahtuneesta.
Millä tavalla saitte asianne kuntoon? Mitä teitte, että onnistui? -Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono todennäköisyys. Miten miehesi petti, jos annoit hänen mennä "luvalla"? Ihme soppareita teillä. Meillä lentäisi kumpi tahansa pihalle kamoinensa, jos jäisi kiinni edes yhdestä panosta.
En puuttunut hänen ilta- ja viikonloppumenoihin. En kysellyt juurikaan vaan olin vaion tyytyväinen, kun sain olla rauhassa. Ummistin tahallaan silmäni. -Ap
No sittenhän asian ei pitäisi haitata sinua mitenkään.
Ei se aluksi haitannutkaan, mutta kun siitä tuli todellinen ja käsitteliun asiaa, niin olen alkanut pohtimaan sitä. Ehkä olen vähän hidas tässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono todennäköisyys. Miten miehesi petti, jos annoit hänen mennä "luvalla"? Ihme soppareita teillä. Meillä lentäisi kumpi tahansa pihalle kamoinensa, jos jäisi kiinni edes yhdestä panosta.
En puuttunut hänen ilta- ja viikonloppumenoihin. En kysellyt juurikaan vaan olin vaion tyytyväinen, kun sain olla rauhassa. Ummistin tahallaan silmäni. -Ap
No sittenhän asian ei pitäisi haitata sinua mitenkään.
Ei se aluksi haitannutkaan, mutta kun siitä tuli todellinen ja käsittelin asiaa, niin olen alkanut pohtimaan sitä. Ehkä olen vähän hidas tässä.
Siis olen ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkoin ja kannatti. Edelleen yhdessä, 15 vuotta on tapahtuneesta.
Millä tavalla saitte asianne kuntoon? Mitä teitte, että onnistui? -Ap
Täydellinen välinpitämättömyys on tähän käypä ratkaisu. Kukin elää omaa elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annoin anteeksi. Toipumiseni kesti puolisen vuotta, mutta oli vakaa tahto pysyä yhdessä, luulin, että molemmilla. Vuosia myöhemmin kävi ilmi, etten ollut tiennyt kaikkia yksityiskohtia, tai siis ylipäätä sitä, miten pitkälle pettäminen todellakin oli mennyt. Ja että oli jatkunut sitten vuosia muiden kanssa. Eli plörinäksihän se suhde sitten lopulta meni.
Jatkoon meni mutta luottaa ei kannata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkettiin vajaa vuos, tavallaan kannatti kun oli aikaa kypsytellä lopullista eroa mielessään. Pettäminen rikkoi kaiken, mies tais olla niin ihastunut/rakastunut että luonnekin kotona muuttui ja muutenkin kaikki. Siis ”salasuhteen” loppumisen jälkeenkin. Ei jatkoon sanon minä jos vielä joskus parisuhteeseen päädyn ja näin käy...
Valitettavasti oon joutunu seuraamaan sivusta kuinka yhden perheen isä on hoitaja ja työpaikalla hällä oli jo kerran salasuhde, siihen pystyin puuttuun mutta kun se meni ohi niin herra on laittanu uuden sijaisen kanssa salasuhteen käyntiin. Valitettavasti nyt en pysty enään itse asiaan puuttuun tai edes kertoon perheen äitille. Oon todennu että perheen äiti on a. ei välitä, haluaa vain pitää perheen isän b. on sokea c. en tiedä.
Toiv joku sanois sillä kaikki näkee tän touhun.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä 6kk salasuhde. Jatkettiin kuitenkin ja käytiin pariterapiassa. Ihan ookoo menee mutta kyllä se niin on että pettäminen rikkoo jotain mikä ei koskaan korjaudu. En enää laske mitään miehen varaan enkä varauksetta luota. Rakkauskin on vähän laimeampaa.
Samoin täällä. Kunnioitus miestä kohtaan katosi, se näkyy kaikkialla. Jos mies leikkaa ruohon niin evvk, kyllä mä sen itsekin osaisin. En siis arvosta miehen ruohonajoa. Sama kaikkien asioiden kanssa mitä mies tekee.
Ei me riidellä mistään, mun puolelta arki on tasaista harmaata massaa. Aurinko nousee, aurinko laskee. Kaikki tunnehuiput on kadonneet elämästä. Ennen nauroin, itkin.
Rakastanko miestä? Ketä miestä? En ole naimisissa sen miehen kanssa, jonka kanssa 20 vuotta sitten avioiduin, sitä miestä ei ole olemassa. Olen virallisesti naimisissa miehen kanssa, jonka elämän arvot eivät vastaa omiani, hän ei ollutkaan yksiavioinen. Riisuin vihkisormuksen, kun pettäminen paljastui enkä ole sen jälkeen sormeeni laittanut, tästä on jo 6 vuotta.
En luota mieheen, mutta en ajattele asiaa kummemmin. Ajattelen asiaa niin, että elän miehen kanssa, jota en hirveästi tunne ja johon en luota, mutta meillä sujuu arki ja lasten hoito tiiminä tosi hyvin. Lapsilla on hyvä arki ja minun ei tarvitse luovuttaa lapsia mahdollisten äitipuolien hoitoon, Halusin aikoinaan lapsia, jotta voin elää ja kokea arkea heidän kanssaan, en missään nimessä luovuta heitä tuntemattomille äitipuolille ja sitten ikävöi yksin omassa asunnossani lapsiani.
Rakastanko miestä? No en, kyllä rakkaus kuoli pettämisen myötä. Mies josku kysyy että rakastanko. Vastaan "joo, joo" eli tarjoan sitä samaa mitä hän tarjosi minulle; valheita. Maistakoon omaa lääkettään. On kyllä tavan saapas, jos ei tajua että vaimokullan rakkaus kuolee hänen salasuhteisiinsa.
Lähden liitosta kun lapset muuttavat omilleen. Niin moni tuttu ja puolituttu on laittanut avioeron vireille kun kuopus on kirjoittanut ylioppilaaksi.
Eli ei se avioliitto koskaan korjaannu pettämisistä. Aluksi sitä uskoo, sitten toivoo, sen jälkeen turtuu ja lopuksi luovuttaa.
Annoin yhden illan jutun anteeksi. Luottamusta kasvatin mieheen tämän jälkeen useiden vuosien ajan. Sitten eräänä kauniina päivänä tunnusti että on ollut parin kuukauden suhteessa itseään 10 vuotta nuoremman naisen kanssa ja lisäksi paljasti että on ollut säätöä meidän suhteen aikana miltei kymmenen muun naisen kanssa.
Siinä hetkessä rakkaus kuoli ja mies muuttui silmissäni joksikin muuksi. Sanoin heti että muutat pois. Seuraavana päivänä lähti ja on itkenyt perääni mutta turhaan itkee.
Tähän mennessä 1/11 on epäonnistunut. Eli ei mikään hyvä ennuste. Sattuu ajatus, mutta kai se on alettava päästää hänestä irti. Muuten ihan ok mies, mutta seksielämä tosiaan takkuilee eikä olla saatu sitä koskaan selvitettyä. Ongelmat ovat syviä, enkä enää usko sen korjaantuvan, Hän ei ole ollut pitkään aikaan seksuaalisesti kiinnostava. Ulkomuoto muuttunut rajusti häiden jälkeen ja luonnekin vähän tylymmäksi. Läheisyyttä ei ole nimeksikään. Hän on alkanut tuntumaan vieraalta ja jotenkin naivisti ajatellut, että läheisyyden loppuminen kuuluu pitkään liittoon. Kuitenkin näen ympärilläni vanhoja pariskuntia, joilla vielä läheisyyttä on jäljellä. Itkettää oma tyhmyys. -Ap
Vierailija kirjoitti:
Tähän mennessä 1/11 on epäonnistunut. Eli ei mikään hyvä ennuste. Sattuu ajatus, mutta kai se on alettava päästää hänestä irti. Muuten ihan ok mies, mutta seksielämä tosiaan takkuilee eikä olla saatu sitä koskaan selvitettyä. Ongelmat ovat syviä, enkä enää usko sen korjaantuvan, Hän ei ole ollut pitkään aikaan seksuaalisesti kiinnostava. Ulkomuoto muuttunut rajusti häiden jälkeen ja luonnekin vähän tylymmäksi. Läheisyyttä ei ole nimeksikään. Hän on alkanut tuntumaan vieraalta ja jotenkin naivisti ajatellut, että läheisyyden loppuminen kuuluu pitkään liittoon. Kuitenkin näen ympärilläni vanhoja pariskuntia, joilla vielä läheisyyttä on jäljellä. Itkettää oma tyhmyys. -Ap
Pettäminen ei ainakaan paranna seksielämää. Meillä se teki siitä tosi huonoa. Haluan miestä nykyään vain silloin kun ovuloin. Silloinkin se on vähä kuin yhden yön suhde mulle. Haluni voisi silloin kohdistua kehen mieheen vain. Mies haluaisi seksin jälkeen läheisyyttä mut mä käännän selän.
Jatkoin ja kannatti. Edelleen yhdessä, 15 vuotta on tapahtuneesta.