Lotta Näkyvä aikoo huiputtaa kaikki maailman yli 8 kilometriä korkeat vuoret

Vierailija kirjoitti:

Nims oli myös 10 vuotta Ison Britannian armeijan erikoisjoukoissa, melkein James Bond. Tyttis näyttää 15 v nuoremmalta, kuin James Bondilla.

En huomaa ikäeroa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tuon K2:n turman (2008 )suhteen se, miten ylipäätään jotkut pääsivät huipulta alas ilman köysiä, kun jääseinä tippui ja katkoi samalla köydet. Jossain Bottle Neckin kohdalla tapahtui eli aika ylhäällä.

Veikka sattui olemaan viereisellä Broad Peakillä, ja näki kun hänelle osin tutut kiipeilijät yrittivät laskeutua alas ilman köysiä, ja putosivat yksi kerrallaan kuolemaan.

Norjalainen Cecilia, se jonka miehen Rolfin jääseinä vei, oli yksi selviytyneistä.

Jäävyörystä selvinnyt hollantilainen Wilco Van Rooijen on kertonut, että jäävyörymä vei osan kiipeilijäryhmästä ja osa jäi saarroksiin sortuman yläpuolelle. Ihmiset juoksivat alas, mutta eivät tienneet minne mennä, joten monet olivat eksyksissä väärällä puolella vuorta ja väärällä reitillä ja se tiesi suuria ongelmia. Hänen mukaansa eri kiipeilijäryhmät eivät osanneet tehdä yhteistyötä, vaan jokainen taisteli vain itsensä puolesta. Armeijan helikopteri pelasti ainakin 2 hollantilaista.

Eilen loppui aika kesken, joten lisäys tuohon Rooijen juttuun:

Hän oli taistellut omien taitojensa äärirajoilla, että pystyi laskeutumaan alemmas ilman köyttä jotain uutta reittiä pitkin. Oli ollut pahasti myöhässä huipulla vasta joskus kello 19 aikaan, koska oli ollut niin paljon kiipeilijöitä menossa huipulle. Kokemus varmasti tuossakin tapauksessa pelasti, koska ei rynnännyt sinne sun tänne, vaan malttoi odottaa parempaa säätä laskeutumiseen. Tuo helikopteri sitten nouti hänet jostain alemmasta leiristä. Mainitsee myöskin, että onnettomuuksia sattuu K2:lla, koska monilla kiipeilijöillä ei ole tarvittavia valmiuksia tekniseen kiipeilyyn, mitä K2:n huipulle könyäminen nimenomaan vaatii.

Jäivät jumiin yli 8000 metriin, ei sieltä helikopterilla voinut hakea. Itse piti päästä alemmas ilman köysiä.

Ihmettelin tuossa miten mahdollista ilman niitä köysiä, kun reitti niin jyrkkä ja vaikea. Jotkut tulivat alas pimeässä, toiset odotti aamua. Osa kuitenkin selvisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tuon K2:n turman (2008 )suhteen se, miten ylipäätään jotkut pääsivät huipulta alas ilman köysiä, kun jääseinä tippui ja katkoi samalla köydet. Jossain Bottle Neckin kohdalla tapahtui eli aika ylhäällä.

Veikka sattui olemaan viereisellä Broad Peakillä, ja näki kun hänelle osin tutut kiipeilijät yrittivät laskeutua alas ilman köysiä, ja putosivat yksi kerrallaan kuolemaan.

Norjalainen Cecilia, se jonka miehen Rolfin jääseinä vei, oli yksi selviytyneistä.

Kiipeilijät on olleet eri kohdissa vuorta eri aikoina eikä yhtenä ryhmänä samassa kohtaa ja osa on selvinnyt, koska ovat jo ennen onnettomuutta tehneet päätöksen olla yrittämällä huipulle.

Ei pidä paikkaansa. Nimenomaan jäivät ilman köysiä ylös kun tuo tapahtui. Osa heistä selviytyi.

Cecilia kulki Rolfin takana, kun jääseinämä putosi js katkaisi köyden.

Siellä on ollut kokeneita kiipeilijöitä, jotka hallinneet erilaisia kiipeilytekniikoita ja ilmeisesti osa niistä aiemmin kiinnitetyistä köysistäkin on ollut edelleen hyödynnettävissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tuon K2:n turman (2008 )suhteen se, miten ylipäätään jotkut pääsivät huipulta alas ilman köysiä, kun jääseinä tippui ja katkoi samalla köydet. Jossain Bottle Neckin kohdalla tapahtui eli aika ylhäällä.

Veikka sattui olemaan viereisellä Broad Peakillä, ja näki kun hänelle osin tutut kiipeilijät yrittivät laskeutua alas ilman köysiä, ja putosivat yksi kerrallaan kuolemaan.

Norjalainen Cecilia, se jonka miehen Rolfin jääseinä vei, oli yksi selviytyneistä.

Kiipeilijät on olleet eri kohdissa vuorta eri aikoina eikä yhtenä ryhmänä samassa kohtaa ja osa on selvinnyt, koska ovat jo ennen onnettomuutta tehneet päätöksen olla yrittämällä huipulle.

Ei pidä paikkaansa. Nimenomaan jäivät ilman köysiä ylös kun tuo tapahtui. Osa heistä selviytyi.

Cecilia kulki Rolfin takana, kun jääseinämä putosi js katkaisi köyden.

Siellä on ollut kokeneita kiipeilijöitä, jotka hallinneet erilaisia kiipeilytekniikoita ja ilmeisesti osa niistä aiemmin kiinnitetyistä köysistäkin on ollut edelleen hyödynnettävissä.

Niin onko sitten alempana taas ollut köysiä.

On varmasti kokeneillekin ollut erittäin kova paikka.

Donin kiipeilykaveri selvisi alas ilman köysiä, mutta matka alas kesti niin kauan, että menetti varpaat kylmälle.

https://www.instagram.com/p/BikCHZ_jvnN/?hl=fi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tuon K2:n turman (2008 )suhteen se, miten ylipäätään jotkut pääsivät huipulta alas ilman köysiä, kun jääseinä tippui ja katkoi samalla köydet. Jossain Bottle Neckin kohdalla tapahtui eli aika ylhäällä.

Veikka sattui olemaan viereisellä Broad Peakillä, ja näki kun hänelle osin tutut kiipeilijät yrittivät laskeutua alas ilman köysiä, ja putosivat yksi kerrallaan kuolemaan.

Norjalainen Cecilia, se jonka miehen Rolfin jääseinä vei, oli yksi selviytyneistä.

Kiipeilijät on olleet eri kohdissa vuorta eri aikoina eikä yhtenä ryhmänä samassa kohtaa ja osa on selvinnyt, koska ovat jo ennen onnettomuutta tehneet päätöksen olla yrittämällä huipulle.

Ei pidä paikkaansa. Nimenomaan jäivät ilman köysiä ylös kun tuo tapahtui. Osa heistä selviytyi.

Cecilia kulki Rolfin takana, kun jääseinämä putosi js katkaisi köyden.

Siellä on ollut kokeneita kiipeilijöitä, jotka hallinneet erilaisia kiipeilytekniikoita ja ilmeisesti osa niistä aiemmin kiinnitetyistä köysistäkin on ollut edelleen hyödynnettävissä.

Niin onko sitten alempana taas ollut köysiä.

On varmasti kokeneillekin ollut erittäin kova paikka.

Ymmärtääkseni kiinteät köydet katosivat lumivyöryn mukana ns. bottleneckin kohdalla. Se on paikka jossa sattuu paljon onnettomuuksia koska lumi/jää on epävakaata ja siellä on valtava serakki jonka alapuolelta pitää mennä. Osalla kiipeilijöistä ei ollut ylimääräisiä köysiä mukana, eli tuo paikka oli selvitettävä ensisijaisesti jäähakkujen ja kengissä olevien piikkien avulla.

Seuraavat teknisesti hankalat paikat seuraavat vasta leirin 3 alapuolella (Black pyramid, House chimney), ja siellä kiinteät köydet varmaankin olivat jäljellä.

Reitin nimi on Abruzzi Spur. Se tulee Abruzzin herttuasta jonka retkikunta yritti nousta vuorelle 1909. Reitti olikin vaikeampi miltä näytti ja herttua julisti että vuori on mahdoton kiivettävä. Siitä taisikin mennä 30 vuotta ennen kuin kukaan yritti uudestaan.

Jos joku on K2:lle kiivennyt, voi kertoa paremmin. Ei ole omaa kokemusta tuolta (eikä tule).
https://www.thoughtco.com/thmb/oZ1QX7NkTS8MnUjMAHYfs9ojEHQ=/409x350/filters:no_upscale():max_bytes(150000):strip_icc()/K2_AbruzziSpurTopo33_1-56a169b53df78cf7726a84e0.jpg

 

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tuon K2:n turman (2008 )suhteen se, miten ylipäätään jotkut pääsivät huipulta alas ilman köysiä, kun jääseinä tippui ja katkoi samalla köydet. Jossain Bottle Neckin kohdalla tapahtui eli aika ylhäällä.

Veikka sattui olemaan viereisellä Broad Peakillä, ja näki kun hänelle osin tutut kiipeilijät yrittivät laskeutua alas ilman köysiä, ja putosivat yksi kerrallaan kuolemaan.

Norjalainen Cecilia, se jonka miehen Rolfin jääseinä vei, oli yksi selviytyneistä.

Kiipeilijät on olleet eri kohdissa vuorta eri aikoina eikä yhtenä ryhmänä samassa kohtaa ja osa on selvinnyt, koska ovat jo ennen onnettomuutta tehneet päätöksen olla yrittämällä huipulle.

Ei pidä paikkaansa. Nimenomaan jäivät ilman köysiä ylös kun tuo tapahtui. Osa heistä selviytyi.

Cecilia kulki Rolfin takana, kun jääseinämä putosi js katkaisi köyden.

Siellä on ollut kokeneita kiipeilijöitä, jotka hallinneet erilaisia kiipeilytekniikoita ja ilmeisesti osa niistä aiemmin kiinnitetyistä köysistäkin on ollut edelleen hyödynnettävissä.

Niin onko sitten alempana taas ollut köysiä.

On varmasti kokeneillekin ollut erittäin kova paikka.

Ymmärtääkseni kiinteät köydet katosivat lumivyöryn mukana ns. bottleneckin kohdalla. Se on paikka jossa sattuu paljon onnettomuuksia koska lumi/jää on epävakaata ja siellä on valtava serakki jonka alapuolelta pitää mennä. Osalla kiipeilijöistä ei ollut ylimääräisiä köysiä mukana, eli tuo paikka oli selvitettävä ensisijaisesti jäähakkujen ja kengissä olevien piikkien avulla.

Seuraavat teknisesti hankalat paikat seuraavat vasta leirin 3 alapuolella (Black pyramid, House chimney), ja siellä kiinteät köydet varmaankin olivat jäljellä.

Reitin nimi on Abruzzi Spur. Se tulee Abruzzin herttuasta jonka retkikunta yritti nousta vuorelle 1909. Reitti olikin vaikeampi miltä näytti ja herttua julisti että vuori on mahdoton kiivettävä. Siitä taisikin mennä 30 vuotta ennen kuin kukaan yritti uudestaan.

Jos joku on K2:lle kiivennyt, voi kertoa paremmin. Ei ole omaa kokemusta tuolta (eikä tule).
https://www.thoughtco.com/thmb/oZ1QX7NkTS8MnUjMAHYfs9ojEHQ=/409x350/filters:no_upscale():max_bytes(150000):strip_icc()/K2_AbruzziSpurTopo33_1-56a169b53df78cf7726a84e0.jpg

 

Käsittäkseni kellään ylös jääneistä ei ollut ylimääräisiä köysiä mukana.

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää tuon K2:n turman (2008 )suhteen se, miten ylipäätään jotkut pääsivät huipulta alas ilman köysiä, kun jääseinä tippui ja katkoi samalla köydet. Jossain Bottle Neckin kohdalla tapahtui eli aika ylhäällä.

Veikka sattui olemaan viereisellä Broad Peakillä, ja näki kun hänelle osin tutut kiipeilijät yrittivät laskeutua alas ilman köysiä, ja putosivat yksi kerrallaan kuolemaan.

Norjalainen Cecilia, se jonka miehen Rolfin jääseinä vei, oli yksi selviytyneistä.

Kiipeilijät on olleet eri kohdissa vuorta eri aikoina eikä yhtenä ryhmänä samassa kohtaa ja osa on selvinnyt, koska ovat jo ennen onnettomuutta tehneet päätöksen olla yrittämällä huipulle.

Ei pidä paikkaansa. Nimenomaan jäivät ilman köysiä ylös kun tuo tapahtui. Osa heistä selviytyi.

Cecilia kulki Rolfin takana, kun jääseinämä putosi js katkaisi köyden.

Siellä on ollut kokeneita kiipeilijöitä, jotka hallinneet erilaisia kiipeilytekniikoita ja ilmeisesti osa niistä aiemmin kiinnitetyistä köysistäkin on ollut edelleen hyödynnettävissä.

Niin onko sitten alempana taas ollut köysiä.

On varmasti kokeneillekin ollut erittäin kova paikka.

Ymmärtääkseni kiinteät köydet katosivat lumivyöryn mukana ns. bottleneckin kohdalla. Se on paikka jossa sattuu paljon onnettomuuksia koska lumi/jää on epävakaata ja siellä on valtava serakki jonka alapuolelta pitää mennä. Osalla kiipeilijöistä ei ollut ylimääräisiä köysiä mukana, eli tuo paikka oli selvitettävä ensisijaisesti jäähakkujen ja kengissä olevien piikkien avulla.

Seuraavat teknisesti hankalat paikat seuraavat vasta leirin 3 alapuolella (Black pyramid, House chimney), ja siellä kiinteät köydet varmaankin olivat jäljellä.

Reitin nimi on Abruzzi Spur. Se tulee Abruzzin herttuasta jonka retkikunta yritti nousta vuorelle 1909. Reitti olikin vaikeampi miltä näytti ja herttua julisti että vuori on mahdoton kiivettävä. Siitä taisikin mennä 30 vuotta ennen kuin kukaan yritti uudestaan.

Jos joku on K2:lle kiivennyt, voi kertoa paremmin. Ei ole omaa kokemusta tuolta (eikä tule).
https://www.thoughtco.com/thmb/oZ1QX7NkTS8MnUjMAHYfs9ojEHQ=/409x350/filters:no_upscale():max_bytes(150000):strip_icc()/K2_AbruzziSpurTopo33_1-56a169b53df78cf7726a84e0.jpg

 

Ei kai suomalaisista K2:lle ole kiivennyt kuin Veikka ja Samuli.

Veikka olisi ainoa joka voisi omasta kokemuksesta kertoa.

Pitää varmaan alkaa seurata tuon Nimsin huiputuksia seuraavaksi.

Saa toivoa, että putoamistapauksessa menettää henkensä nopeasti, ettei tarvitse kilometritolkulla pyöriä tajuissaan alas rinnettä.

Mielenkiintoista myöskin seurata, milloin Lotta läväyttää Everestin tai K2:n kalenteriinsa. Gasherbrumin huiputuskin lähestyy jo kovaa vauhtia. Tsemppiä vaan, hänellähän on "hieman" rankempi treeniohjelma kuin tavan sohvapotulla mm. 2 kertaa viikossa treenaa juoksumatolla tai porraslaitteessa 4-6 tuntia kerrallaan.

Se juuri kummastuttaa, että vaikka moni kiipeilijä on loukkaantunut kivivyöryissä tai palelluttanut itsensä pahasti, niin sinne he vaan palaavat taas jonkin ajan kuluttua vuorille. Eniten tosin ottaa pattiin se, että niin monet kiipeilijät menehtyvät täysin turhaan. Noissa kiipeilyjutuissa mainitaan usein se, että lähdetty pahasti myöhässä eli jo hämärän laskeutuessa tavoittamaan huippua ja sitten toikkaroidaan pimeässä takaisin alas.

Olisipa kiva lukea Lotan valmistautumisesta tarkemmin esim. blogista.

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista myöskin seurata, milloin Lotta läväyttää Everestin tai K2:n kalenteriinsa. Gasherbrumin huiputuskin lähestyy jo kovaa vauhtia. Tsemppiä vaan, hänellähän on "hieman" rankempi treeniohjelma kuin tavan sohvapotulla mm. 2 kertaa viikossa treenaa juoksumatolla tai porraslaitteessa 4-6 tuntia kerrallaan.

Se juuri kummastuttaa, että vaikka moni kiipeilijä on loukkaantunut kivivyöryissä tai palelluttanut itsensä pahasti, niin sinne he vaan palaavat taas jonkin ajan kuluttua vuorille. Eniten tosin ottaa pattiin se, että niin monet kiipeilijät menehtyvät täysin turhaan. Noissa kiipeilyjutuissa mainitaan usein se, että lähdetty pahasti myöhässä eli jo hämärän laskeutuessa tavoittamaan huippua ja sitten toikkaroidaan pimeässä takaisin alas.

Korkeassa ilmanalassa ihminen tyhmenee eli vähäisen hapensaannin vuoksi hän ei kykene arvioimaan yhtä paljon sitä mikä on järkevää ja mikä ei. Tätä kutsutaan ilmeisesti huippukuumeeksi, pakko saavuttaa huippu eikä edes kyetä arvioimaan riskejä. yolo ja silleen

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista myöskin seurata, milloin Lotta läväyttää Everestin tai K2:n kalenteriinsa. Gasherbrumin huiputuskin lähestyy jo kovaa vauhtia. Tsemppiä vaan, hänellähän on "hieman" rankempi treeniohjelma kuin tavan sohvapotulla mm. 2 kertaa viikossa treenaa juoksumatolla tai porraslaitteessa 4-6 tuntia kerrallaan.

Se juuri kummastuttaa, että vaikka moni kiipeilijä on loukkaantunut kivivyöryissä tai palelluttanut itsensä pahasti, niin sinne he vaan palaavat taas jonkin ajan kuluttua vuorille. Eniten tosin ottaa pattiin se, että niin monet kiipeilijät menehtyvät täysin turhaan. Noissa kiipeilyjutuissa mainitaan usein se, että lähdetty pahasti myöhässä eli jo hämärän laskeutuessa tavoittamaan huippua ja sitten toikkaroidaan pimeässä takaisin alas.

Ei tuo treenimäärä riitä mihinkään. Ja idioottimaista treenata sisällä. Pitäisi nimenomaan yrittää karaista itseään kaikkia mahdollisia sääoloja vastaan.

Vertailun vuoksi, kuuntelin Poppis Suomelan luennon jonka se piti sen jälkeen kun olivat hiihtäneet Etelänavalle ilman ulkopuolista apua. Ne treenasi mm. vetämällä perässään autonrenkaita juosten. Kun joutuivat siis vetämään pulkkaa. Ja treenasivat todella joka päivä kahdesti. Samaan aikaan yrittivät lihottaa itseään vähintään 20 kg, koska noilla pitkillä hiihtovaelluksilla laihtuu yleensä sen verran koska on mahdotonta syödä riittävästi. No, treeni kulutti niin paljon että ruokailut oli tyyliä 2 levyä Fazerin sinistä välipalaksi ja 2 hampurilaisateriaa lounaaksi. Ja silti se lihottaminen teki tiukkaa.

Joku  juoksumatto/porraslaite on aivan liian kevyttä treeniä, ellei sillä sitten ole täyspakkaus selässä. Kun ei siellä vuorilla edetä pikku shortseissa, vaan raskaissa kengissä, raskaissa vaatteissa ja rinkka selässä.

Täytyy harjoitella sitä mitä aikoo tehdä. Lotta ilmeisesti harjoittelee sisätiloissa suoritettavalle juoksumattomaratonille.

Onkohan tuo turhamainen pikku missukka muuten tullut ajatelleeksi mitä aurinko noissa korkeuksissa tekee iholle? UV-säteily on ihan toista luokkaa kuin merenpinnan tasolla ja heijastuu vielä lumesta. Siihen päälle vielä raaka viima -vuorilla tuulee about aina. Loppuu mallikeikat parissa vuodessa.

Don on jo laittanut instaansa sen Gasherbrum 2:n seuraavaksi kohteekseen. Se sama mihin Lotan kanssa menossa.

Everest on Lotalla suunnitelmissa ensi vuonna.

Vierailija kirjoitti:

Saa toivoa, että putoamistapauksessa menettää henkensä nopeasti, ettei tarvitse kilometritolkulla pyöriä tajuissaan alas rinnettä.

Tarkennus:

Tämä edellinen ei kohdistunut Lottaan mitenkään. Tuli mieleen K2 dokkarista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiintoista myöskin seurata, milloin Lotta läväyttää Everestin tai K2:n kalenteriinsa. Gasherbrumin huiputuskin lähestyy jo kovaa vauhtia. Tsemppiä vaan, hänellähän on "hieman" rankempi treeniohjelma kuin tavan sohvapotulla mm. 2 kertaa viikossa treenaa juoksumatolla tai porraslaitteessa 4-6 tuntia kerrallaan.

Se juuri kummastuttaa, että vaikka moni kiipeilijä on loukkaantunut kivivyöryissä tai palelluttanut itsensä pahasti, niin sinne he vaan palaavat taas jonkin ajan kuluttua vuorille. Eniten tosin ottaa pattiin se, että niin monet kiipeilijät menehtyvät täysin turhaan. Noissa kiipeilyjutuissa mainitaan usein se, että lähdetty pahasti myöhässä eli jo hämärän laskeutuessa tavoittamaan huippua ja sitten toikkaroidaan pimeässä takaisin alas.

Ei tuo treenimäärä riitä mihinkään. Ja idioottimaista treenata sisällä. Pitäisi nimenomaan yrittää karaista itseään kaikkia mahdollisia sääoloja vastaan.

Vertailun vuoksi, kuuntelin Poppis Suomelan luennon jonka se piti sen jälkeen kun olivat hiihtäneet Etelänavalle ilman ulkopuolista apua. Ne treenasi mm. vetämällä perässään autonrenkaita juosten. Kun joutuivat siis vetämään pulkkaa. Ja treenasivat todella joka päivä kahdesti. Samaan aikaan yrittivät lihottaa itseään vähintään 20 kg, koska noilla pitkillä hiihtovaelluksilla laihtuu yleensä sen verran koska on mahdotonta syödä riittävästi. No, treeni kulutti niin paljon että ruokailut oli tyyliä 2 levyä Fazerin sinistä välipalaksi ja 2 hampurilaisateriaa lounaaksi. Ja silti se lihottaminen teki tiukkaa.

Joku  juoksumatto/porraslaite on aivan liian kevyttä treeniä, ellei sillä sitten ole täyspakkaus selässä. Kun ei siellä vuorilla edetä pikku shortseissa, vaan raskaissa kengissä, raskaissa vaatteissa ja rinkka selässä.

Täytyy harjoitella sitä mitä aikoo tehdä. Lotta ilmeisesti harjoittelee sisätiloissa suoritettavalle juoksumattomaratonille.

Onkohan tuo turhamainen pikku missukka muuten tullut ajatelleeksi mitä aurinko noissa korkeuksissa tekee iholle? UV-säteily on ihan toista luokkaa kuin merenpinnan tasolla ja heijastuu vielä lumesta. Siihen päälle vielä raaka viima -vuorilla tuulee about aina. Loppuu mallikeikat parissa vuodessa.

Niin, kirjoitin Lotan treenaavan mm. juoksumatolla eli se on vain pieni osa hänen harjoitteluaan. Muistin tuon vain hänen haastattelustaan, jossa kertoi valmistautumisestaan. Kyllä hän treenaa päivittäin monta tuntia ja ollut myös Kaliforniassa ja Nepalissa mm. treenaamassa jäätiköillä, opettelemassa jäärailoista pelastautumista, köysien kanssa kiipeämistä sun muuta. Puhumattakaan  Bowien valmennusjutuista, jotka minusta vaikutti lähinnä "to the hell and back"-tyylisiltä eli armotonta menoa :)

Vierailija kirjoitti:

Don on jo laittanut instaansa sen Gasherbrum 2:n seuraavaksi kohteekseen. Se sama mihin Lotan kanssa menossa.

Everest on Lotalla suunnitelmissa ensi vuonna.

Miksi Lotta aikoo huiputtaa Everestin jo toisena?