Miksi olla ystävällinen tai halata, jos ei kuitenkaan tarkoita.

Ystävällisyys on yksinkertaisesti normaalia hyväkäytöksisyyttä. Halaaminen ei sovi kaikille. Pitäisikö sitten mieluummin rehellisesti näyttää ja kertoa, jos ei pidä jostakusta? Kenelle siitä on hyötyä ja iloa?

Vierailija kirjoitti:

Ystävällisyys on yksinkertaisesti normaalia hyväkäytöksisyyttä. Halaaminen ei sovi kaikille. Pitäisikö sitten mieluummin rehellisesti näyttää ja kertoa, jos ei pidä jostakusta? Kenelle siitä on hyötyä ja iloa?

Halailu on liioittelua jos ei kerran pidä ja hänelle on siitä hyötyä josta ei pidä. Tietää keneen luottaa.

Suomeen on rantautunut usan kulttuuri, jossa vieraita halataan sekä tervehditään, tarkoittamatta eleillä yhtään mitään. Kysellään että, mitä kuuluu, haluamatta edes kuulla, mitä oikeasti toiselle kuuluu. Ollaan olevinaan niin sosiaalisesti ystävällisiä.

Vierailija kirjoitti:

Suomeen on rantautunut usan kulttuuri, jossa vieraita halataan sekä tervehditään, tarkoittamatta eleillä yhtään mitään. Kysellään että, mitä kuuluu, haluamatta edes kuulla, mitä oikeasti toiselle kuuluu. Ollaan olevinaan niin sosiaalisesti ystävällisiä.

Minun anoppi ei edes kysy, mitä minulle kuuluu. Eikä kyllä halailekaan onneksi, hyh.

Toisille meistä koko elämä on suurta teatteria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävällisyys on yksinkertaisesti normaalia hyväkäytöksisyyttä. Halaaminen ei sovi kaikille. Pitäisikö sitten mieluummin rehellisesti näyttää ja kertoa, jos ei pidä jostakusta? Kenelle siitä on hyötyä ja iloa?

Halailu on liioittelua jos ei kerran pidä ja hänelle on siitä hyötyä josta ei pidä. Tietää keneen luottaa.

Normaali ihminen ei luotakaan jokaiseen ystävälliseen ihmiseen juuri siksi, kun se on vain sosiaalista toimintaa, jolla mahdollistetaan ihmisten kanssakäyminen. Ei siitä mitään tulis, jos kaikki pottuilis toisilleen. 

Ei tarvitse pottuilla muttei myöskään mennä toiseen ääripäähän.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse pottuilla muttei myöskään mennä toiseen ääripäähän.

Eikä olla liian luottavainen. Sekin on ääripää, jos luottaa liian helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävällisyys on yksinkertaisesti normaalia hyväkäytöksisyyttä. Halaaminen ei sovi kaikille. Pitäisikö sitten mieluummin rehellisesti näyttää ja kertoa, jos ei pidä jostakusta? Kenelle siitä on hyötyä ja iloa?

Halailu on liioittelua jos ei kerran pidä ja hänelle on siitä hyötyä josta ei pidä. Tietää keneen luottaa.

Normaali ihminen ei luotakaan jokaiseen ystävälliseen ihmiseen juuri siksi, kun se on vain sosiaalista toimintaa, jolla mahdollistetaan ihmisten kanssakäyminen. Ei siitä mitään tulis, jos kaikki pottuilis toisilleen. 

Normaali ihminen. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystävällisyys on yksinkertaisesti normaalia hyväkäytöksisyyttä. Halaaminen ei sovi kaikille. Pitäisikö sitten mieluummin rehellisesti näyttää ja kertoa, jos ei pidä jostakusta? Kenelle siitä on hyötyä ja iloa?

Halailu on liioittelua jos ei kerran pidä ja hänelle on siitä hyötyä josta ei pidä. Tietää keneen luottaa.

Normaali ihminen ei luotakaan jokaiseen ystävälliseen ihmiseen juuri siksi, kun se on vain sosiaalista toimintaa, jolla mahdollistetaan ihmisten kanssakäyminen. Ei siitä mitään tulis, jos kaikki pottuilis toisilleen. 

Nytkö tuo ei olekaan vainoharhaisuutta. Niin se muoti muuttuu.

Rajansa kaikella, enkä kaipaa Suomeen esimerkiksi Jenkeissä kohtaamaani näennäistä kohteliasta toimintaa, jolla ei monestikaan tarkoiteta yhtään mitään. Mutta yleisemmin sanosin kuitenkin, että itse pyrin olemaan olemaan aidosti ystävälline ja huomaavainen; en tyrkky en liikoja p-ta jauhava vaan käyttäytyä niin, että minun kohtaamiseni jälkeen ihmisellä olisi, miten tämän sanoisi, voiko sanoa, että hyvä olla. Tai sellainen neutraali fiilis, että en ollut hänne ainakaan vaivaksi tai taakaksi, mutta toinen saattaisi kokea, että arvostin häntä, tai osasin "kohdata" hänet oikein. Vaikeaa selittää mutta uskon että huomaaavisella ja toiset huomioivalla käytöksellä vain on vain meidän kaikkien mukavampi elää kuin sillä asenteella, että millään ei ole mitään väljä. Tai miksi vaivautua kun ei kuitenkaan saa kiitosta.

Aivan, joissakin piireissä/yhteyksissä överiä ihqhalaamista pidetään aivan normaalina. Huh huh, jos normaaleissa sosiaalisissa tilanteissa olisi aina paineita käyttäytyä noin, en kyllä jaksaisi. Ihmisten näkeminen tulee muutenkin kovin raskaaksi.

Pidän tuota halailua kuitenkin tavallaan mielenkiintoisena ilmiönä. Minusta näyttää aika usein siltä, ettei se ole teatteria vain halaavien osapuolten välillä, vaan myös yleisön edessä eli sillä on tarkoitus viestittää jotain isommalle joukolle kerrallaan. Televisiossahan tuota tehdään aika usein, esim. kun haastattelija ja haastateltava kohtaavat. Jos haastattelu tapahtuu pelkästään radiossa, halaillaankohan siinä läheskään yhtä usein?

Ei ole erikseen mitään piirejä joissa halaillaan.

Vierailija kirjoitti:

Ystävällisyys on yksinkertaisesti normaalia hyväkäytöksisyyttä. Halaaminen ei sovi kaikille. Pitäisikö sitten mieluummin rehellisesti näyttää ja kertoa, jos ei pidä jostakusta? Kenelle siitä on hyötyä ja iloa?

Pitäisi. Sille kenestä et pidä.hän ei tuhlaa aikaansa suhun

No ystävällisyys on kohteliasta ja paikallaan aina, jos ei ole syytä olla epäystävällinen. Halaaminen on vähän eri. Ei pidä halata eikä esittää yltiöystävällistä, jos ei sisällään niin tunne.

Itse tykkään kyllä halata hyvin pienellä kynnyksellä, jos on mieluinen kohtaaminen, enkä yleensä pistä sitä pahaksi muidenkaan kohdalla, jos toinen haluaa halata. Minusta se on ihan kiva ja lämmin tapa. Tuntee itsensä hyväksytyksi, jos vastapuoli haluaa halata.

Se saattaa kyllä joskus jäädä vähän päälle, jos on juuri nähnyt ja halaillut jotain ihmisiä ja sitten näkee taas jonkun tutun. Ei välttämättä tule siinä kohti ajatelleeksi, että mitä se toinen siitä tuumaa ja onko meillä mitään yhteistäkään.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole erikseen mitään piirejä joissa halaillaan.

Miten niin? Tietysti on. Joissakin porukoissa halailuun suhtaudutaan positiivisemmin ja toisissa negatiivisemmin. On esimerkiksi kaveripiirejä, joiden jäsenet suorastaan kiljahtavat innoissaan nähdessään kaverinsa. Sitten on kaveripiirejä, joissa sama into ilmenee korkeintaan siten, että tulee kaveria metrin päähän seisomaan ja sanoo monotonisesti "mo".

Koska joillain on kohteliaat käytöstavat.