Kuka maksaa treffeillä?

Itse akateemisena naisena olen huomannut, että akateemiset mies pihit haluavat laskun aina maksaa niin, että kumpikin maksaa oman laskun. Joskus jopa joku on tilannut juomat ja luvannut hoitaa laskun, mutta sitten selviää, että lasku on maksamatta ja kumpikin maksaa oman tilauksensa. En voi kun naisena todeta "halpaa", kun ketuttaa. Joskus myös jollekin todennut, että haluatko että maksan sinunkin. Jotkut virolaiset miehet vielä omaavat käytöstavat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kyllä ihan oikeasti nähdä sen miehen, joka ei halua tarjota treffeillä. 

Veikkaan näyttävän siltä ettei asia varsinaisesti kosketa häntä ylipäätään. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan

Ymmärrän kyllä, että olet maksullista seuraa. 

Mielummin maksullista kuin ilmaista.

-eri

Paljonko on tuntitaksasi? 

Ei oo mitään tuntitaksoja, odotan miehen joka on kiinnostunut ja josta minä olen kiinnostunut maksavan puolestani.

Näitä kommentteja kun lukee, niin en ihmettele, että Suomessa(kin) on vielä hieman matkaa tasa-arvoon. Toisaalta ei ole kenenkään miehen etu alkaa nyt pillittää ja kutsua näin käyttäytyviä naisia lokkeilijoiksi tai lompakkoloisiksi. Mutta silti, jokin tökkii jos on yleistäkin se, että nainen odottaa,että ies tekiei aina aloitteen. - Ta jos hän (nainen) tekisi aloitteen niin nainen kokisi tällaisesn tilanteen jotenkin alentuvana tai nöyryyttävänä. Ja edelleen, jos nenn toimisi kutsun tai pyynnön esittäjänä, niin hän jokatapauksessa odotatsii vai pitäiskösanoa, että vaatisi miehen aina maksavan kaikki kulut. - Tai vähintäänkin puolet kuluista. Ja ellei mies tekisi ensin mainittua niin hänen olsi turha odottaa, että hänellä naisella saattaisi olla jollain tapaa yhteistä tulevaisuutta odotettavissa.

Miksi te tasa-arvosta puhujat ette ymmärrä että mies ja nainen voivat (ja pitääkin) olla tasa-arvoisia, mutta se ei vie pois sukupuoliroolien merkitystä. Mies ja nainen ovat _erilaisia_, se että odotetaan mieheltä jotain ja naiselta jotain muuta on vain biologiaa joka on ihmisessä ohjelmoituna.

Jos joku ei taas halua elää sukupuoliroolien mukaan se on nyky-yhteiskunnassa ok.

Akateemiset luuserit kirjoitti:

Itse akateemisena naisena olen huomannut, että akateemiset mies pihit haluavat laskun aina maksaa niin, että kumpikin maksaa oman laskun. Joskus jopa joku on tilannut juomat ja luvannut hoitaa laskun, mutta sitten selviää, että lasku on maksamatta ja kumpikin maksaa oman tilauksensa. En voi kun naisena todeta "halpaa", kun ketuttaa. Joskus myös jollekin todennut, että haluatko että maksan sinunkin. Jotkut virolaiset miehet vielä omaavat käytöstavat.

Harmillista luettavaa näin akateemisena miehenä. - Vaikka onhan se valitettavasti totta, että ellei osaa käyttyttyä, niin ei se, että on akatteminen anna anteeksi saati posita tätä puutetta. - Itse tosin olen omaksunut ajatuksen, että jos ja kun on vähän enempi opiskellut niin se tavallaan velvoittaa käyttytymään asiallisesti; joka tarkoittaa minusta ymmärrystä siitä, että miten hoidetaan yhteiset menot treffeillä, niin että kummallekin jää hyvä mieli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kyllä ihan oikeasti nähdä sen miehen, joka ei halua tarjota treffeillä. 

Veikkaan näyttävän siltä ettei asia varsinaisesti kosketa häntä ylipäätään. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan

Ymmärrän kyllä, että olet maksullista seuraa. 

Mielummin maksullista kuin ilmaista.

-eri

Paljonko on tuntitaksasi? 

Ei oo mitään tuntitaksoja, odotan miehen joka on kiinnostunut ja josta minä olen kiinnostunut maksavan puolestani.

Näitä kommentteja kun lukee, niin en ihmettele, että Suomessa(kin) on vielä hieman matkaa tasa-arvoon. Toisaalta ei ole kenenkään miehen etu alkaa nyt pillittää ja kutsua näin käyttäytyviä naisia lokkeilijoiksi tai lompakkoloisiksi. Mutta silti, jokin tökkii jos on yleistäkin se, että nainen odottaa,että ies tekiei aina aloitteen. - Ta jos hän (nainen) tekisi aloitteen niin nainen kokisi tällaisesn tilanteen jotenkin alentuvana tai nöyryyttävänä. Ja edelleen, jos nenn toimisi kutsun tai pyynnön esittäjänä, niin hän jokatapauksessa odotatsii vai pitäiskösanoa, että vaatisi miehen aina maksavan kaikki kulut. - Tai vähintäänkin puolet kuluista. Ja ellei mies tekisi ensin mainittua niin hänen olsi turha odottaa, että hänellä naisella saattaisi olla jollain tapaa yhteistä tulevaisuutta odotettavissa.

Miksi te tasa-arvosta puhujat ette ymmärrä että mies ja nainen voivat (ja pitääkin) olla tasa-arvoisia, mutta se ei vie pois sukupuoliroolien merkitystä. Mies ja nainen ovat _erilaisia_, se että odotetaan mieheltä jotain ja naiselta jotain muuta on vain biologiaa joka on ihmisessä ohjelmoituna.

Jos joku ei taas halua elää sukupuoliroolien mukaan se on nyky-yhteiskunnassa ok.

Nyt en tainnut kyllä ihan kaikkea ymmärtää...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kyllä ihan oikeasti nähdä sen miehen, joka ei halua tarjota treffeillä. 

Veikkaan näyttävän siltä ettei asia varsinaisesti kosketa häntä ylipäätään. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan

Ymmärrän kyllä, että olet maksullista seuraa. 

Mielummin maksullista kuin ilmaista.

-eri

Paljonko on tuntitaksasi? 

Ei oo mitään tuntitaksoja, odotan miehen joka on kiinnostunut ja josta minä olen kiinnostunut maksavan puolestani.

Näitä kommentteja kun lukee, niin en ihmettele, että Suomessa(kin) on vielä hieman matkaa tasa-arvoon. Toisaalta ei ole kenenkään miehen etu alkaa nyt pillittää ja kutsua näin käyttäytyviä naisia lokkeilijoiksi tai lompakkoloisiksi. Mutta silti, jokin tökkii jos on yleistäkin se, että nainen odottaa,että ies tekiei aina aloitteen. - Ta jos hän (nainen) tekisi aloitteen niin nainen kokisi tällaisesn tilanteen jotenkin alentuvana tai nöyryyttävänä. Ja edelleen, jos nenn toimisi kutsun tai pyynnön esittäjänä, niin hän jokatapauksessa odotatsii vai pitäiskösanoa, että vaatisi miehen aina maksavan kaikki kulut. - Tai vähintäänkin puolet kuluista. Ja ellei mies tekisi ensin mainittua niin hänen olsi turha odottaa, että hänellä naisella saattaisi olla jollain tapaa yhteistä tulevaisuutta odotettavissa.

Miksi te tasa-arvosta puhujat ette ymmärrä että mies ja nainen voivat (ja pitääkin) olla tasa-arvoisia, mutta se ei vie pois sukupuoliroolien merkitystä. Mies ja nainen ovat _erilaisia_, se että odotetaan mieheltä jotain ja naiselta jotain muuta on vain biologiaa joka on ihmisessä ohjelmoituna.

Jos joku ei taas halua elää sukupuoliroolien mukaan se on nyky-yhteiskunnassa ok.

Onko sis biolofiaan ohjelmoitu, että naisen tehtävänä on odottaa, että mies tekee aina aloitteen naistakohtaan ja vastaa kustannuksista ja siten hoitaa kaikissa tapauksessa maksamisen?

Vai mistä tässä kohtaa se tasa-arvo muodostuu?

T. Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kyllä ihan oikeasti nähdä sen miehen, joka ei halua tarjota treffeillä. 

Veikkaan näyttävän siltä ettei asia varsinaisesti kosketa häntä ylipäätään. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan

Millä vuosituhannella elät? - Kyllä minusta on niin, että hyvä pääsääntö on edelleen se, että treffeille pyytänyt maksaa; oli sitten nainen tai mies. Toki tilanteen ei pidä antaa mennä siihen, että toinen jompi kumpi maksaisi aina. - Mutat jos nainen haluaa tarjota minulle ja tekee asian minulle selväksi, niin miksi jankkaisin hänen kanssaan asiasta? - Vai onko tämä sitten jotain valkoitua tasa-arvoa, jossa naine on jo päässyt miehen rinnalle siinä, että hän voi pyytää miestä treffeille (asia, jona osa naisista varmaan myös kokee nöyryyttävänä), mutta nainen haluaa kuitenkin, että mies maksaa; vähintäänkin oman osuutensa. - Mieluummin tietysti molempien osuudet. Ja ellei mies näin tee, niin mies voi heittää hyvästit naiselle tai ei hänen ainakaan kannata haaveilla naisen kanssa mistää syvällisemmästä, kuten vaikka uusisita treffeistä.

Elän sillä vuosituhannella, jossa mies kutsuu.

Elämme siis hieman eri vuosituhannella... Ehkä tässä tosiaan on jokin ikäluokkasidonnainen juttu; koska en osaa pitää itseäni mitenkään erityisenä tai merkittävänä miehenä silti olen saanut ilokseni ja onnekseni naisiltta pyyntöjä ja kutsuja. - Ja melkein aina olen vastannut niihin myöntävästi. Ja, jos sitten nainen on halunnut minulle tarjota niin ei minulla ole ollut isommit ollut tarvetta alkaa esittämään, että miten olisi ehdottoman välttämätöntä ja tärkeää, että minä saan maksaa ja kustantaa ainakin oman osuuteni (= puolet) meoista. Mutta jos myöhemmin olemme tavanneet niin olen kyllä pitänyt huolen, että minäkin maksan ja pyrin antamaan takaisin; koska se nyt vain kuuluu minusta tapoihin.

No hyvä niin, jos se ei syö miehistä selkärankaasi. Kuitenkin me jo viime vuosituhannella treffailun aloittaneet olemme tottuneet siihen, että miehisyys voi olla herkässä. Jos nainen on kovin aloitteellinen seksiin, voi huomata miehelle syntyneen kuvan jotenkin kevytluonteisesta tapauksesta. Ja jos nainen haluaa tarjota tai ei halua ottaa vastaan, se koetaan niin, että nainen on miehinen  tai vähintään sukupuoleton -> vähemmän viehättävä. 

Huomaan, että jos, ei ole aina helppoa olla mies, niin ei se taatusti ole helppoa olla nainenkaan. - ja kun edellä kirjoitin, että taidamme elää hieman eri vuosituhannella, niin en tahtonut loukata. - Kyllä pelkästään tätä palstaa lukemalla on saanut kummallisia käsityksiä siitä, mitä jotkut odottavat tai vaativat mieheltä tai naiselta.(...)

En loukkaantunut ja ymmärrän sekä sukupolvierot että luonne-erot. 

Oma nelivitosen kokemukseni on se, että on miehelle loukkaavaa, jos en anna hänen halutessaan tarjota. (Ja ne, jotka eivät ole halunneet tarjota, ovat olleet vähän hmmmm... erikoisia). Eli vien mieheltä tilaisuuden olla mies, jos alan mutista maksusta enkä kiitä kauniisti ja ota vastaan. Ja ihan mielelläni teen omat askeleni tuossa soidintanssissa, ei häiritse minua eikä mies siitä mene konkurssiin.

Kyllä, teki pahaa kun treffasin joskus vuosikymmenet sitten poikaa köyhemmästä maasta enkä sisimmässäni olisi halunnut antaa hänen tarjota edes juomia, kun tiesin miten epätasa-arvoisessa asemassa olemme. 

Ja ihan oikeasti, kun nainen tapaa miehen, johon ihastuu ja innostuu hänestä myös seksuaalisesti, voi mies alkaa kuvitella naisen tekevän niin jatkuvasti ja kaikkien kanssa. Koettu sekin, eli siinäkin asiassa pitää jotenkin nuorallatanssia, ettei näyttäisi haluttomalta, mutta ei liian innokkaalta. 

Onneksi omat suhteeni ovat olleet pitkiä, niin vaikealta tuo kaikki kuulostaa. 

En halua että mies maksaa. En ole mikään köyhä ja se on oikeasti alentavaa että mies maksaa kahvini. Jos mies edes ehdottaa maksamista se on ehdoton turn off!

Ei ole ilmaisia treffejä. Se joka maksaa rahaa odottaa aina vastapalvelusta!

Vierailija kirjoitti:

En halua että mies maksaa. En ole mikään köyhä ja se on oikeasti alentavaa että mies maksaa kahvini. Jos mies edes ehdottaa maksamista se on ehdoton turn off!

Miksi se on susta alentavaa? Tuntuuko susta että sun pitäis jotenkin todistaa ettet ole köyhä ja että pystyt maksaa itse?

En tarkoita mitenkään pahalla, ihmettelen vaan miksi joistain tuntuu tältä että mistä toi kumpuaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ilmaisia treffejä. Se joka maksaa rahaa odottaa aina vastapalvelusta!

Totta kai treffeiltä on jotain odotuksia, mutta ei nyt todellakaan vastapalveluksia. Kuka lähtisi treffeille, jos ei odottaisi siitä mitään hyvää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kyllä ihan oikeasti nähdä sen miehen, joka ei halua tarjota treffeillä. 

Veikkaan näyttävän siltä ettei asia varsinaisesti kosketa häntä ylipäätään. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan

Millä vuosituhannella elät? - Kyllä minusta on niin, että hyvä pääsääntö on edelleen se, että treffeille pyytänyt maksaa; oli sitten nainen tai mies. Toki tilanteen ei pidä antaa mennä siihen, että toinen jompi kumpi maksaisi aina. - Mutat jos nainen haluaa tarjota minulle ja tekee asian minulle selväksi, niin miksi jankkaisin hänen kanssaan asiasta? - Vai onko tämä sitten jotain valkoitua tasa-arvoa, jossa naine on jo päässyt miehen rinnalle siinä, että hän voi pyytää miestä treffeille (asia, jona osa naisista varmaan myös kokee nöyryyttävänä), mutta nainen haluaa kuitenkin, että mies maksaa; vähintäänkin oman osuutensa. - Mieluummin tietysti molempien osuudet. Ja ellei mies näin tee, niin mies voi heittää hyvästit naiselle tai ei hänen ainakaan kannata haaveilla naisen kanssa mistää syvällisemmästä, kuten vaikka uusisita treffeistä.

Elän sillä vuosituhannella, jossa mies kutsuu.

Elämme siis hieman eri vuosituhannella... Ehkä tässä tosiaan on jokin ikäluokkasidonnainen juttu; koska en osaa pitää itseäni mitenkään erityisenä tai merkittävänä miehenä silti olen saanut ilokseni ja onnekseni naisiltta pyyntöjä ja kutsuja. - Ja melkein aina olen vastannut niihin myöntävästi. Ja, jos sitten nainen on halunnut minulle tarjota niin ei minulla ole ollut isommit ollut tarvetta alkaa esittämään, että miten olisi ehdottoman välttämätöntä ja tärkeää, että minä saan maksaa ja kustantaa ainakin oman osuuteni (= puolet) meoista. Mutta jos myöhemmin olemme tavanneet niin olen kyllä pitänyt huolen, että minäkin maksan ja pyrin antamaan takaisin; koska se nyt vain kuuluu minusta tapoihin.

No hyvä niin, jos se ei syö miehistä selkärankaasi. Kuitenkin me jo viime vuosituhannella treffailun aloittaneet olemme tottuneet siihen, että miehisyys voi olla herkässä. Jos nainen on kovin aloitteellinen seksiin, voi huomata miehelle syntyneen kuvan jotenkin kevytluonteisesta tapauksesta. Ja jos nainen haluaa tarjota tai ei halua ottaa vastaan, se koetaan niin, että nainen on miehinen  tai vähintään sukupuoleton -> vähemmän viehättävä. 

Huomaan, että jos, ei ole aina helppoa olla mies, niin ei se taatusti ole helppoa olla nainenkaan. - ja kun edellä kirjoitin, että taidamme elää hieman eri vuosituhannella, niin en tahtonut loukata. - Kyllä pelkästään tätä palstaa lukemalla on saanut kummallisia käsityksiä siitä, mitä jotkut odottavat tai vaativat mieheltä tai naiselta.(...)

En loukkaantunut ja ymmärrän sekä sukupolvierot että luonne-erot. 

Oma nelivitosen kokemukseni on se, että on miehelle loukkaavaa, jos en anna hänen halutessaan tarjota. (Ja ne, jotka eivät ole halunneet tarjota, ovat olleet vähän hmmmm... erikoisia). Eli vien mieheltä tilaisuuden olla mies, jos alan mutista maksusta enkä kiitä kauniisti ja ota vastaan. Ja ihan mielelläni teen omat askeleni tuossa soidintanssissa, ei häiritse minua eikä mies siitä mene konkurssiin.

Kyllä, teki pahaa kun treffasin joskus vuosikymmenet sitten poikaa köyhemmästä maasta enkä sisimmässäni olisi halunnut antaa hänen tarjota edes juomia, kun tiesin miten epätasa-arvoisessa asemassa olemme. 

Ja ihan oikeasti, kun nainen tapaa miehen, johon ihastuu ja innostuu hänestä myös seksuaalisesti, voi mies alkaa kuvitella naisen tekevän niin jatkuvasti ja kaikkien kanssa. Koettu sekin, eli siinäkin asiassa pitää jotenkin nuorallatanssia, ettei näyttäisi haluttomalta, mutta ei liian innokkaalta. 

Onneksi omat suhteeni ovat olleet pitkiä, niin vaikealta tuo kaikki kuulostaa. 

Vaikutat tasapainoiselta ihmiseltä. Vaikka minä sinua noin viisitoista vuotta nuorempana nyt varmaan näsäviisaalta. (Ehä olsin pysynyt fiksumman maineessa, jos olsin jättänyt mainitematta ikääni)

Mutta kyllähän tämän keskutelun alkupuolella, joku akateeminen mies huomautti siitä, että tarjoaminen tai tarjoamatta jättäminen ovat kulttuurisidonnaisia asioita. - Hänen mainitsemansa Jenkit taitavat olla deittailu ja treffikulttuurissa Suomeen verrattuna edelleen aika konservatiivinen. - Ja tuskin on edes pahin.

Voin sieluni silmin nähdä kuinka joku köyhemmän valtion mies haluaa tehdä Suomalaieen naiseen vaikutuksen, vaikka näin tehdessäään samalla luultavasti kärsii jos ei muuta niin taloudellsiesti. - Toisaalta jos onnistuu oikein hyvin,niin voi saada itselleen monella tavoin paremman termin puuttuessa rikkaan kumppanin....

Ja vielä jatkan. Kyllä se, että joitain kertoja olen saanut nauttia ja iloita siitä, että nainen on halunnut kustua ja pyytää minut treffeille ja tarjota on toki edellyttänyt sitä, että olen osannut kiittää oikein. Olenkin huomannut myös, että kiittäminen ei ole aina ollut helppoa. Erityisesti silloin kun olen ollut aistivinani, että meillä on erilaiset odotukset jatkosta. Koska pelkkä kiitos kuullostaa tuolloin(kin) liian valjulta, mutta en usko, että kovinkaan moni nainen odottaa pitkää vuodatusta, että miten on erinomainen tai kiitettävä ja monin tavoin ihana ja suuremmoien kun nyt näin tarjosi. Tai ainakin itse kokisin tuollaisen liian siirappimaisena ja ällönä; mutta minä en ole nainen. (- Siis ikäänkuin kovinkin käytökseni olisi riipuvainen sukupuolestani).

Jos treffikumppani tarjoutuu maksamaan en minä vastusta. Lähtöoletuksena minulla kuitenkin on, että molemmat maksavat omansa. Eikä tarjoaminen tai tarjoamatta jättäminen vaikuta omalla kohdallani tippaakaan siihen tuleeko toisia treffejä vai ei. Etsin tasa-arvoista parisuhdetta enkä ole ostettavissa kahvikupilla ja pullalla.

Vierailija kirjoitti:

En halua että mies maksaa. En ole mikään köyhä ja se on oikeasti alentavaa että mies maksaa kahvini. Jos mies edes ehdottaa maksamista se on ehdoton turn off!

En tiedä miten yleistä tuollainen tuntemus on naisilla (tai miehillä). Mutta itse en ole -ainakaan tullut tietoiseksi- että näin toimimalla (tarjoamalla kahvit) olen aiheuttanut naiselle (joitain kertoja myös miehelle, vaikka heteroseksuaali olenkin) sen, että olen hänen silmissään täsin kelpaamaton ja ehdoton turn off. Minä kun olen luullut ja uskonut toimivanini tavanomaisen huomaavaisesti. - Koen raskaaks tai ainakin hieman hämmentäväksii, jos joka kerta kun tarjoan tarjoan (tai olen tarjonnut) kahvikupin tai lasillisen (tms) alettaisiin tekemään minusta jotenkin laajempiakin päätelmiä ja oletuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kyllä ihan oikeasti nähdä sen miehen, joka ei halua tarjota treffeillä. 

Veikkaan näyttävän siltä ettei asia varsinaisesti kosketa häntä ylipäätään. Jos ymmärrätte mitä tarkoitan

Millä vuosituhannella elät? - Kyllä minusta on niin, että hyvä pääsääntö on edelleen se, että treffeille pyytänyt maksaa; oli sitten nainen tai mies. Toki tilanteen ei pidä antaa mennä siihen, että toinen jompi kumpi maksaisi aina. - Mutat jos nainen haluaa tarjota minulle ja tekee asian minulle selväksi, niin miksi jankkaisin hänen kanssaan asiasta? - Vai onko tämä sitten jotain valkoitua tasa-arvoa, jossa naine on jo päässyt miehen rinnalle siinä, että hän voi pyytää miestä treffeille (asia, jona osa naisista varmaan myös kokee nöyryyttävänä), mutta nainen haluaa kuitenkin, että mies maksaa; vähintäänkin oman osuutensa. - Mieluummin tietysti molempien osuudet. Ja ellei mies näin tee, niin mies voi heittää hyvästit naiselle tai ei hänen ainakaan kannata haaveilla naisen kanssa mistää syvällisemmästä, kuten vaikka uusisita treffeistä.

Elän sillä vuosituhannella, jossa mies kutsuu.

Elämme siis hieman eri vuosituhannella... Ehkä tässä tosiaan on jokin ikäluokkasidonnainen juttu; koska en osaa pitää itseäni mitenkään erityisenä tai merkittävänä miehenä silti olen saanut ilokseni ja onnekseni naisiltta pyyntöjä ja kutsuja. - Ja melkein aina olen vastannut niihin myöntävästi. Ja, jos sitten nainen on halunnut minulle tarjota niin ei minulla ole ollut isommit ollut tarvetta alkaa esittämään, että miten olisi ehdottoman välttämätöntä ja tärkeää, että minä saan maksaa ja kustantaa ainakin oman osuuteni (= puolet) meoista. Mutta jos myöhemmin olemme tavanneet niin olen kyllä pitänyt huolen, että minäkin maksan ja pyrin antamaan takaisin; koska se nyt vain kuuluu minusta tapoihin.

No hyvä niin, jos se ei syö miehistä selkärankaasi. Kuitenkin me jo viime vuosituhannella treffailun aloittaneet olemme tottuneet siihen, että miehisyys voi olla herkässä. Jos nainen on kovin aloitteellinen seksiin, voi huomata miehelle syntyneen kuvan jotenkin kevytluonteisesta tapauksesta. Ja jos nainen haluaa tarjota tai ei halua ottaa vastaan, se koetaan niin, että nainen on miehinen  tai vähintään sukupuoleton -> vähemmän viehättävä. 

Huomaan, että jos, ei ole aina helppoa olla mies, niin ei se taatusti ole helppoa olla nainenkaan. - ja kun edellä kirjoitin, että taidamme elää hieman eri vuosituhannella, niin en tahtonut loukata. - Kyllä pelkästään tätä palstaa lukemalla on saanut kummallisia käsityksiä siitä, mitä jotkut odottavat tai vaativat mieheltä tai naiselta.(...)

En loukkaantunut ja ymmärrän sekä sukupolvierot että luonne-erot. 

Oma nelivitosen kokemukseni on se, että on miehelle loukkaavaa, jos en anna hänen halutessaan tarjota. (Ja ne, jotka eivät ole halunneet tarjota, ovat olleet vähän hmmmm... erikoisia). Eli vien mieheltä tilaisuuden olla mies, jos alan mutista maksusta enkä kiitä kauniisti ja ota vastaan. Ja ihan mielelläni teen omat askeleni tuossa soidintanssissa, ei häiritse minua eikä mies siitä mene konkurssiin.

Kyllä, teki pahaa kun treffasin joskus vuosikymmenet sitten poikaa köyhemmästä maasta enkä sisimmässäni olisi halunnut antaa hänen tarjota edes juomia, kun tiesin miten epätasa-arvoisessa asemassa olemme. 

Ja ihan oikeasti, kun nainen tapaa miehen, johon ihastuu ja innostuu hänestä myös seksuaalisesti, voi mies alkaa kuvitella naisen tekevän niin jatkuvasti ja kaikkien kanssa. Koettu sekin, eli siinäkin asiassa pitää jotenkin nuorallatanssia, ettei näyttäisi haluttomalta, mutta ei liian innokkaalta. 

Onneksi omat suhteeni ovat olleet pitkiä, niin vaikealta tuo kaikki kuulostaa. 

Vaikutat tasapainoiselta ihmiseltä. Vaikka minä sinua noin viisitoista vuotta nuorempana nyt varmaan näsäviisaalta. (Ehä olsin pysynyt fiksumman maineessa, jos olsin jättänyt mainitematta ikääni)

Mutta kyllähän tämän keskutelun alkupuolella, joku akateeminen mies huomautti siitä, että tarjoaminen tai tarjoamatta jättäminen ovat kulttuurisidonnaisia asioita. - Hänen mainitsemansa Jenkit taitavat olla deittailu ja treffikulttuurissa Suomeen verrattuna edelleen aika konservatiivinen. - Ja tuskin on edes pahin.

Voin sieluni silmin nähdä kuinka joku köyhemmän valtion mies haluaa tehdä Suomalaieen naiseen vaikutuksen, vaikka näin tehdessäään samalla luultavasti kärsii jos ei muuta niin taloudellsiesti. - Toisaalta jos onnistuu oikein hyvin,niin voi saada itselleen monella tavoin paremman termin puuttuessa rikkaan kumppanin....

Ja vielä jatkan. Kyllä se, että joitain kertoja olen saanut nauttia ja iloita siitä, että nainen on halunnut kustua ja pyytää minut treffeille ja tarjota on toki edellyttänyt sitä, että olen osannut kiittää oikein. Olenkin huomannut myös, että kiittäminen ei ole aina ollut helppoa. Erityisesti silloin kun olen ollut aistivinani, että meillä on erilaiset odotukset jatkosta. Koska pelkkä kiitos kuullostaa tuolloin(kin) liian valjulta, mutta en usko, että kovinkaan moni nainen odottaa pitkää vuodatusta, että miten on erinomainen tai kiitettävä ja monin tavoin ihana ja suuremmoien kun nyt näin tarjosi. Tai ainakin itse kokisin tuollaisen liian siirappimaisena ja ällönä; mutta minä en ole nainen. (- Siis ikäänkuin kovinkin käytökseni olisi riipuvainen sukupuolestani).

Se on ihan hyvä, että ihmisiä ei kahlita muotteihin. Toki se lisää sitten vaikeuttaa löytää se sopiva kumppani ja osuttaa palaset kohdilleen, koska liikkuvia osia on niin paljon verrattuna aiempaan yhtenäiskuluttuuriin vaikkapa 50 - 100 vuotta sitten. 

No, sinäkin olet saanut kokea, että ei se vastaanottajankaan osa aina täysin ongelmaton ja yksinkertainen ole. 

Jos ei ole ihan varma, miten toimitaan, on aina turvallista tukeutua vanhoihin tapoihin eli pukeutua juhliin mekkoon/ pukuun, antaa miehen tehdä aloite/maksaa jne. Silloin on ainakin osa askelmerkeistä selvillä, jos vaikka tilanne muuten jännittää. 

Olen yrittäjä ja vien joskus harvoin asiakkaita syömään. Siinä huomaa sen, miten viidenkympin kieppeillä olevalle miehelle on vaikeaa antaa naisen maksaa, vaikka minähän olen tehnyt aloitteen ja hän on asiakas.