Keskustellaanpa tästä iänikuisesta dilemmasta: Eikö mies ja nainen muka voi olla ystäviä keskenään?

Voi. Mutta sitten tulee se mutta.

Minulla on aina ollut paljon naisia kavereina, ja vuosien varrella olen tajunnut että siinä on kaksi ongelmaa.

Ekana ollakseen useimpien naisten kaveri, pitää omata sellaisia ominaisuuksia joita on naisilla. Ja ne ominaisuudet tuppaavat olemaan ristiriidassa maskuliinisina pidettyjen ominaisuuksien kanssa. Ja mikä pahinta, naisten kanssa kaveeraaminen kehittää "naismaisia" ominaisuuksia maskuliinisien ominaisuuksien kustannuksella. Opit pehmeämmäksi, joustavammaksi, varovaisemmaksi ettei mitään tekemääsi tulkita seksuaalisen kiinnostuksen osoittamisena, jne.

Toisena miehet ovat tyypillisesti seksuaalisesti kiinnostuneita lähes kenestä tahansa etäisesti naista muistuttavasta. Vaikka ei olisi yhtään romanttista kemiaa, tulee tilanne jossa istutte lähekkäin ja huomaat että kamunaisella onkin aika kivan muotoinen peba ja hupsista kiinnostus herää.

Itse olen huomannut että luonteeltaan feminiininen ja nätti nainen on kaverina myrkkyä. Ensin kaveruus on mukavaa, itse asiassa todella hienoa. Mutta sitten tajuat mihin se johtaa. Poikatyttöjen kanssa kaveeraaminen on parempi vaihtoehto. Etenkin jos he eivät ole silmissäsi kovin nättejä.

Harmillinen juttu. Haluaisin kaveerata naisten kanssa yhäkin, mutta totuus on että niin tekemällä mahkut pariutua heikkenevät melkoisesti. Huomiona että tuntemani naiset suosiossa olevat miehet kaveeraavat ainoastaan naisten kanssa joita panevat, tai ovat panneet.

Mua on jokainen poikapuolinen kaveri halunnut ennemmin tai myöhemmin panna. Ihan teinistä asti olen tuntenut tällaisia jotka sitten myöhemmin, joku aikuisiälläkin ovat tulleet kertomaan tunteistaan.

Paitsi nyt olen aikuisena tutustunut mieheen ihan täysin kaverillisessa mielessä mutta itsellä on alkanut sukat pyöriä jalassa kun olen alkanut miettiä jos hänen kanssaan jotenkin päätyisi yöksi vaikka samaan telttaan tai vastaavaa.

Miehenä en edes voisi olla ystävä muuten, kuin varatun naisen kanssa. Miesten väliset suhteet on mielestäni olleet aina kaverisuhteita ja hyvä niin, en mitään ystäviä ole heistä kaivannutkaan. Mukana on ollut aina kilpailuasetelma ja testosteroni. Sinkkunaisten kanssa taas pelkkä ystävyys ei onnistu kun kuvioon astuu helposti ihastuminen, mikä ei ole sinänsä paha asia mutta ystävyys siinä menee saman tien.   

Tästä on tehty tutkimus, jossa osoitettiin, että suurempi osuus miehistä kokee seksuaalista kiinnostusta vastakkaista sukupuolta oleviin ystäviinsä kuin naisista. Ystävyys voi toki toimia vaikka toinen olisikin valmis intiimimpään kanssakäymiseen, kunhan kiinnostuksen pitää omana tietonaan. Onko se sitten puhdasta ystävyyttä on toinen asia.

Ei voi kun tulee väkisin niitä takaapäinajatuksia.

Jos mies kehuu Suomessa naista kauniiksi, miehellä oletetaan heti olevan jotain taka-ajatuksia. Suomessa mies ei ilmeisesti voi kehua pelkkänä ystävänä naista kauniiksi. Mutta ei tarvitse mennä kovinkaan pitkälle Eurooppaan, niin on ihan normaalia kehua naista kauniiksi vaikka ihan ystävänä. Siellä pikemminkin on epäkohteliasta olla huomaamatta naista.

Yllä hyvä kuvaus.

Miehet joiden kannattaa kaveerata naisten kanssa eivät voi niin tehdä koska ennen pitkää testot jylläävät ja halutaan muutakin.

Miesten jotka voivat kaveerata naisten kanssa ei kannata niin tehdä koska oppivat käyttäytymään entistä neitimäisemmin.

Ei ole sattumaa että naisten kanssa kaveeraavat miehet joko panevat niitä naisia, tai ovat niitä "varmasti jollekin naiselle"-tapauksia.

Näin on aina ollut. Alfat johtavat metsästysporukkaa. Betat seuraavat alfoja. Omegat auttavat naisia kotiluolassa.

Minun mielestä voi, mieheni mielestä ei. Hän yliseksualisoi muutenkin enemmän kuin minä esim vaatetusta jne

Voi olla vallan mainiosti, jos mahdollinen vetovoima ei haittaa ja pystyy hillitsemään itsensä (olettaen että toinen tai molemmat ovat varattuja).

Minulla on useita miespuolisia ystäviä ja todella moneen tunnen tai olen joskus tuntenut myös seksuaalista halua. Olen huomannut, että vuosien myötä vetovoimakin elää, esim. alussa sitä voi olla enemmän mutta ajan kanssa se laantuu ja jää platonisempi ystävyys. Joidenkin kanssa vetovoima on kyllä niin vahvaa, ettei pelkästä ystävyydestä tahdo oikein tulla mitään. Se on sääli mutta minkäs teet kun hormoonit hyrrää.