Koirien inhimillistäminen: ”Meidän vauva”

Tuossa ei ole yhtään mitään väärää. Itse käytän tuota ''mamin vauva''. Kaikille eläimille en näin puhuisi (mm puput, linnut, gerbiilit), mutta koira on  älykäs ja mulle todella tärkeä ja perheenjäsen. Koirat myös rakastavat lässytystä. Ymmärtäisin jos mentäisiin niin pitkälle että koirien lajityypillistä elämistä rajoitettaisiin tai muuta, mutta koska näin ei ole , niin ihan turhaan valitat.

Vierailija kirjoitti:

Vittuako se sulle kuuluu

Se kuuluu, koska joillakin ihmisillä hämärtyy lemmikkieläimet ja ihmisten rajat. Nykyään näkee busseissa penkillä istuvia koiria. Ymmärrän, että kotona koira on sängyssä, mutta muille sen paikka on lattialla. Ja viimeksi bongasin koiran ruokakaupasta.

Koirien kuseskelu on koiraihmisille ok. Itse toivoisin kusetusoaikkoja, niin ettei talvella kaikki tien penkat olisi keltaisia ja portinpielet haisevia.

Vierailija kirjoitti:

Usein ensin on näin ennen kuin ihmisvauvoja alkaa putkahdella. Hyvä se vaan on, että ensin koiralla testaavat valmiuksiaan.

Mikään ei pistä niin vihaksi kuin juurikin nuo pariskunnat ja tyypit, jotka ovat ottaneet koiran kun ovat yksinäisiä tai muuta vastaavaa..... ja sitten kun tulee se vauva tai kaks, niin jopa alkaa olla koira hankala ja se pitäisi saada muualle hoitoon, kun ei itse ehdi enää sitä eikä tätä. Ja lopulta sitten ollaan luopumassa koko koirasta kun ei se oma elämäntilanne enää salli sitä koiran pitämistä. 

Siis MITÄ VIT***???!!!

Ettekö voi yhtään ajatella niillä aivoillanne etukäteen? Eikö sitä koiraa voi hankkia vasta sitten kun se perhe on perustettu ja lapset tehty, että näkee tyhmäkin, miten jaksaa lasten ja koiran kanssa, VAI EIKÖ JAKSA?

Tätä minä en ymmärrä, enkä todellakaan ymmärrä ihmisiä, jotka lasten takia luopuvat koirastaan. Ja kun luopuvat, toivottavasti eivät ikinä enää ota yhtään koiraa huollettavakseen. Heidän on parempi selvästi olla ilman lemmikkejä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kisujen äiti, oletko sitten synnyttänyt kisusi? Älä ole naivi ja lapsellinen.

Olen minäkin äiti kolmelle, vaikka lennot synnyttänyt vain kaksi...

Haikaran lennot?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kisujen äiti, oletko sitten synnyttänyt kisusi? Älä ole naivi ja lapsellinen.

Adoptiolasten äidit, oletteko synnyttäneet lapsenne? Älkää olko naiiveja ja lapsellisia.

Tässä sen huomaa mihin se johtaa. Heti vedetään ihmislapset mukaan ja verrataan. Ihan kuin tuo olisi jotenkin lähellä eläinasiaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa ei ole yhtään mitään väärää. Itse käytän tuota ''mamin vauva''. Kaikille eläimille en näin puhuisi (mm puput, linnut, gerbiilit), mutta koira on  älykäs ja mulle todella tärkeä ja perheenjäsen. Koirat myös rakastavat lässytystä. Ymmärtäisin jos mentäisiin niin pitkälle että koirien lajityypillistä elämistä rajoitettaisiin tai muuta, mutta koska näin ei ole , niin ihan turhaan valitat.

Kyllä se on sitä rajoittamista, jos se koira joutuu viettämään suurimman osan päivästään sisällä jossain hikisessä kaksiossa. Tai omakotitalossa, ihan sama.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein ensin on näin ennen kuin ihmisvauvoja alkaa putkahdella. Hyvä se vaan on, että ensin koiralla testaavat valmiuksiaan.

Mikään ei pistä niin vihaksi kuin juurikin nuo pariskunnat ja tyypit, jotka ovat ottaneet koiran kun ovat yksinäisiä tai muuta vastaavaa..... ja sitten kun tulee se vauva tai kaks, niin jopa alkaa olla koira hankala ja se pitäisi saada muualle hoitoon, kun ei itse ehdi enää sitä eikä tätä. Ja lopulta sitten ollaan luopumassa koko koirasta kun ei se oma elämäntilanne enää salli sitä koiran pitämistä. 

Siis MITÄ VIT***???!!!

Ettekö voi yhtään ajatella niillä aivoillanne etukäteen? Eikö sitä koiraa voi hankkia vasta sitten kun se perhe on perustettu ja lapset tehty, että näkee tyhmäkin, miten jaksaa lasten ja koiran kanssa, VAI EIKÖ JAKSA?

Tätä minä en ymmärrä, enkä todellakaan ymmärrä ihmisiä, jotka lasten takia luopuvat koirastaan. Ja kun luopuvat, toivottavasti eivät ikinä enää ota yhtään koiraa huollettavakseen. Heidän on parempi selvästi olla ilman lemmikkejä.

Ei kaikki luovu koirasta kun lapsi tulee kuvioihin. -.-

Ärsyttääkö myös, jos jo mummoikäinen hellittelee lemmikkejään ja kutsuu niitä lapsikseen?

Kysehän on hoivavietistä. Toisilla sitä riittää iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Tämähän on vanha iänikuinen vastakkaisasettelu lemmikki vs. ihmislapsi .  Yleensä vastaääniä antaa nämä, joilla ei ole koskaan ollut karvalapsia, eli ei siis eläinrakkaita muutenkaan. Ja karvalapsia omaavat ei välttis edes hanki lapsia heti tai jos hankkivat lemmikit on edelleen todella tärkeitä perheenjäseniä, ja niin sitä lemmikeille myös ilmaistaan. Kaikki on kiinni siis Rakkaudesta, oli kyse lapsista tai lemmikeistä.  MIksi se riepoo niin, jos lemmikille lässytetään ja sitä paapotaan ? Koska se on ehdotonta rakastamista. Piste. Menenkin tästä pusuttamaan omaa karvajalkaani =DD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa ei ole yhtään mitään väärää. Itse käytän tuota ''mamin vauva''. Kaikille eläimille en näin puhuisi (mm puput, linnut, gerbiilit), mutta koira on  älykäs ja mulle todella tärkeä ja perheenjäsen. Koirat myös rakastavat lässytystä. Ymmärtäisin jos mentäisiin niin pitkälle että koirien lajityypillistä elämistä rajoitettaisiin tai muuta, mutta koska näin ei ole , niin ihan turhaan valitat.

Kyllä se on sitä rajoittamista, jos se koira joutuu viettämään suurimman osan päivästään sisällä jossain hikisessä kaksiossa. Tai omakotitalossa, ihan sama.

No tuo mielipide ei taas liity itse ketjun aiheeseen. Itse koiran pidosta voidaan olla toki montaa mieltä.

Eläinpennut on vauvaiässä. Ne kiintyy omistajaan, kuin emoon ja niillä on aivorakenteessa sama tunneäly, kuin ihmisellä. Me ihmiset ollaan eläimiä kanssa, mutta hieman kehittyneempiä. Eläinvauvalla on kanssa tunteet ja tarpeet.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa ei ole yhtään mitään väärää. Itse käytän tuota ''mamin vauva''. Kaikille eläimille en näin puhuisi (mm puput, linnut, gerbiilit), mutta koira on  älykäs ja mulle todella tärkeä ja perheenjäsen. Koirat myös rakastavat lässytystä. Ymmärtäisin jos mentäisiin niin pitkälle että koirien lajityypillistä elämistä rajoitettaisiin tai muuta, mutta koska näin ei ole , niin ihan turhaan valitat.

Mitä v###? No hemmetti ei kyllä yksikään koira elä kaupungissa lajityypillistä elämää.

Liiaksi inhimillistäminenhän on tutkitusti haitallista lemmikille, varsinkaan kun se ei tahdo jäädä pelkästään tuolle hellittelytasolle.

Vierailija kirjoitti:

Eläinpennut on vauvaiässä. Ne kiintyy omistajaan, kuin emoon ja niillä on aivorakenteessa sama tunneäly, kuin ihmisellä. Me ihmiset ollaan eläimiä kanssa, mutta hieman kehittyneempiä. Eläinvauvalla on kanssa tunteet ja tarpeet.

Silti ne erotetaan äidistään ja annetaan itsekkäille ihmisille.

Kunhan eläimen lajityyppiset tarpeet tyydytetään, en näe tuossa mitään väärää.

Johan on tutkitusti todistettu, että samoista tunteista on kyse eläimellä omistajaansa kohtaan kuin emoaan kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Monille eläin tuntuu olevan jokin lapsenkorvike, siksi sitä kohdellaankin kuin lasta. Eläinten inhimillistäminen on tyhmää ja haitallista, myös sille eläimelle. Eläin ei ole mikään terapialelu, vaan eläin!

No ei todellakaan ole, jos ei ole koskaan halunnut lapsia. Höpötän koiralle, mutta se käyttäytyy erittäin hyvin joka paikassa. Se on mukana kaupungilla ja reissussa ja käyttäytyy niin paljon paremmin kuin lapset. Lapsille ei opeteta nykyään mitään tapoja.

Koiraa saa minun puolesta puhutella haluamallaan tavalla. Ei se kuulu muille. Prinsessapuvut mopsilla on kyllä liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläinpennut on vauvaiässä. Ne kiintyy omistajaan, kuin emoon ja niillä on aivorakenteessa sama tunneäly, kuin ihmisellä. Me ihmiset ollaan eläimiä kanssa, mutta hieman kehittyneempiä. Eläinvauvalla on kanssa tunteet ja tarpeet.

Silti ne erotetaan äidistään ja annetaan itsekkäille ihmisille.

Liian aikasin ei saakaan erottaa mutta luonnossa kyllä emo melko pian poikasensa jättää pärjäämään omillaan, lajista riippuen toki.

Vierailija kirjoitti:

Ärsyttääkö myös, jos jo mummoikäinen hellittelee lemmikkejään ja kutsuu niitä lapsikseen?

Kysehän on hoivavietistä. Toisilla sitä riittää iästä ja sukupuolesta riippumatta.

Olet oikeillä jäljillä. Se koira on kuitenkin eläin ja sitä tulisi kohdella kuin eläintä. Ei lemmikkiä pitäisi ottaa terapialeluksi läheisriippuvuuteen tms.

Kaikista parhaimpina esimerkkeinä eläimen käytöstä terapialeluna toimivat nämä ”ihminen on paha, eläin ihana ja hyvä”-traumaihmiset :D

Vierailija kirjoitti:

Usein ensin on näin ennen kuin ihmisvauvoja alkaa putkahdella. Hyvä se vaan on, että ensin koiralla testaavat valmiuksiaan.

Eläin ei saa olla lelu, joka hylätään kun vauva tulee, tai vaivan korvike.