Miten aivosi ilmoittaa sinun olevasi mies/nainen

Nykyään musta tuntuu hyvältä, kun kutsutaan pojaksi tai mieheksi ja nautin seksistä tässä kropassa ja tykkään katsella itseäni peilistä vähissä vaatteissa. Tyttönä joka hetki ahdisti.

Naisena tai miehenä olonhan ei kuulu tuntua miltään, joten sitä on vaikea selittää.

Vierailija kirjoitti:

Menkat muistuttavat joka helvetin kuukausi, että nainen olen..

Sukupuoli-identiteetti on ihan eri asia. Jos sinulla ei olisi jostain syystä kuukautisia tai jos olisit vanha, et siis olisi nainen?

Olen hyväksynyt sen, että minulla on naisen muodot ja vehkeet. Eipä oikeastaan muuta.

Kyllä jo aivotkin kertoivat heti aamulla kun heräsin aamustondikseen että lienen mies. Samoin virtsatessani seisaaltaan. Tässä kohtaa olisi vielä voinut epäillä hieman, ehkä uloke on samantapainen munan asetin kuin joillain hyönteisnaarailla. Ruumiinmuoto ja naamakarvoitus eivät antaneet naisellisuuden merkkejä ja tämä yhdistettynä siihen etten ole sirkuksessa töissä parrakkaana naisena vakuuttivat minut lopullisesti siitä etten ole nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostun seksuaalisesti miehistä.

Kertoo seksuaalisen suuntautumisesi ei sukupuoltasi.

Vai niin? Sitten ehkä aivoni päättelevät sukupuoleni tisseistäni ja pillustani.

Perseestä vuotaa verta -> aivot sanovat, että taasko ne peräpukamat vaivaavat.

oikeastaan olen vain oppinut sen että miten yhteiskunta ja kulttuurimme määrittelee naista sopii monella kohdin minuunkin. minussa on hoivaviettiä rakastan analysoida tunteita tilanteita ja ilmiöitä ja pohtia niiden syntyä seurauksia ja johtopäätöksiä... välillä sotkeudun ylianalysointiin ja olen ihan puhki itseni kanssa. koen että se miten mies määritellään heillä tuo prosessi menee eri tavalla, yksisuuntaisemmin, ilman krumeluureja ja vivahteita suoraviivaisemmin jotenkin. näin oletan olevani nainen tässä mielessä . lisäksi kohdun krampit kertovat sen että nainen olen biologisesti ja muu naisellisuus vartalossa, josta olen ylpeä. pidän siitä että minua huomioidaan ja kohdellaan herkkänä olentona ja siitä että voin ihailla maskuliinisuutta miehessä. seksuaalisuuteni onkin toinen tarina mutta siithän ei ollut nyt kyse.

naisena koen universaalia rakkautta ja jotenkin yliluonnollisia viboja maailmassa ja se on ehkä naisellisuutta. toisaalta minussa on aggressiivisuutta koska jouduin tappelemaan isäni kanssa nuorempana pahoissa riidoissa jotka hän aina "voitti". onneksi päästän irti vihasta en halua vihata mitään tai ketään

se kehoittaa tunnustelemaan jalkoväliäni

Aivoni eivät tunnu miettivän koko asiaa. Pidän taistelu- ja väkivaltapeleistä, bensan hajusta ja sikareista. Pidän myös glitteristä ja pinkistä, vaahtokylvyistä, kauniista koruista ja romanttisista komedioista. Olen parempi matematiikassa kuin kielissä. Inhoan ruuanlaittoa. Minulla ei ole minkäänlaista hoivaviettiä. Pystyn asumaan askeettisessa "poikamiesboksissa" tai vaikka metsämökissä (mutta pelkään hämähäkkejä). Olen hyvä neulomaan, virkkaamaan ja ompelemaan. Ihmissuhteista jauhaminen on minulle tuskaa. Pidän sekä hyvästä siideristä että hyvästä viskistä. Miehet tuntuvat viihtyvän minun seurassani, mutta itse viihdyn ennemmin naisten kuin miesten kanssa. Seksuaalisesti haluan ainoastaan miehiä. Kaikki "miehet ovat tällaisia ja naiset tällaisia" -lokerot tuntuvat minusta aivan irrationaalisilta. Minua ei haittaa että muut pitävät minua naisena ja pidän kehostani ja ulkonäöstäni. Menen naisten vessaan, kyselylomakkeessa rastitan olevani nainen.

Pohjimmiltaan minua ei kuitenkaan kiinnosta olenko nainen vai en, ja jos olen niin mikä tekee minusta sellaisen. Elämäni olisi varmasti erilaista jos olisin ulospäin mies, mutta lähinnä sen vuoksi että muut kohtelisivat minua eri tavalla. En tiedä poikkeaisiko sisäinen maailmani nykyisestä mitenkään olennaisesti.

Oikea vastaus lienee, että ei mitenkään. Aivot eivät määrittele sukupuolta.

Siksi ihmettelenkin, että millä loogisella päättelykyvyllä joku on tullut kovaan ääneen siihen lopputulokseen ajatteluprosessin kautta että on oikeasti nainen, mies tai kerbiili. Kuulostaa mielenvikaiselta, jos kukaan ei pysty todistamaan aivojen määrittävän sukupuolta.

Mulla on selkeästi miehen aivot! :D

Ajattelen, kuten miehet. Olen myös muutaman ihmisen kanssa tästä puhunut. Yhdellä exälläni taas oli selkeästi naisen aivot, myös omasta mielestään. Luulen, että tällainen on aika yleistä. Silti ajattelen itseni ehdottomasti naiseksi, ehkä sitten tosi naisellisen ulkomuodon takia? Mitään kriisiä en tästä kuitenkaan ole saanut aikaiseksi, vaikka ilmeisesti kannattaisi, kun se näyttäisi olevan trendikästä juuri nyt!

Vierailija kirjoitti:

Oikea vastaus lienee, että ei mitenkään. Aivot eivät määrittele sukupuolta.

Siksi ihmettelenkin, että millä loogisella päättelykyvyllä joku on tullut kovaan ääneen siihen lopputulokseen ajatteluprosessin kautta että on oikeasti nainen, mies tai kerbiili. Kuulostaa mielenvikaiselta, jos kukaan ei pysty todistamaan aivojen määrittävän sukupuolta.

Olen samaa mieltä. Mutta nythän annetaan selvästi ymmärtää, että tällä hetkellä aivot muka määrittäisivät sukupuolen. Hämmentävää kyllä.

Seksikkään naisen näkeminen saa haluamaan seksiä hänen kanssaan. Miehen näkeminen ei koskaan saa aikaan vastaavaa reaktiota.

Tämä on niin selkeä juttu kuin olla voi omalla kohdallani..

Tai siis sellaista ajatusta yritetään kovasti ihmisille syöttää, että sukupuoli olisi se oma kokemus (aivot). Tällä perusteella varmaan joka kolmas olisi sitten muunsukupuolinen, koska ei sovi keskivertomiehen tai naisen stereotypiaan. :D

Varmaan niin, etten ole vielä koskaan mennyt huolestuneena selittämään lääkärille, että peenis on kadonnut, koska aivot ovat tiedostaneet lapsesta asti, ettei minulla sellaista kuulu olla. En myöskään hätääntynyt, kun nämä imettämistä varten olevat elimet rintakehässä alkoivat murrosiässä kasvaa.

Olen siis nainen.

Ei aivot sitä mitenkään muuten ilmoita kuin sillä että aivot saattaa toimia tietyllä tavalla enemmän kuten keskivertonaisilla kuin keskivertomiehillä ja kroppa ja hormonit on naisen. Aivot sinällään ei siitä päätä vaan just ne hormonit että kumpi ihminen on.

Tein joskus testin missä testataan aivojen naisellisuus tai miehisyys ja siinä testissä mun aivot oli kyllä enemmän naisen kuin miehen, päätellen miten ajattelen ja toimin j ja missä olen hyvä ja missä en.

En usko mihinkään muunsukupuolisuuteen, se on turhaa hömpötystä sellaisilta jotka eivät vaan tykkää olla mies tai nainen, erikoisuuden tavoittelua kun ei haluta myöntää että samanlaisia pallinaamoja ollaan kaikki. Jos aivot toimii puoliksi kuin naisella ja puoliksi kuin miehellä, niin yleensä kuitenkin kroppa on jompaa kumpaa laatua joten siitä voi sitten päätellä kumpi on.

Sukupuoli-identiteetti ei ole vain sitä, että tykkää vaikka "miesmäisistä asioista" tai ajattelee "miesmäisesti".

Vaikka biologisesti naisella olisi miesmäiset aivot omastakin mielestään, hän ei silti välttämättä koe olevansa mies. Jos joku miesmäinen nainen alkaa kuvitella olevansa mies vain siksi, että on epänaismainen, niin on ehkä ymmärtänyt jotain väärin.

Transsukupuolinen on ihminen, joka kokee että hänen sukupuoli-identiteettinsä on niin voimakkaasti eri suunnassa kuin keho, että hän toivoisi olevansa sen kokemansa sukupuolen kehossa ja tulevansa sosiaalisesti kohdelluksi kokemansa sukupuolen mukaiseksi. (Transsukupuolinen EI kiellä biologista sukupuoltaan, vaan on hyvinkin tietoinen siitä.)

Jos viihdyt nahoissasi, niin olet ihan tavallinen cis-sukupuolinen, vaikka aivosi, mielenkiinnonkohteesi, tyylisi tms. tuntuisi kuinka poikkeukselliselta tahansa. Voit tuntea itsesi miehekkääksi naiseksi tai naiselliseksi mieheksi, leikitellä sukupuolirooleilla jne. mutta se ei välttämättä vielä tee sinusta transsukupuolista.

Up