Lue keskustelun säännöt.
Sosiaalinen fobia - miten käydä terapiassa?
18.04.2019 |
Sosiaalinen fobia, siis että pelkää ihmisiä. Miten sellainen pelkääjä voi käydä ammattiauttajalla? Siis lääkärillä tai terapeutilla. Kun onhan se ammattiauttajakin ihminen, joten se pelkääjä pelkää sitä ammattiauttajaakin. Minä ainakaan en uskalla. Mikä neuvoksi?
Kävin viimeksi päiväsaikaan ulkona vuonna 2016. Nykyään käyn ulkona vain öisin kun siellä on mahdollisimman vähän ihmisiä. Laitan aurinkolasit silmille, musiikkikuulokkeet korville ja musiikin kovalle, ja juoksen hädissäni lujaa luontoon, niin etäiseen paikkaan että siellä varmasti ei ole ketään. Siellä sitten rentoudun, tuntuu hyvältä olla raikkaassa ulkoilmassa. Pysyn ulkona luonnossa pitkään, mutta ennen aamua pitää palata kotiin, ennen kuin ihmisiä alkaa olla ulkona.
Olen aivan kuolettavan yksinäinen, itken sen vuoksi joka päivä. Mutta jos yritän lähestyä ihmisiä niin olen niin kauhuissani että tuntuu kuin halvaantuisin, minua oksettaa jä pyörryttää. Tulee kyyneleet silmiin ja hiki otsaan ja minun täytyy juosta pakoon.
Ehkä tämä ihmispelkoni johtuu siitä että vanhempani hakkasivat minua kun olin pikkulapsi. En muista miksi he hakkasivat minua, enkä muista minkä verran se hakkaaminen sattui, mutta muistan että pelkäsin silloin aivan kamalasti, huusin ja itkin silloin aivan hysteerisenä. Samalla lailla olen hysteerinen yhä ihmisten lähellä. Hakkaamisesta on jo yli 30 vuotta, mutta ehkä se traumatisoi minut. Ja enhän minä traumaterapiaankaan voi mennä koska pelkään ihmisiä.
Kunpa löytäisin jonkin keinon jolla lievittää yksinäisyyttäni. Silloin elämä ei olisi ihan niin älyttömän surullinen.
Kommentit (23)
Kerron lapsilleni, että kiusatkaa yh-äitien lapsia, jos tietävät, että heiilä sellainen on. Yh-äidit ovat lu**a ja pedoja. Heidän lapsensa ansaitsevat tietää tämän myös. Avioliiton ulkopuolinen seksi on saatanan palvontaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin korona-aikaan lähes kaikki terapia on etänä. Paikkakunnasta riippumatta.
Terapeutti soittaa sinulle puhelimella tai olette yhteydessä videoyhteydellä. Ei tarvitse poistua kotoa.
Sinulle sopivan terapeutin osuessa kohdalle, voit hyvinkin saada apua.
Soita paikalliseen mielenterveystoimistoon, joka on kunnallinen palvelu. Myös kirkon perheasiaineuvottelukeskukset tarjoavat ammattimaista apua elämänkatsomuksesta tai kirkon jäsenyydestä riippumatta (ihmisen taustoja ei kysellä).
En sentään noin peloissani ole, mutta esim töihin minusta ei ole. En uskalla hakea mihinkään. Olen parrikymppinen ja vanhempani elättää minua vielä. Terapiassa olen ollut nuorempana, kun vanhemmat ovat ihan lapsesta asti vieneet erilaisiin terapioihin. EI AUTTANUT PASKAN VERTAA!