Miespuolinen kaveri tajusi vihdoinkin lopettaa treffeiilä tarjoamisen
Puoli vuotta paukuttanut tinderiä läpi ja parhaiten 5 treffit kuussa ja nyt se sitten laski yhteen, että kuinka paljon on mennyt rahaa hukkaa tällä herrasmies tarjoaa taktiikalla ja summa oli yli 150€. Eikä ole päässyt kun 2 kanssa toisille. Nyt se keksi, että lähtee kävelylle ulos treffeille, niin ei ainakaan joudu maksamaan mitään. Onneksi kelit suosii nyt.
Kommentit (33)
Puoli vuotta eli 6 kk treffejä. Viidet treffit kuussa eli 30 treffiä. Kokonaiskustannus 150 euroa eli 3 euroa per treffi. Jos treffi kestää keskimäärin kaksi tunti niin tunti maksaa 1,5 euroa. Aika halpa harrastus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas suosittelen tekemään palveluksia puolin ja toisin ja ostelemaan jotain pikkulahjoja/ tarjoamaan pikkujuttuja. Auttaa bondautumisessa ja erityisyydentunteen syntymisessä.
Joo, sitten kun tunnetaan paremmin, mutta mun mielestä on outoa, että toisella olisi ikään kuin velvollisuus tarjota joillain ekoilla treffeillä sukupuolensa takia!
Minusta taas se on aika vaivaton ja helppo tapa alleviivata omaa sukupuoltaan, en minä ainakaan ole etsimässä mitään sukupuoletonta, hajutonta ja mautonta yksilöä elämääni vaan mies-naissuhteen. Onko se kohteliasta, jos nainen tulee treffeille tuulipuvussa ja lenkkareissa ja puhuu vaan työasioista?
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta eli 6 kk treffejä. Viidet treffit kuussa eli 30 treffiä. Kokonaiskustannus 150 euroa eli 3 euroa per treffi. Jos treffi kestää keskimäärin kaksi tunti niin tunti maksaa 1,5 euroa. Aika halpa harrastus!
Siis viisi euroa/treffi, eli 2,5 euroa tunti, mutta ei paha sekään!
Vierailija kirjoitti:
Puoli vuotta eli 6 kk treffejä. Viidet treffit kuussa eli 30 treffiä. Kokonaiskustannus 150 euroa eli 3 euroa per treffi. Jos treffi kestää keskimäärin kaksi tunti niin tunti maksaa 1,5 euroa. Aika halpa harrastus!
Oisko kuitenki 5 euroaa per treffit...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en tiedä, milloin tämä mies tarjoaa -tapa on edes saanut alkunsa. Veikkaukseni on, että se(kin) on saanut alkunsa amerikkalaisista elokuvista. Mä kävin treffeillä 2000-luvulla, ja ensimmäinen mulle tarjonnut oli nykyinen mieheni. Olin todella hämmästynyt, en mitenkään odottanut sitä.
Suomessa ehkä mennään tuonne isovanhempiemme ja heidän vanhempien aikaan, jolloin miehet olivat kohteliaita. Sitten tapa katosi jossain 60-70 -luvun tasa-arvoistumisessa.
Seurustelin joskus parikymmentä vuotta sitten kreikkalaisen kanssa ja heidän kulttuurissaan on itsestään selvää, että mies tarjoaa, tuskin peruja amerkkalaisista romanttisista elokuvista.
Joskus parikymmentävuotta sitten mies oli perheen pää ja toi elannon, myös miehille maksettiin työstä miehelle kuuluva palkka.
Nykyään on tämä tasa.arvo, kaikille sama (huono) palkka, kun hyville ei voida pelkästään maksaa kunnolla.
Parikymmentä eli 90-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa? No ei ihan tainnut olla. Naiset oli jonkun verran holhottavia vielä 60-luvulla, mutta ei paljoa sen jälkeen. Tästä on tuommoinen 50-vuotta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas suosittelen tekemään palveluksia puolin ja toisin ja ostelemaan jotain pikkulahjoja/ tarjoamaan pikkujuttuja. Auttaa bondautumisessa ja erityisyydentunteen syntymisessä.
Joo, sitten kun tunnetaan paremmin, mutta mun mielestä on outoa, että toisella olisi ikään kuin velvollisuus tarjota joillain ekoilla treffeillä sukupuolensa takia!
Nyt vähän itsekkyyttä kehiin! Miehet valittavat, että me emme ole tarpeeksi naisellisia ja että aasialaiset naiset kyllä ovat. No, emme todellakaan ole naisellisia, jos emme anna miehen olla mies edes ensitreffeillä ja tarjota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas suosittelen tekemään palveluksia puolin ja toisin ja ostelemaan jotain pikkulahjoja/ tarjoamaan pikkujuttuja. Auttaa bondautumisessa ja erityisyydentunteen syntymisessä.
Joo, sitten kun tunnetaan paremmin, mutta mun mielestä on outoa, että toisella olisi ikään kuin velvollisuus tarjota joillain ekoilla treffeillä sukupuolensa takia!
Nyt vähän itsekkyyttä kehiin! Miehet valittavat, että me emme ole tarpeeksi naisellisia ja että aasialaiset naiset kyllä ovat. No, emme todellakaan ole naisellisia, jos emme anna miehen olla mies edes ensitreffeillä ja tarjota.
En allekirjoita tuollaista itsekkyyttä. Ei se tarjoaminen mitenkään naisellisuutta lisää, paitsi jos jonkun mielestä naisellisuus perustuu jonkinlaiseen avuttomuuteen ja riippuvaisuuteen. Minä en muutenkaan menisi treffeille sellaisen miehen kanssa, joka jossain molottaa, miten suomalaiset naiset eivät ole tarpeeksi naisellisia, mutta aasialaiset ovat – mitä sellainen mies ylipäätään tekisi treffeillä kanssani? Eikä noita palstaulisijoiden turauksia nyt ylipäätään kannata pitää "miesten" mielipiteinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas suosittelen tekemään palveluksia puolin ja toisin ja ostelemaan jotain pikkulahjoja/ tarjoamaan pikkujuttuja. Auttaa bondautumisessa ja erityisyydentunteen syntymisessä.
Joo, sitten kun tunnetaan paremmin, mutta mun mielestä on outoa, että toisella olisi ikään kuin velvollisuus tarjota joillain ekoilla treffeillä sukupuolensa takia!
Minusta taas se on aika vaivaton ja helppo tapa alleviivata omaa sukupuoltaan, en minä ainakaan ole etsimässä mitään sukupuoletonta, hajutonta ja mautonta yksilöä elämääni vaan mies-naissuhteen. Onko se kohteliasta, jos nainen tulee treffeille tuulipuvussa ja lenkkareissa ja puhuu vaan työasioista?
Alleviivata omaa sukupuoltaan? Miksi sitä pitää alleviivata? Jos nyt ylipäätään on kyse heterodeittailusta, niin eikö ole oletuksena, että toinen on mies ja toinen nainen? Ei se, että ei noudateta tuollaista ihmeellistä tapaa, että toisen kuuluu maksaa toisenkin osuus, tarkoita sitä, että treffikumppani olisi hajuton tai mauton, nuohan riippuvat persoonallisuudesta, eivät siitä, noudattaako jotain kummallista tapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vaimon ylläpidosta saa vastiketta, Tinder-treffeistä ei niinkään.
Aika hiljaista on minkään vastineeksi saamisen kanssa... Rahaa saa antaa, ruoan ja muut kotityöt kyllä saa tehdä mutta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimon ylläpidosta saa vastiketta, Tinder-treffeistä ei niinkään.
Aika hiljaista on minkään vastineeksi saamisen kanssa... Rahaa saa antaa, ruoan ja muut kotityöt kyllä saa tehdä mutta...
Avioliitto on kahden kauppa. Siihen pitää panostaa, jotta se toimii.
Se tarjoaa, joka kutsuu.
Viimeisen 17 vuoden aikana olen kaynyt tasan kaksilla treffeilla (eka 16 vuotta parisuhteessa ja sen jalkeen aloitin treffailun taas - tasta nama luvut):
Eka treffikumppani kutsui mut heti ensitreffeilla ensin drinkeille ja sitten 3 ruokalajin illalliselle (viineineen) ja halusi valttamatta maksaa kaiken. Tama siitakin huolimatta, etta sanoin hanelle jo paaruuan aikana, etta meidan arvomaailmat menee niin pahasti ristiin, etta en ole varma tuleeko toisia treffeja. Eika niita tullutkaan. Mies heitti mut kotiin, kiitin illasta ja illallisesta enka kutsunut kotiini.
Tokan treffikumppanin mina itse kutsuin samantyyppiselle illalliselle ja maksoin tietysti koko lystin. Han paasi saatillekin ja itseasiassa aloimme myos seurustella.
Mulle tama henkilokohtaisesti siis meni 50-50, treffikumppaneille ei niinkaan :D
Itse olen pitänyt sääntönä että jos minä matkustan niin annan miehen maksaa, ja mies matkustaa niin minä maksan. Junaliput maksaa helposti enemmän kuin kahvi tai olut, niin tämä tapa on minusta molemmille reilu. Jos mies on reilusti pienituloisempi kuin itse, niin olen usein maksanut vaikka olisi ollutkin se matkustava osapuoli.
Jostakin 5e kulusta itkeminen tuntuu joka tapauksessa lapselliselta, kun sama summa voi toiselta tosiaan mennä jo bussilippuun. Ei kannata treffailla ihmisiä jotka jättää kaiken toisen varaan, jos kyse on enemmän periaatteesta (ts mies on ehdottanut ja matkustanut ja maksanut jne jne). Pätee molempiin sukupuoliin.
Ite en ainakaan antais miehen tarjota jos tietäisin että jatkoa ei oo tulossa.