Lue keskustelun säännöt.
Suurin osa suvusta ei tullut veljeni hautajaisiin
17.04.2019 |
Veljeni kuoli 27-vuotiaana huumeiden käyttöönsä ja hautajaisiin tuli vain kourallinen ihmisiä. Äitini sanoi, että pääsi yli kymmenen vuotta sitten. Onko normaalia?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ne tullu, kun ei se sun veli mene kuitenkaan niiden hautajaisiin.
Huoh! -.-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ne tullu, kun ei se sun veli mene kuitenkaan niiden hautajaisiin.
Huoh! -.-
Kas, ihminen, joka on puujalkahuumorin yläpuolella ja haluaa osoittaa sen. Kyllä me muut tunnemme nyt itsemme pieniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai ne tullu, kun ei se sun veli mene kuitenkaan niiden hautajaisiin.
Huoh! -.-
Kas, ihminen, joka on puujalkahuumorin yläpuolella ja haluaa osoittaa sen. Kyllä me muut tunnemme nyt itsemme pieniksi.
No kun ap:han on surullinen siitä, että suuri osa suvusta ei tullut hänen veljensä hautajaisiin.
Tulipahan hautajaisten järjestäjälle pienempi lasku, kun oli vähemmän porukkaa kestittävänä.
Näin se useimmiten on.Vanhemmat usein eivät lähetä edes kutsua hautajaisiin vaan ne hoidetaan lähiperhepiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kutsut lähetettiin isolle porukalle ja ainoat jotka tulivat olivat minä, siskoni, kolme serkkua ja pikkuserkku.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällaisessa tapauksessa olisi voinut kuvitella sukulaisten tulevan paikalle muistelemaan sitä ihanaa pikkupoikaa, joka tämä nuori mies oli ennen kuin elämänsä lähti alamäkeen vuosia sitten. Tuskin moni oli hänen kanssaan viimeisinä vuosina edes tekemisissä, mutta jos lapsuudessa ja nuoruudessa on tunnettu, niin ihmettelen suuresti ettei kaipaamaan jääneelle äidille ja sisaruksille ynnä muille tultu osoittamaan myötäeloa. Juurikin sen viattoman lapsen muistelu viimeisten surullisten asioiden sijaan olisi ollut kaunis ele.
Olen pahoillani, ap.
No enpä tiedä. Isäni eli erakkona, mt-ongelmia. Meinasin että haudataan veljen kanssa, kun hän ei vuosikymmeniin pitänyt sukuun yhteyttä. Täti suunnilleen ilmoitti kutsuneensa kymmenkunta vierasta hautajaisiin. Muistelivat sitten keskenään aikaa ennen sairastumista ja mun syntymää... Itse joudin kaffenkaatelijaksi.
Aina ei voi voittaa.
Tällaisessa tapauksessa olisi voinut kuvitella sukulaisten tulevan paikalle muistelemaan sitä ihanaa pikkupoikaa, joka tämä nuori mies oli ennen kuin elämänsä lähti alamäkeen vuosia sitten. Tuskin moni oli hänen kanssaan viimeisinä vuosina edes tekemisissä, mutta jos lapsuudessa ja nuoruudessa on tunnettu, niin ihmettelen suuresti ettei kaipaamaan jääneelle äidille ja sisaruksille ynnä muille tultu osoittamaan myötäeloa. Juurikin sen viattoman lapsen muistelu viimeisten surullisten asioiden sijaan olisi ollut kaunis ele.
Olen pahoillani, ap.