Suurin osa suvusta ei tullut veljeni hautajaisiin
Veljeni kuoli 27-vuotiaana huumeiden käyttöönsä ja hautajaisiin tuli vain kourallinen ihmisiä. Äitini sanoi, että pääsi yli kymmenen vuotta sitten. Onko normaalia?
Kommentit (29)
Oliko kuinka paljon sukua kutsuttu? Oman mummon häissä oli vain mummon lapset perheineen, muita ei edes kutsuttu.
Mitä äitisi tarkoitti tuolla ylipääsemisellä? Kuka pääsi yli mistä?
Veljesi on saattanut tuottaa ihmisille tuskaa tai häpeätä elämäntavallaan ja monet sen vuoksi jättäneet hänet ulkopuolelle oman elämänsä. Ehkä näin.
Hirveän vaikea sanoa. Veljesi oli kuitenkin vielä nuori. Tuntuu pahalta ajatella, että häntä ei haluttu tulla edes hyvästelemään, mutta toisaalta ne, ketkä tulivat - se kourallinen - ovat niitä, jotka häntä tahtoivat muistaa. On vainajia, joita ei tule saattamaan kukaan. Kunpa meistä jokaisen luona olisi edes yksi ihminen silloin, kun meidät saatetaan "matkaan." Elämme kovassa kovien arvojen maailmassa nykyään. Hyvää matkaa veljellesi.
Normaalia on mennä läheisen ihmisen hautajaisiin. Jos ovat halunneet pysyä erossa hänen elämästään, niin miksipä kuolema olisi muuttanut suhtautumista.
Jotkut huumeidenkäyttäjien läheiset heittävät mielessään hyvästit jo siinä vaiheessa, kun tajuavat että toivoa raitistumisesta ei ole. Heidän ajatuksissaan henkilö on saattanut olla poistunut heidän elämästään jo vuosia sitten. Tilanne on taatusti kipeä, mutta uskoisin tässä olevan kyse ihan puhtaasti itsesuojelumekanismista. Jossain vaiheessa ei vaan enää kestä uusia pettymyksiä kun ihminen kerta toisensa jälkeen valitsee huumeet yli läheistensä.
Tyypillisiä mulkkuja. Todennäköisesti demareita tai koksuja.
Äitini kuoli alkoholinkäytön lieveilmiöihin, hautasimme hänet perhepiirissä ja suku suuttui, kun ei kutsuttu. Teki miten vain, aina joku suuttuu.
Oliko hän yhteydessä sukulaisiin vielä hengissä ollessaan? Siis muutenkin kuin hyötymistarkoituksessa?
Kyllä se on ihan normaalia, että huumeille elämänsä uhranneisiin katkaistaan välit, kun käy liian rankaksi katsella toisen toivotonta sekoilua.
Siis eikö kuolleen äitikään ollut paikalla? Silloin ei hyvin mene.
Niissä hautajaisissa vaan ei kenenkään tarvitse katsella "toivotonta sekoilua", joten ei ihan selitä asiaa. Toiseksi, aika karmeaa että kukaan ei muista sitä pikkupoikaa eikä nuorukaista, ihmisestä tulee vaan narkkari muka, jota ei tarvitse muistaa edes kuoltuaan nuorena. Ihminen on aina enemmän kuin päihde tai mielenterveysongelmansa, voisi moni kommentoijakin muistaa. Joku raja tolle narkomaanien demonisoinnille, ja aika törkeitä, tylyjä ja kylmiä aloittajan suku.
Hankala mennä hautajaisiin, jos ei tiedä, että koska ja missä. Ennen oli kutsut lehdessä (kuolinilmoitus), nyt kiitetään hautajaisten jälkeen osanotosta.
En ymmärrä miksi hautajaisiiin pitäisi mennä tai kutsuttaisiin edes ihmisiä joiden kanssa ei olla oltu tekemisissä vuosiin. Vainajaa voi kukin muistaa omissa ajatuksissaan. Itse olen päättänyt että en halua mitään hautajaisia ja tuhkat sirotellaan tuulen vietäväksi. Lapsille olen kirjoittanut toivomukset valmiiksi ja oletan että he kunnioittavat niitä.
Vierailija kirjoitti:
Niissä hautajaisissa vaan ei kenenkään tarvitse katsella "toivotonta sekoilua", joten ei ihan selitä asiaa. Toiseksi, aika karmeaa että kukaan ei muista sitä pikkupoikaa eikä nuorukaista, ihmisestä tulee vaan narkkari muka, jota ei tarvitse muistaa edes kuoltuaan nuorena. Ihminen on aina enemmän kuin päihde tai mielenterveysongelmansa, voisi moni kommentoijakin muistaa. Joku raja tolle narkomaanien demonisoinnille, ja aika törkeitä, tylyjä ja kylmiä aloittajan suku.
Miksi pitää mennä hautajaisiin muistelemaan? Jokainen täti ja serkku voi muistella hyvin itsekseenkin. Onhan täällä moneen kertaan ihmetelty, että miksi menette hautajaisiin, miksi ette olleet ko. henkilön kanssa hänen eläissään.
No jos edes kuolema ei sovita velkoja tai tuo minkäänlaista anteeksi antoa niin onnea vaan matkaan...
Aika usein nuo järjestetään pienen piirin kesken, ettei tarvitse enempää käsitellä tätä kiusallista asiaa.
siis pitäisikö minun mennä vaikka serkkuni hautajaisiin jos sattuisi kuolemaan?
En tiedä edes minkä näköinen, missä asuu, tai oikeastaan edes että kuka on.
Joskus olen nähnyt 35 vuotta sitten mummolassa.
Ei kai ne tullu, kun ei se sun veli mene kuitenkaan niiden hautajaisiin.
Huumenarkkarit ei yleensä enää kuulu perheeseen. Niillä on oma maailmansa.
Nykyään on enemmän sääntö kuin poikkeus pienen piirin hautajaiset, joissa vain lähin perhepiiri.
Tällaisessa tapauksessa olisi voinut kuvitella sukulaisten tulevan paikalle muistelemaan sitä ihanaa pikkupoikaa, joka tämä nuori mies oli ennen kuin elämänsä lähti alamäkeen vuosia sitten. Tuskin moni oli hänen kanssaan viimeisinä vuosina edes tekemisissä, mutta jos lapsuudessa ja nuoruudessa on tunnettu, niin ihmettelen suuresti ettei kaipaamaan jääneelle äidille ja sisaruksille ynnä muille tultu osoittamaan myötäeloa. Juurikin sen viattoman lapsen muistelu viimeisten surullisten asioiden sijaan olisi ollut kaunis ele.
Olen pahoillani, ap.
Mikä on normaalia?