Alkoholisti olen kyllä, mutta onko tällaisia kohtalotovereita

Et ole koskaan ”lärvit” lasten edessä, mutta varmasti pienessä maistissa ja kuvittelet, ettei lapset tajua mitään. Ja voi kuinka väärässä oletkaan, kyllä ne tajuaa. Kivat muistot jää heille sinusta.

Vierailija kirjoitti:

Ei pahalla mutta olet jo vajonnut aika alas jos tarvii yleisessä vessassa ryypätä. Äitini harrasti samaa ja kuvitteli, ettei me lapset mitään huomata. Huomattiin me.

Seuraava askel on juoda työpaikalla ja uskotella itselleen, ettei kukaan huomaa. Ja sille tulee nolo loppu.

En ole pariin vuoteen juonut humalaan tai niin, että olisi krapulaa tai pöhnää. Mutta kyllä tulee viikoittain juotua saunan yhteydessä olut ja sit pe ja la iltoina pieni konjakki, joskus 2. Kun noita yhteen laskee, niin kyllähän siitä kuukaudelle annoksia tulee.

Vierailija kirjoitti:

Tule nyt ainakin pois sieltä vessasta. Miksi siellä juot?

Piilojuopon/ kaappijuopon tunnusmerkki. Juodaan salaa ja kuvitellaan, ettei kukaan huomaa. T: Edesmenneen alkoholistin tytär

Minkälaisen onnen tunteen tai hauskuuden alkoholi tuottaa näille jotka eivät halua tai voi lopettaa?

Kysyn tosissani, sillä juon alkoholia harvakseltaan.. lähinnä lasi viiniä kerran kuukaudessa ja yksittäisiä shotteja vielä harvemmin. Humalassa en ole koskaan ollut.

Vai onko niin etten ymmärrä, koska näillä määrillä ei onnen tunnetta voi vielä saavuttaa?

Siksikin kiinnostaa koska oma isä juo eläkepäivillään kaikki rahansa enkä voi käsittää sitä.

Olin ennen. Olin jopa niin paha, että join kirjaimellisesti perheeni. Hoidin kyllä asiani ja pidin perheestä huolta, mutta kuka nainen jaksaa katsoa miestä, joka on läsnä kännissä. En säheltänyt enkä säätänyt, mutta olin aina kännissä. Vaikka varoteltiin, niin ei se mua kiinnostanut. Sitten oli kämpästä lähtenyt puolet tavaroista ja ihmettelin sitä, mutta en muistanut edes niitä loputtomia varotuksen sanoja. Muistan kun istuin nojatuolissa ja mietin, että noh nyt ei tarvi tsempata ja voin juoda niin paljon kun huvittaa ja voin sanoa, että huvitti todellakin juoda. Silloin se lähti lopullisesti niin käsistä ettei missään ollu edes mitään järkeä. Mun suurin ongelma oli, että kun rahat ei lopu juomalla vaan se kaikki loppuu, kun terveys loppuu kesken kaiken. Silloin kävin töissäkin pelkästää perheeni takia, vaikka taloudellisesti ei tarvinut edes töissä käydä, mutta jotenkin halusin näyttää silti etten ihan luuseri ole, vaikka kaikki muut ympärillä sen huomasikin että täys pässihän toi on. En nähnyt lapsiakaan, koska en ollut kykenevä hoitaa niitä ollenkaan. Mun juominen loppui 26.12.2015 kokonaan, kun sain joulukortin tyttäreltäni missä luki. Olisi kivaa jos isä olisi kunnossa ja joulupukki auttaa.. Sit menin hoitoon ja en ole ton päivän jälkeen juonu pisaraakaan ja olen saanut entisen naiseni takaisin. Se lähti vain ja ainoastaan juomisen takia ei minkään muun.

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisen onnen tunteen tai hauskuuden alkoholi tuottaa näille jotka eivät halua tai voi lopettaa?

Kysyn tosissani, sillä juon alkoholia harvakseltaan.. lähinnä lasi viiniä kerran kuukaudessa ja yksittäisiä shotteja vielä harvemmin. Humalassa en ole koskaan ollut.

Vai onko niin etten ymmärrä, koska näillä määrillä ei onnen tunnetta voi vielä saavuttaa?

Siksikin kiinnostaa koska oma isä juo eläkepäivillään kaikki rahansa enkä voi käsittää sitä.

Hyvä kysymys, mihin on varmaan vaikea löytää vastausta. Ootko keskustellut isäsi kanssa aiheesta? Vaikka joo, usein ne keskustelut on täysin turhia.

Vierailija kirjoitti:

Olin ennen. Olin jopa niin paha, että join kirjaimellisesti perheeni. Hoidin kyllä asiani ja pidin perheestä huolta, mutta kuka nainen jaksaa katsoa miestä, joka on läsnä kännissä. En säheltänyt enkä säätänyt, mutta olin aina kännissä. Vaikka varoteltiin, niin ei se mua kiinnostanut. Sitten oli kämpästä lähtenyt puolet tavaroista ja ihmettelin sitä, mutta en muistanut edes niitä loputtomia varotuksen sanoja. Muistan kun istuin nojatuolissa ja mietin, että noh nyt ei tarvi tsempata ja voin juoda niin paljon kun huvittaa ja voin sanoa, että huvitti todellakin juoda. Silloin se lähti lopullisesti niin käsistä ettei missään ollu edes mitään järkeä. Mun suurin ongelma oli, että kun rahat ei lopu juomalla vaan se kaikki loppuu, kun terveys loppuu kesken kaiken. Silloin kävin töissäkin pelkästää perheeni takia, vaikka taloudellisesti ei tarvinut edes töissä käydä, mutta jotenkin halusin näyttää silti etten ihan luuseri ole, vaikka kaikki muut ympärillä sen huomasikin että täys pässihän toi on. En nähnyt lapsiakaan, koska en ollut kykenevä hoitaa niitä ollenkaan. Mun juominen loppui 26.12.2015 kokonaan, kun sain joulukortin tyttäreltäni missä luki. Olisi kivaa jos isä olisi kunnossa ja joulupukki auttaa.. Sit menin hoitoon ja en ole ton päivän jälkeen juonu pisaraakaan ja olen saanut entisen naiseni takaisin. Se lähti vain ja ainoastaan juomisen takia ei minkään muun.

Kiitos tästä. Nousi kyyneleet silmiin lukiessa. Kaikkea hyvää teidän perheelle ja valoisaa tulevaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi vessassa :D ?

Olen aikoinani itsekkin vessassa joutunut käymään juomassa pari kaljaa kun on kädet vapisseet niin paljon,

onneks ei enää tarvitse. Ei se mitään mukavaa ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat ihan tavalliselta kotiäidiltä.

Ei kotiäidillä ole aikaa shoppailla ja ryypätä kauppakeskuksen vessassa.

Sitä paitsi pitää olla ajokunnossa koko ajan.

Alkoholinkäyttö tuomitaan mutta mitä jos kotiäiti syö valtavan kasan psyykelääkkeitä joka päivä? Eikä ole ikinä "selvinpäin" eli ilman pillereitä kotona.

Normaalikäytössä psyykenlääkkeet eivät muun muassa tuhoa maksaa , aiheuta sydän-ja verisuonisairauksia ja syöpää, tuhoa ihmissuhteita ja vie rahojasi, ja tee ihmisestä vastuutonta tai toimintakyvytöntä. Päinvastoin psyykenlääkkeillä autetaan ongelmista kärsiviä ihmisiä pärjäämään.

Esimerkiksi lihominen on yleinen psyykenlääkeiden haittavaikutus ja siihen tietenkin liittyy sydän- ja verisuonisairaudet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat ihan tavalliselta kotiäidiltä.

Ei kotiäidillä ole aikaa shoppailla ja ryypätä kauppakeskuksen vessassa.

Sitä paitsi pitää olla ajokunnossa koko ajan.

Alkoholinkäyttö tuomitaan mutta mitä jos kotiäiti syö valtavan kasan psyykelääkkeitä joka päivä? Eikä ole ikinä "selvinpäin" eli ilman pillereitä kotona.

Normaalikäytössä psyykenlääkkeet eivät muun muassa tuhoa maksaa , aiheuta sydän-ja verisuonisairauksia ja syöpää, tuhoa ihmissuhteita ja vie rahojasi, ja tee ihmisestä vastuutonta tai toimintakyvytöntä. Päinvastoin psyykenlääkkeillä autetaan ongelmista kärsiviä ihmisiä pärjäämään.

Esimerkiksi lihominen on yleinen psyykenlääkeiden haittavaikutus ja siihen tietenkin liittyy sydän- ja verisuonisairaudet.

Selvä.Olet oikeassa. Saat nyt oikeutuksen juomisellesi. Psyykelääkkeet ovat pahempi kuin alkoholiriippuvuus. Olehyvä. Tuntuuko oikeutus hyvältä? Et ole juoppo tai alkoholisti, ethän ole psyykenlääkkeenkäyttäjä. Olet parempi kuin ne. Jatka vaan juomista. Nothing to see here.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän surkeeta että luulet itse päättäväsi, ettet halua lopettaa.

Kun todellisuudessa olet addiktoitunut etanoliin. Rotillekin kehittyy etanoliin rottakokeissa. Aivojen mekanismi laittaa hakeutumaan sen pariin mistä saa välittömän tyydytyksen.

Istut yksin yleisessä vessassa juomassa etanolia.

Et halua lopettaa? Haluaisitko haluta? Jos saisit nyt päättää, haluaisitko olla ihminen joka ei istu yksin yleisessä vessassa juomassa etanolia? Jos vastaus on kyllä, hae apua ja korkki kiinni. Haikeaa se on ja monesta asiasta täytyy luopua. Mutta paljon hyviä terveellisempiä asioita tulee tilalle. Kuten se että tutustut itseesi oikeasti ihmisenä ja opit käsittelemään tunteitasi.

Tsemppiä!

'

Haluaisin lukea, että mitä haikeaa siinä on, että lopettaa dokaamisen? Mistä muusta pitää luopua kuin siitä dokaamisesta?

Jostain syystä en käsitä, vaikka raitis alkoholisti olenkin. Olen luopunut alkoholista, mutta saanut tilalle moninverroin muuta, parempaa.

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisen onnen tunteen tai hauskuuden alkoholi tuottaa näille jotka eivät halua tai voi lopettaa?

Kysyn tosissani, sillä juon alkoholia harvakseltaan.. lähinnä lasi viiniä kerran kuukaudessa ja yksittäisiä shotteja vielä harvemmin. Humalassa en ole koskaan ollut.

Vai onko niin etten ymmärrä, koska näillä määrillä ei onnen tunnetta voi vielä saavuttaa?

Siksikin kiinnostaa koska oma isä juo eläkepäivillään kaikki rahansa enkä voi käsittää sitä.

No sinäpä sen sanoit - humalatilan saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi sitä juodaan. Joillekin riittää pienempikin hiprakka, mutta useimmiten jos juopottelusta sairaus kehkeytyy niin sitä haluaa enemmän ja enemmän känniin ja täytyy juoda enemmän ja enemmän toleranssin takia.

Nousuhumalassa tulee sellainen fiilis että kaikki asiat ovat paremmin kuin ne ovatkaan. Laskuhumalassa taas asiat saattavat olla huonommin kuin ne ovatkaan, ja krapulassa vielä huonommin, mutta sitten sitä joko jatkaa juomista tai lopettaa sen ja unohtaa vähän ajan päästä ne negatiiviset puolet, koska hei nousuissa on niin hauskaa!

Alkoholistin aivot vaativat sitä. Normi ihminen juo ehkä toisinaan ne kännit, mutta ei kaipaa siitä aiheutuvaa krapulaa ihan heti uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän surkeeta että luulet itse päättäväsi, ettet halua lopettaa.

Kun todellisuudessa olet addiktoitunut etanoliin. Rotillekin kehittyy etanoliin rottakokeissa. Aivojen mekanismi laittaa hakeutumaan sen pariin mistä saa välittömän tyydytyksen.

Istut yksin yleisessä vessassa juomassa etanolia.

Et halua lopettaa? Haluaisitko haluta? Jos saisit nyt päättää, haluaisitko olla ihminen joka ei istu yksin yleisessä vessassa juomassa etanolia? Jos vastaus on kyllä, hae apua ja korkki kiinni. Haikeaa se on ja monesta asiasta täytyy luopua. Mutta paljon hyviä terveellisempiä asioita tulee tilalle. Kuten se että tutustut itseesi oikeasti ihmisenä ja opit käsittelemään tunteitasi.

Tsemppiä!

'

Haluaisin lukea, että mitä haikeaa siinä on, että lopettaa dokaamisen? Mistä muusta pitää luopua kuin siitä dokaamisesta?

Jostain syystä en käsitä, vaikka raitis alkoholisti olenkin. Olen luopunut alkoholista, mutta saanut tilalle moninverroin muuta, parempaa.

Kun on tarpeeksi pohjalla ja menettänyt ystävät ja perheensä, se alkoholi on ainoa ystävä. Ystävästä on ilmeisen vaikea luopua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän surkeeta että luulet itse päättäväsi, ettet halua lopettaa.

Kun todellisuudessa olet addiktoitunut etanoliin. Rotillekin kehittyy etanoliin rottakokeissa. Aivojen mekanismi laittaa hakeutumaan sen pariin mistä saa välittömän tyydytyksen.

Istut yksin yleisessä vessassa juomassa etanolia.

Et halua lopettaa? Haluaisitko haluta? Jos saisit nyt päättää, haluaisitko olla ihminen joka ei istu yksin yleisessä vessassa juomassa etanolia? Jos vastaus on kyllä, hae apua ja korkki kiinni. Haikeaa se on ja monesta asiasta täytyy luopua. Mutta paljon hyviä terveellisempiä asioita tulee tilalle. Kuten se että tutustut itseesi oikeasti ihmisenä ja opit käsittelemään tunteitasi.

Tsemppiä!

'

Haluaisin lukea, että mitä haikeaa siinä on, että lopettaa dokaamisen? Mistä muusta pitää luopua kuin siitä dokaamisesta?

Jostain syystä en käsitä, vaikka raitis alkoholisti olenkin. Olen luopunut alkoholista, mutta saanut tilalle moninverroin muuta, parempaa.

Kun on tarpeeksi pohjalla ja menettänyt ystävät ja perheensä, se alkoholi on ainoa ystävä. Ystävästä on ilmeisen vaikea luopua.

Ei riitä vastaukseksi :) onko tuo nyt haikeaa vai monesta asiasta luopumista? Ei kumpaakaan.

Kyllä se sinun juomisesi perheeseen vaikuttaa. Psyykkisesti poissaoleva vanhempi, joka on humalassa... alkoholisti selittää asiat itselleen aina parhsin päin, kukaan ei huomaa ja kaikki on kunnossa... mitä ihmettä pakenet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat ihan tavalliselta kotiäidiltä.

Ei kotiäidillä ole aikaa shoppailla ja ryypätä kauppakeskuksen vessassa.

Sitä paitsi pitää olla ajokunnossa koko ajan.

Alkoholinkäyttö tuomitaan mutta mitä jos kotiäiti syö valtavan kasan psyykelääkkeitä joka päivä? Eikä ole ikinä "selvinpäin" eli ilman pillereitä kotona.

Normaalikäytössä psyykenlääkkeet eivät muun muassa tuhoa maksaa , aiheuta sydän-ja verisuonisairauksia ja syöpää, tuhoa ihmissuhteita ja vie rahojasi, ja tee ihmisestä vastuutonta tai toimintakyvytöntä. Päinvastoin psyykenlääkkeillä autetaan ongelmista kärsiviä ihmisiä pärjäämään.

Esimerkiksi lihominen on yleinen psyykenlääkeiden haittavaikutus ja siihen tietenkin liittyy sydän- ja verisuonisairaudet.

Alkoholi vie maksan ja sulattaa aivot...

Duh...no NORMAALIKÄYTÖSSÄ ei alkoholikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat ihan tavalliselta kotiäidiltä.

Ei kotiäidillä ole aikaa shoppailla ja ryypätä kauppakeskuksen vessassa.

Sitä paitsi pitää olla ajokunnossa koko ajan.

Alkoholinkäyttö tuomitaan mutta mitä jos kotiäiti syö valtavan kasan psyykelääkkeitä joka päivä? Eikä ole ikinä "selvinpäin" eli ilman pillereitä kotona.

Mitä pillereitä? Masennuslääkkeitä syövä on täysin selvinpäin. Neuroleptit voivat väsyttää, mutta eivät tosiaankaan tuo "känniä".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se vähän surkeeta että luulet itse päättäväsi, ettet halua lopettaa.

Kun todellisuudessa olet addiktoitunut etanoliin. Rotillekin kehittyy etanoliin rottakokeissa. Aivojen mekanismi laittaa hakeutumaan sen pariin mistä saa välittömän tyydytyksen.

Istut yksin yleisessä vessassa juomassa etanolia.

Et halua lopettaa? Haluaisitko haluta? Jos saisit nyt päättää, haluaisitko olla ihminen joka ei istu yksin yleisessä vessassa juomassa etanolia? Jos vastaus on kyllä, hae apua ja korkki kiinni. Haikeaa se on ja monesta asiasta täytyy luopua. Mutta paljon hyviä terveellisempiä asioita tulee tilalle. Kuten se että tutustut itseesi oikeasti ihmisenä ja opit käsittelemään tunteitasi.

Tsemppiä!

'

Haluaisin lukea, että mitä haikeaa siinä on, että lopettaa dokaamisen? Mistä muusta pitää luopua kuin siitä dokaamisesta?

Jostain syystä en käsitä, vaikka raitis alkoholisti olenkin. Olen luopunut alkoholista, mutta saanut tilalle moninverroin muuta, parempaa.

Kun on tarpeeksi pohjalla ja menettänyt ystävät ja perheensä, se alkoholi on ainoa ystävä. Ystävästä on ilmeisen vaikea luopua.

Ei riitä vastaukseksi :) onko tuo nyt haikeaa vai monesta asiasta luopumista? Ei kumpaakaan.

Se että sinä koet ettei alkoholista luopuminen ollut sinulle haikeaa, on sinun kokemuksesi. Oma kokemukseni taas on, että alkoholista luopuminen oli hyvin haikeaa ja oli hyvin vaikea nähdä ja hyväksyä oma ongelmani ja hyväksyä se että alkoholi tuhosi minua ja elämääni. Alkoholi tekee minusta eri ihmisen, jouduin hyvästelemään kokonaisen ihmisen lopettaessani. Siksi lopettaminen oli vaikeaa ja minulle erittäin haikeaa. Oli vaikea ajatella elämää ilman sitä takaporttia pois tästä maailmasta. Vain sillä oli väliä että voin suunnitella elämäni niin että voin juoda. Ilo ilman viinaa oli teeskentelyä. Taju kankaalle ja rairai. Siksi se on haikeaa. Hyvästi pehmeä sisäinen turruttava peitto.