persut: Työtön ei saa elää toisten siivellä

Vierailija kirjoitti:

Joo. Tutkimusten mukaan jopa kolmasosa pitkäaikaistyöttömistä on oikeasti työkyvyttömiä. Näitä ihmisiä sitten rangaistaan ties millä nöyryytys-aktivoinneilla vielä, vaikka elämä on muutenkin varmasti köyhää ja vaikeaa.

Joo ja yli puolet on yli 55v, eli varmaan siis osa myös työkyvyttömiä.

Itse olen kyllä terve, mutta olin 57v,  kun jäin työttömäski yli 35 vuotta kestäneen työputken jälkeen ja näyttää siltä, etten taida enää kelvata töihin. Ei kuulu yhdestäkään työhakemuksesta yhtään mitään. Luulen , että ikä on esteenä.  Kyllähän se hurjalta näyttää, mutta oikeasti olen nuorekas, terve ja ihan tolkku. Eläkkeeseen on kuitenkin vielä 6 vuotta aikaa, joten olisi mukava työllistyä, mutta huonolta näyttää :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No muuta pois johonkin parempaan maahan jos noin kovaa on.

Voin muuten kertoa, että muualla maailmassa on sellainen periaate, että jos et tee työtä et syö.

Hyvänä puolena on, että kaikilla on töitä ja työstä saa palkkaa joka riittää elämiseen.

Liikuttavan huonoilla tiedoilla olet liikkeellä, kuten persut yleensäkin. Euroopan kehittyneissä maksetaan korkeampaa työttömyysturvaa kuin Suomessa.

Niin maksetaan joo, muutama eka kuukausi ennen kuin lähtee leikkuri leikkaamaan parin kolmen kuukauden välein. Sellaista ikuista työttömyysturvaa kuin mitä Kela Suomessa maksaa pitkäaikaismakoilijoille vaikka kymmeniä vuosia, ei ole missään muualla.

Tietosi ovat kovin hatarat.  Kaikissa Pohjoismaissa työttömysturvan taso on Suomea korkeampi. Sitäkin olennaisempaa on, että niissä ei kyykytetä työtöntä, vaan yhteiskunta panostaa heidän auttamiseensa tosissaan erilaiisn toimin - ja aivan eri luokan resurssein kuin Suomessa.

Elättekö te kaikki persuäänestäjät pää pensaassa, kun vaikuttaa siltä, että ette tiedä suomalaisen yhteiskunnan toimivuudesta mitään, puhumattakaan muiden maiden tilanteesta?

Tanskassa asuneena voin kertoa, että olet väärässä. En siellä työtön ollut, mutta 15 vuoden aikana systeemi tuli selväksi ihan lehtiä lukemalla. Persuksi minua on turha nimitellä, en äänestä heitä.

Tanskassa työttömyysturva voi olla jopa 90 prosenttia edeltävästä palkasta, turvaa saa pitkään eikä varsinaista porrastustakaan ole – ja silti Tanskassa työllisyys on erittäin korkea.

Tanskalaiset vaikuttavat olevan hyvin sitoutuneita joustoturvamalliin ja ajattelevat työttömien palveluita ja koulutusta ensisijaisesti investointeina, eivät kuluina. Se näkyy niin käytännön toiminnassa kuin tuloksissakin.

Tanskassa jokainen työtön tavataan heti työttömyyden alussa. Usein paikalla on sekä työttömyyskassan että Suomen TE-toimistoa vastaavan Jobcenterin edustaja. Haastattelussa käydään tarkasti läpi työttömän velvollisuudet ja samalla suunnitellaan tulevaa. Vuoropuhelu on säännöllistä ja työttömiä tavataan usein. Erityisesti tuettua työtä, työharjoittelua ja koulutusta on työttömille tarjolla runsaasti. Palvelut suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa ja niiden tarpeet huomioiden.

Korkean työttömyysturvan kääntöpuoli Tanskassa on siis palvelut, jotka eivät jätä työtöntä yksin eivätkä myöskään rauhaan. Aktiivisuus on olennainen osa Tanskan mallia. Mutta samalla työtöntä kohdellaan inhimillisesti. Henkilökohtaisessa suunnitelmassa huomioidaan työttömän tilanne ja mahdollisuudet työn hakuun. Jos työtön unohtaa tulla sovittuun tapaamiseen, hän ei saa pitkää karenssia vaan voi korjata asian seuraavana päivänä ja menettää toimeentulon vain yhdeltä päivältä.

Tanska on juuri ihan viime vuosina uudistanut merkittävästi työvoimapalvelujaan  - ja tuloksekkaasti.

Suomen malli on ollut pelkästään työttömien kyykyttäminen. Aktiivimalli on joka taholla todettu toimimattomaksi.

Suomalaisilla, tällä muita ihannoivalla ja itseään halveksivalla lajeijakansalla, on ihmeellinen taipumus ihannoida kaikkiea mitä muualla tehdään, syödään tai sanotaan. 

Tanskan mallissa on ihan hyviä puoliakin, mutta ei se mikään ihanne ole. Tanskan työmarkkinat ovat erilaiset, maa pienempi ja liikkuminen helpompaa. Korkeasti koulutetuilta on kuulunut kritiikkiä mallin holhoavuudesta. Koulutukset ovat ihan hyviä, kunhan eivät ole tyyliä näin haet töitä.

Mainittakoot, että en missään nimessä kannata nykyistä aktiivimallia, jonka leikkuri vie perusturvaa saavilta rahaa, hyvätuloista ei koske. Olen saanut jokaisin työpaikkani ilman minkään työvoimaviranomaisten apua hakemalla avoinna olevaan työpaikkaan.

Virkailijoiden pitäisi saada tehdä työtään mm. palkkaturva- ja opiskeluneuvonnassa ja niiden työntekijöiden parissa, jotka tarvitsevat tukea mm. osatyökykyisyyden takia. Terve ja työkykyinen ihminen ei tarvitse mitään virkailijaa siihen väliin lässyttämään. Lasketaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa (vastaavasti perusturvaa kohotetaan) niin johan alkaa tehdä mieli töihin jos sattumoisin on halunnut asiaa venyttää - niinkun minä nyt;). 

Vierailija kirjoitti:

Jos yksikin puolue, ihmisjoukko tai henkilö on rasistinen /heikentävä kansalaisia kohtaan ja aiheuttaa haittoja (että ihmisistä tuntuu todella pahalta), sen voi kieltää ja siirtää pois. Ei voi olla niin, että ihmiset kärsivät loputtomasti heikennyksistä ja sitten joku yksittäinen henkilö antaa ilkeitä lausuntoja suojatyöpaikkansa varjosta. Suomi on myös naisten ja lasten, ei vain hyvätuloisten miesten. Naiset (ja miehet) voisivat perustaa omia ihmisystävällisempiä puolueita, jossa pelkkä raha ei ratkaise vaikka taloutta hoitaa. 

Siirtämisellä pois, tarkoitan että puolue ei voi enää toimia tai henkilö siirtyy pois viralta antamasta ilkeitä lausuntojaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No muuta pois johonkin parempaan maahan jos noin kovaa on.

Voin muuten kertoa, että muualla maailmassa on sellainen periaate, että jos et tee työtä et syö.

Hyvänä puolena on, että kaikilla on töitä ja työstä saa palkkaa joka riittää elämiseen.

Liikuttavan huonoilla tiedoilla olet liikkeellä, kuten persut yleensäkin. Euroopan kehittyneissä maksetaan korkeampaa työttömyysturvaa kuin Suomessa.

Niin maksetaan joo, muutama eka kuukausi ennen kuin lähtee leikkuri leikkaamaan parin kolmen kuukauden välein. Sellaista ikuista työttömyysturvaa kuin mitä Kela Suomessa maksaa pitkäaikaismakoilijoille vaikka kymmeniä vuosia, ei ole missään muualla.

Tietosi ovat kovin hatarat.  Kaikissa Pohjoismaissa työttömysturvan taso on Suomea korkeampi. Sitäkin olennaisempaa on, että niissä ei kyykytetä työtöntä, vaan yhteiskunta panostaa heidän auttamiseensa tosissaan erilaiisn toimin - ja aivan eri luokan resurssein kuin Suomessa.

Elättekö te kaikki persuäänestäjät pää pensaassa, kun vaikuttaa siltä, että ette tiedä suomalaisen yhteiskunnan toimivuudesta mitään, puhumattakaan muiden maiden tilanteesta?

Tanskassa asuneena voin kertoa, että olet väärässä. En siellä työtön ollut, mutta 15 vuoden aikana systeemi tuli selväksi ihan lehtiä lukemalla. Persuksi minua on turha nimitellä, en äänestä heitä.

Tanskassa työttömyysturva voi olla jopa 90 prosenttia edeltävästä palkasta, turvaa saa pitkään eikä varsinaista porrastustakaan ole – ja silti Tanskassa työllisyys on erittäin korkea.

Tanskalaiset vaikuttavat olevan hyvin sitoutuneita joustoturvamalliin ja ajattelevat työttömien palveluita ja koulutusta ensisijaisesti investointeina, eivät kuluina. Se näkyy niin käytännön toiminnassa kuin tuloksissakin.

Tanskassa jokainen työtön tavataan heti työttömyyden alussa. Usein paikalla on sekä työttömyyskassan että Suomen TE-toimistoa vastaavan Jobcenterin edustaja. Haastattelussa käydään tarkasti läpi työttömän velvollisuudet ja samalla suunnitellaan tulevaa. Vuoropuhelu on säännöllistä ja työttömiä tavataan usein. Erityisesti tuettua työtä, työharjoittelua ja koulutusta on työttömille tarjolla runsaasti. Palvelut suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa ja niiden tarpeet huomioiden.

Korkean työttömyysturvan kääntöpuoli Tanskassa on siis palvelut, jotka eivät jätä työtöntä yksin eivätkä myöskään rauhaan. Aktiivisuus on olennainen osa Tanskan mallia. Mutta samalla työtöntä kohdellaan inhimillisesti. Henkilökohtaisessa suunnitelmassa huomioidaan työttömän tilanne ja mahdollisuudet työn hakuun. Jos työtön unohtaa tulla sovittuun tapaamiseen, hän ei saa pitkää karenssia vaan voi korjata asian seuraavana päivänä ja menettää toimeentulon vain yhdeltä päivältä.

Tanska on juuri ihan viime vuosina uudistanut merkittävästi työvoimapalvelujaan  - ja tuloksekkaasti.

Suomen malli on ollut pelkästään työttömien kyykyttäminen. Aktiivimalli on joka taholla todettu toimimattomaksi.

Suomalaisilla, tällä muita ihannoivalla ja itseään halveksivalla lajeijakansalla, on ihmeellinen taipumus ihannoida kaikkiea mitä muualla tehdään, syödään tai sanotaan. 

Tanskan mallissa on ihan hyviä puoliakin, mutta ei se mikään ihanne ole. Tanskan työmarkkinat ovat erilaiset, maa pienempi ja liikkuminen helpompaa. Korkeasti koulutetuilta on kuulunut kritiikkiä mallin holhoavuudesta. Koulutukset ovat ihan hyviä, kunhan eivät ole tyyliä näin haet töitä.

Mainittakoot, että en missään nimessä kannata nykyistä aktiivimallia, jonka leikkuri vie perusturvaa saavilta rahaa, hyvätuloista ei koske. Olen saanut jokaisin työpaikkani ilman minkään työvoimaviranomaisten apua hakemalla avoinna olevaan työpaikkaan.

Virkailijoiden pitäisi saada tehdä työtään mm. palkkaturva- ja opiskeluneuvonnassa ja niiden työntekijöiden parissa, jotka tarvitsevat tukea mm. osatyökykyisyyden takia. Terve ja työkykyinen ihminen ei tarvitse mitään virkailijaa siihen väliin lässyttämään. Lasketaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa (vastaavasti perusturvaa kohotetaan) niin johan alkaa tehdä mieli töihin jos sattumoisin on halunnut asiaa venyttää - niinkun minä nyt;). 

Jotkut taas ihannoivat vain itseään...

Työ- ja elinkeinoinisteriö on tutkinut työttömyyttä paljonkin, ymmärrettävästi.

Sen raportin mukaan pidempi ansiosidonnainen oli parempi yhteiskunnan kannalta; pidemmältä ansiosidonnaiselta työllistyttiin, tosin aikaavievemmin, paremmin palkattuihin töihin, jotka harvemmin johtivat uuteen työttömyyteen. Valtio, eli yhteiskunta on silloin voittaja, koska se saa kerättyä suuremmasta palkasta enemmän veroja ja harvemmin uusiutuva työttömyys puolestaan vähentää yhteiskunnan tukien tarvetta.

Viime vuosien tilanne on olllut sellainen, etä työttömät ovat työllistyneet aiempaa matalammalla palkalla ja useimmiten vain määräaikaisiin työsuhteisiin. Ymmärtänet varmaan, että yhteiskunta on silloin häviäjä pienempien verotulojen ja useammin tarvittujen tukien osalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No muuta pois johonkin parempaan maahan jos noin kovaa on.

Voin muuten kertoa, että muualla maailmassa on sellainen periaate, että jos et tee työtä et syö.

Hyvänä puolena on, että kaikilla on töitä ja työstä saa palkkaa joka riittää elämiseen.

Liikuttavan huonoilla tiedoilla olet liikkeellä, kuten persut yleensäkin. Euroopan kehittyneissä maksetaan korkeampaa työttömyysturvaa kuin Suomessa.

Niin maksetaan joo, muutama eka kuukausi ennen kuin lähtee leikkuri leikkaamaan parin kolmen kuukauden välein. Sellaista ikuista työttömyysturvaa kuin mitä Kela Suomessa maksaa pitkäaikaismakoilijoille vaikka kymmeniä vuosia, ei ole missään muualla.

Tietosi ovat kovin hatarat.  Kaikissa Pohjoismaissa työttömysturvan taso on Suomea korkeampi. Sitäkin olennaisempaa on, että niissä ei kyykytetä työtöntä, vaan yhteiskunta panostaa heidän auttamiseensa tosissaan erilaiisn toimin - ja aivan eri luokan resurssein kuin Suomessa.

Elättekö te kaikki persuäänestäjät pää pensaassa, kun vaikuttaa siltä, että ette tiedä suomalaisen yhteiskunnan toimivuudesta mitään, puhumattakaan muiden maiden tilanteesta?

Tanskassa asuneena voin kertoa, että olet väärässä. En siellä työtön ollut, mutta 15 vuoden aikana systeemi tuli selväksi ihan lehtiä lukemalla. Persuksi minua on turha nimitellä, en äänestä heitä.

Tanskassa työttömyysturva voi olla jopa 90 prosenttia edeltävästä palkasta, turvaa saa pitkään eikä varsinaista porrastustakaan ole – ja silti Tanskassa työllisyys on erittäin korkea.

Tanskalaiset vaikuttavat olevan hyvin sitoutuneita joustoturvamalliin ja ajattelevat työttömien palveluita ja koulutusta ensisijaisesti investointeina, eivät kuluina. Se näkyy niin käytännön toiminnassa kuin tuloksissakin.

Tanskassa jokainen työtön tavataan heti työttömyyden alussa. Usein paikalla on sekä työttömyyskassan että Suomen TE-toimistoa vastaavan Jobcenterin edustaja. Haastattelussa käydään tarkasti läpi työttömän velvollisuudet ja samalla suunnitellaan tulevaa. Vuoropuhelu on säännöllistä ja työttömiä tavataan usein. Erityisesti tuettua työtä, työharjoittelua ja koulutusta on työttömille tarjolla runsaasti. Palvelut suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa ja niiden tarpeet huomioiden.

Korkean työttömyysturvan kääntöpuoli Tanskassa on siis palvelut, jotka eivät jätä työtöntä yksin eivätkä myöskään rauhaan. Aktiivisuus on olennainen osa Tanskan mallia. Mutta samalla työtöntä kohdellaan inhimillisesti. Henkilökohtaisessa suunnitelmassa huomioidaan työttömän tilanne ja mahdollisuudet työn hakuun. Jos työtön unohtaa tulla sovittuun tapaamiseen, hän ei saa pitkää karenssia vaan voi korjata asian seuraavana päivänä ja menettää toimeentulon vain yhdeltä päivältä.

Tanska on juuri ihan viime vuosina uudistanut merkittävästi työvoimapalvelujaan  - ja tuloksekkaasti.

Suomen malli on ollut pelkästään työttömien kyykyttäminen. Aktiivimalli on joka taholla todettu toimimattomaksi.

Suomalaisilla, tällä muita ihannoivalla ja itseään halveksivalla lajeijakansalla, on ihmeellinen taipumus ihannoida kaikkiea mitä muualla tehdään, syödään tai sanotaan. 

Tanskan mallissa on ihan hyviä puoliakin, mutta ei se mikään ihanne ole. Tanskan työmarkkinat ovat erilaiset, maa pienempi ja liikkuminen helpompaa. Korkeasti koulutetuilta on kuulunut kritiikkiä mallin holhoavuudesta. Koulutukset ovat ihan hyviä, kunhan eivät ole tyyliä näin haet töitä.

Mainittakoot, että en missään nimessä kannata nykyistä aktiivimallia, jonka leikkuri vie perusturvaa saavilta rahaa, hyvätuloista ei koske. Olen saanut jokaisin työpaikkani ilman minkään työvoimaviranomaisten apua hakemalla avoinna olevaan työpaikkaan.

Virkailijoiden pitäisi saada tehdä työtään mm. palkkaturva- ja opiskeluneuvonnassa ja niiden työntekijöiden parissa, jotka tarvitsevat tukea mm. osatyökykyisyyden takia. Terve ja työkykyinen ihminen ei tarvitse mitään virkailijaa siihen väliin lässyttämään. Lasketaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa (vastaavasti perusturvaa kohotetaan) niin johan alkaa tehdä mieli töihin jos sattumoisin on halunnut asiaa venyttää - niinkun minä nyt;). 

Jotkut taas ihannoivat vain itseään...

Työ- ja elinkeinoinisteriö on tutkinut työttömyyttä paljonkin, ymmärrettävästi.

Sen raportin mukaan pidempi ansiosidonnainen oli parempi yhteiskunnan kannalta; pidemmältä ansiosidonnaiselta työllistyttiin, tosin aikaavievemmin, paremmin palkattuihin töihin, jotka harvemmin johtivat uuteen työttömyyteen. Valtio, eli yhteiskunta on silloin voittaja, koska se saa kerättyä suuremmasta palkasta enemmän veroja ja harvemmin uusiutuva työttömyys puolestaan vähentää yhteiskunnan tukien tarvetta.

Viime vuosien tilanne on olllut sellainen, etä työttömät ovat työllistyneet aiempaa matalammalla palkalla ja useimmiten vain määräaikaisiin työsuhteisiin. Ymmärtänet varmaan, että yhteiskunta on silloin häviäjä pienempien verotulojen ja useammin tarvittujen tukien osalta.

Tuohan sotii väittämää vastaan jonka mukaan pitkä työttömyys on haitaksi:). Pitkä ja hyvä ja keskinkertaisen suuruinenkin ansiosidonnainen passivoi. Tuttuni saisi töitä koko vuodeksi (duunari), mutta reissailee ansiosidonnaisella ja valkkaa töitä. Huonohkosti työllistävällä akateemisella alalla töitä tosiaan joko on tai ei ole, mutta mitä tahansa työtä ei halua ottaa vastaan koska muutenkin tulee toimeen ja koska ei halua sitoutua p...kadu uuniin. Haulla ei ole niin kiire. Ei se ansiosidonnainen siinä työnhaussa mitenkään sinänsä auta kuten vihjasit, vie vaan yhteiskunnan varoja. Jotkut jopa laskelmoivat, että kohta juoksee taas ansiosidonnainen. 

Entäs sitten?