Enpä ihmettele jos Emilian tappanut
on ollut koulukiusattu ja jätetty aina ulkopuolelle. Tässä pätkä iltalehden jutusta. Kiusaaminen pilaa usein nuoren elämän ja seuraukset voivat sitten olla tätä.
Vanhempiensa, pikkusiskonsa ja perheen lemmikkieläimien kanssa asunut nuorukainen vaikutti naisen mukaan jollain tapaa syrjäytyneeltä. Kavereita oli vähän tai ei lainkaan, sillä mies liikkui aina yksinään.
- Hänellä ei koskaan näkynyt ketään kavereita. Harrastuksia ei varmastikaan ollut, mutta näin hänet usein pyöräilemässä yksinään
Kommentit (24)
koulussa ei välitetä kiusaamisesta? miksi koulukiusaamiseen ei puututa? Miksi kiusaamista ei haluta nähdä? Miksi kiusatusta tehdään syyllinen????
koulussa ei välitetä kiusaamisesta? miksi koulukiusaamiseen ei puututa? Miksi kiusaamista ei haluta nähdä? Miksi kiusatusta tehdään syyllinen????
No kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että kiusaaminen on koululle häpeä ja aiheuttaa ikäviä toimenpiteiden vaatimuksia. Toinen on se, että kiusaamisen ja syrjinnän mekanismi on sellainen, että se saa ihmiset ympärillä uskomaan, että kiusaaminen on oikeutettua ja uhri itse syyllinen. TÄmähän on koko jutun pahin ongelma ja siihen perustuu niin koulukiusaaminen, työsyrjinnän onnistuminen kuin rasismi ja vammaisten syrjiminenkin. Enhän minä tietenkään syrji ketään siksi että olen inhottava ihminen, mutta jotkut ihmiset nyt vaan ovat niin outoja ja tyhmiä ja pahoja, ettei heitä voi ihan samalla tavalla arvostaa kuin muita. Vai mitä?
parempiosaisia ns. menetyvien perheiden lapsia. Ulospäin suuntautuneita ja aina pärjääviä, saaneet AINA kaiken ja elämään ei saa enää muuten kiksejä, kuin KIUSAAMALLA arkoja ja hiljaisia reppanoita.
Puhun nyt sitten kokemuksesta.
Tiedän erään rikkaan perheen pojan, jonka suurin nautinto on NÖYRYYTTÄÄ niitä kenellä ei ole kaikkea samaa.
Joo, mut antaa vaan kiusta edelleen, tulee muuten paha mieli jos joutuu tuollainen "kermaperhe" vastuuseen..
mutta en ole ketään tappanut.
Minun pää kesti pilkan ja ivan, jälkiä se kyllä jätti loppuelämäksi sitä en kiellä.
Nämä hirmuteot jotka pistetään sen piikkiin että on kiusattu saa kiusaajat voittamaan loppupeleissä. Tappaminen ei ole oikeutettua vaikka kuinka olisi koulukiusattu.
Itsepuolustuksen hyväksyn ja jos siinä kamppailussa (fyysinen hyökkäys) lähtee henki vastapuolelta niin ei voi mittään. Kaikilla on oikeus puolustaa itseään ja perhettään.
oli ennen kavereita, nyt ei enää ketään. Pukeutuu aina mustiin vaatteisiin, liikkuu aina yksin. Ja hiukset on pitkät..jotenkin huolestuttaa. Poikani ei ole koskaan kyllä ollut väkivaltainen.
Mustista vaatteista ja pitkistä hiuksista ei todellakaan kannata.
että psyykkinen sairaus voi tulla ilman koulukiusaamista. Joillakin on suvussa mielenterveysongelmia ja osa niistä periytyy.
Lisäksi täytyy muistaa että henkilön aivojen mekanismit ovat voineet kehittyä jotenkin väärin.
Perheolot vaikuttaa mielenterveyteen.
Jokin onnettomuus joissa aivoihin on tullut joku isku voi muuttaa ihmistä jne.
Psyykkiset ongelmat on monen asian summa.
En toki vähättele koulukisaamista koska itsekin sitä olen paljon kokenut.
Miettikääpä kohdallenne pienenä koululaisena että osa useamman luokan oppilaista (kaikki poikia) muodostaa kujan kun olet menossa tarpeillesi vessaan ja polvistuu ja rukoilee kumarrellen ja huutelee perheesi uskontoon viitaten. Tämä oli vain yksi esimerkki muitakin kiusaamistapoja oli.
Tämä johtui siitä kun en ollut koulun ev-lut uskontotunneilla. Tästä on vuosikymmeniä aikaa mutta edelleen ne ajat palautuu välillä mieleen.
olen miettinyt pääni puhki, onko hän syrjäytynyt vapaaehtoisesti vai syrjäytetty.
Hänen oma-aloitteellisuus on 0% esim. pyytää kavereita ulos. Nyt pikkuveljen kohdalla alkaa tapahtua samanlaista suuntausta. Molemmat teini-ikäisiä aiemmin kavereita riitti. Ja nämä kaverit on mielestäni ihan mukavia.
Istuta pojat pöydän ääreen ja juttele asioista. Kysy suoraan mistä on kysymys.
Niin siis tarkoitan että kahden kesken keskustelet pojan kanssa.
Koulujen on vaikea puuttua kiusaamiseen, kun se on usein näkymätöntä syrjintää. Eivät aikuisetkaan ole kaikkien kavereita, niin samalla tavalla lapsista osa on suosittuja ja osa kartettuja.
että psyykkinen sairaus voi tulla ilman koulukiusaamista. Joillakin on suvussa mielenterveysongelmia ja osa niistä periytyy.
tottakai voi tulla mielenterveysongelmia ilman koulukiusaamistakaan. Suurin osa mielenterveysongelmaisistakaan ei kuitenkaan tapa ketään. Suurin osa tuntemistani masentuneista ja paniikkihäiriöisistä on ainakin ihan vaarattomia.
EIkä aina ole kyse huonoista perheoloistakaan.
Lisäksi suurin osa suomalaisista tappajista on muuten ihan mieleltään ja aivotoiminnaltaan terveitä, paitsi ovat humalassa.
Silti mun mielestäni koulukiusaamiseen pitäisi puuttua vähän herkemmin ja ihan toisin menetelmin, kuin nykyään tehdään. Koska se on iso ongelma ihan ilman näitä tappajiakin.
keskustelleet asiasta. Pojat jotenkin "häpeävät" tilannetta. Eivät ole asian suhteen avoimia. Olemme kannustaneet, että olisivat enemmän oma-aloitteellisia ym.
Surevat yksin, kun kukaan ei soita tai tule käymään, itse nyhjäävät sisällä. Olen tästäkin huomauttanut usein.
En halua hiillostaa ja painoistaa kuitenkaan liikaa, koska kokevat ahdistusta tästä asiasta.
7
kun äiti KANNUSTAA olemaan oma-aloitteisempi ja HUOMAUTTAA yksin nyhjäämisestä.
Ei ole tullut mieleen, että pojat kaipaisivat positiivista hyväksyntää edes äidiltään kun sitä ei muualta saa? Anna nyt hyvä ihminen niiden olla rauhassa arvostelematta ja ehdottele mieluummin vaikka uusia harrastuksia tms joista välillisesti seuraisi enemmän ihmiskontakteja.
keskustelleet asiasta. Pojat jotenkin "häpeävät" tilannetta. Eivät ole asian suhteen avoimia. Olemme kannustaneet, että olisivat enemmän oma-aloitteellisia ym.
Surevat yksin, kun kukaan ei soita tai tule käymään, itse nyhjäävät sisällä. Olen tästäkin huomauttanut usein.En halua hiillostaa ja painoistaa kuitenkaan liikaa, koska kokevat ahdistusta tästä asiasta.
7
Älä hiilosta ja painosta OLLENKAAN, vaan yritä toimia kiertotietä!
on? Mitä sinä tiedät lasteni luonteenpiirteistä tai tempperamenteista? Mitä sinä tiedät heidän persoonista?
Tiedätkö sinä miten asioista olemme keskustelleet?
Mitä sinä tekisit silloin, kun ulkopuoliset tai lähipiiri asiasta huomauttavat?
Mistä sinä tiedät harrastavatko poikani jotain? Puhuinko siitä, etteivät harrasta mitään?
Nyt oli kyse kaverisuhteista ja laitoin tuossa aiemmin jo pohdintaa onko se heidän osaltaan omavalintaista?!
Mikä sinusta tekee niin erinomaisen vanhemman, että voit tulla isoilla kirjaimilla huomauttamaan näistä epäkohdista?
Olet ehkä itse onnistunut kasvattamaan lapsesi niin, että heillä on kavereita ja he pystyvät luomaan suhteita ikäisiinsä,. mutta mites kaikki muu?
Oletko kokonaisvaltaisesti ajateltuna jotenkin ns. parempi ihminen ja miten tuollaisen tilan pystyy saavuttamaan?
Viimeaikoina en ole pojilleni asiasta huomauttanut, kerron tämän ihan rauhoittaakseni sinua arvon numero 15 tekstin kirjoittanut.
Kiitos kultaakin arvokkaammista neuvoistasi, ihanaa nyt helpottaa ja koittaa paremmat ajat.
7
Kyllä se kiusaaminen jostain muusta johtuu kuin sosiaalisesta luokasta.
Itse seuraan sivusta ( ja aika usein asiaan puuttuen ) 4 vuotiaan tyttären ja hänen kavereidensa touhuja. Tottakai tuonikäisiä joutuu vahtimaan muutenkin, mutta yhden tytön käytös ärsyttää siinä määrin, että ollaan mieheni kanssa jo mietitty kieltääkö lastamme leikkimästä hänen kanssaan. Tämä tyttö täyttää 6v talvella. Aina toisia jättämässä leikkien ulkopuolelle ja aina pomottamassa muita. Oman tyttöni ottanut jotenkin " siipiensä suojaan ". Joudun puuttumaan päivittäin noihin tilanteisiin. Päivittäin toitotan tytölleni, että ketään ei jätetä leikin ulkopuolelle jne. Muistutan aina että mieti miltä sinusta itsestäsi tuntuisi. Tuossa on lupaava koulukiusaajan alku. Oman lapseni haluan tuollaisen ulkopuolelle!
Mietin vain että tämäkin tyttö ihan tavisperheestä. Mistä ihmeestä johtuu, että jo noin pieni lapsi käyttäytyy noin inhottavasti toisia lapsia kohtaan? Äiti on usein mukana ulkona, komentaa jos kuulee. Tytön kanssa muutenkin hankalaa. On ollut kontaktia mm. kasvatusneuvolaan.
Mutta siis tommoisiin käytösmalleihin puututtava jo ennen kouluikää ( siis jos niitä ilmenee ja vanhemmat niistä tietoisia ). Ohjattava lasta. Asioihin puututtava jo päiväkodissa! Ja tässäkin asiassa tärkeintä vanhempien aktiivisuus. Kotona on opetettava lapsille miten ryhmässä toimitaan missäkin tilanteessa. Tämä on minun mielipiteeni.
nimittäin koulukiusaajien enemmistö on ns. paremmista perheistä. Sinulla ehkä ei ole siitä omakohtaista kokemusta.
Ne tiedäkään, muuta kuin sen, miten sinä itse kerrot, että olette keskustelleet. SINÄ sanoit huomauttaneesi ja "kannustaneesi oma-aloitteiosuuteen". Se on sama kuin moittisi. Myönnä vaan.
Minä en ole erinomainen vanhempi ja minun lapsellani on olut isoja ongelmia kaverisuhteissa.Minä olen kuitenkinyrittänyt päinvastoin olla tekemättä siitä entistä suurempaa ongelmaa huomauttelemalla tai muuten arvostelemalla lasteni käytöstä - ja jos sukulaiset ovat huomautelleet, olen yksiselitteisesti kieltänyt heitä. Sen sijaan olen tosiaan yrittänyt viedä lapsia (UUSIIN) harrastuksiin, joissa voisi saada uusia ihmiskontakteja ja ehkä ystävystyä heidän kanssaan paremmin kuin entisten, jo ei-niin-sielunveljiksi-todettujen kanssa.
Ja ei, minä en usko olevani "Kokonaisvaltaisesti jotenkin ns. parempi ihminen", mutta tämän asian minä luulen hoitaneeni paremmin kuin sinä.
Minä esimerkiksi tiedän, että lapseni vetäytyminen on osittain hänen omaa haluaan (koska luokkakaverit eivät olleet sitä sorttia, jonka kanssa hän viihtyi) mutta silti rasitti häntä (koska olisi kuitenkin kiva kun olisi edes jotain kavereita ja se vähän kuuluu itsetuntoonkin, kuten sinäkin sanot että lapsesi 'häpeävät' kaverittomuuttaan) eivätkä nämä asiat koskaan ole jokotai. Nyt minun lapsellani on pari kaveria, joiden kanssa viihtyy. Se on ehdottomasti parempi kuin lauma huonoja kavereita, joiden kanssa on kurjaa TAI totaainen iankaikkinen yksinäisyys.
Lapsi tässä työn on tehnyt, minä olen vain tarjonnut siihen mahdollisuuksia. Mutta vaatihan se minultakin jotain. Muun muassa sen, että yritin uudestaan ensimmäisen kerran epäonnistuttuani. SITÄ suosittelen sinullekin.
terv 15
Kiusaajat usein vetoavat kiusatun huumorintajuttomuuteen. Että mitä vain paskaa saa sanoa ja jos kiusattu loukkaantuu niin sanotaan, että etkö sää nyt vitsiä ymmärrä, ootpa tosikko.Mutta mitkä on hyvän huumorin tunnuspiirteet? Se, että se naurattaa kaikkia. Se että jollekin asialle yhdessä nauretaan. Ei se , että kaikki nauraa yhdelle henkilölle
Toisaalta aika paha käydä arvailemaan.
Erityisen kylmäävää on se, että tappaja näyttää vartavasten etsineen uhria, ei siis mikään hetkellinen päähänpisto (tämän päivän HS).