Muuttaisitko aikuisiällä äitisi kanssa yhteen?
Jos sulla olisi omia lapsia muttei miestä? Ja olisit asunut omillasi kuitenkin ennen yhteenmuuttoa.
Kommentit (17)
Minä muutin 2016. Pärjätään taloudellisesti paremmin yhdessä
En todellakaan. Molemmat tiedämme, ettei se toimisi.
Vaikka heti <3
Mutta äitini on kuollut.
Hän nauttii yksinolon tuomasta rauhasta. Joten, en.
Mun miesystävä muutti. Asunto on iso (ja hän omistaa siitä osan). Myös mulle on hyvin tilaa tässsä kuviossa. Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita ja valintoihin vaikuttaa monet asiat.
Mä en vois muuttaa, koska mun äiti kuoli, kun olin pieni.
Jos mies vastaisi voivansa muuttaa, palstan rääkyjät haukkuisivat heti pervoksi.
En ikinä, ei ole käynyt mielessäkään sen kanssa saman katon alle kun kotoa lähdin
Sellaista päivää ei ole eikä tule. Äiti ei osaa suhtautua minuun kuin aikuiseen vaan saisin ohjeita, neuvoja ja käskyjä kuten viisivuotias.
En ehkä. Äitini on niin sosiaalinen ja hänellä käy ystäviä ja sukulaisia todella usein. En ole niin sosiaalinen, joten voisi alkaa vetuttaa jatkuva vieraiden ravaaminen.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies vastaisi voivansa muuttaa, palstan rääkyjät haukkuisivat heti pervoksi.
Mä olen tuo,, joka seurustelee miehen kanssa joka asuu äitinsä kanssa. Mikä siitä tekee pervoa? Se, että mies huolehtii äitistään, jolla on jo ikåä ja monenlaista vaivaa? Vai se, että pitää huolta asunnosta, kun äiti ei enää jaksa? Vai mikä?
Olisi se aika erikoista, koska ollaan täysin erilaisia. Juuri mitään muuta yhteistä ei ole kuin sukulaisuus. Mutta jos olisi niin iso koti, että molemmilla olisi myös omaa asumisrauhaa, niin sitten ehkä. Ja tietysti sekin vaikuttaisi, että minkä kuntoinen äiti olisi, olisko hän ihan hoidettavassa kunnossa vai ihan toimintakunnossa. Omaishoitajan rooliin en oikein osaa itseäni kuvitella.
En ikinä. Hyvä jos kestän hänen seuraansa edes pari kertaa vuodessa.
Asuinkin yhden 7kk, kun olin äidin paikkakunnalla sen aikaa töissä. Ollut mitään järkeä vuokrata omaa, kun oli huone tyhjänä. Tuolloin olin 42v.
M51
En.