Miksi puhut päälle?
Haluaisin tietää, että ihmiset jotka toistuvasti ja jatkuvasti puhuvat muiden päälle, että huomaako he itse ollenkaan mitä tekevät, vai ovatko vain niin narsisteja ettei kiinnosta?
Kyllästyttää yksi työkaveri, joka aina puhuu päälle, eikä välttämättä edes aiheesta, joskus kokeilin vain jatkaa omaa puhettani, niin työkaveri vain korotti ääntään ja jatkoi omaa mölötystään. Ainoa mikä auttaa on se, että korottaa itse ääntään ja sanoo ihan suoraan, että annatko mun puhua loppuun kiitos? Tosi noloa, että pitää aikuiselle ihmiselle jatkuvasti huomautella, kyseessä eläkeikää lähestyvä nainen.
Saattaa myös kysyä jotakin, eikä sitten jaksakkaan kuunnella vastausta kun on niin kiire saada itse jotain sanotuksi.
Jos itse puhun vahingossa JOSKUS jonkun päälle, niin huomaan sen yleensä samantien ja sanon anteeksi ja pyydän toista jatkamaan.
Miten toimitte tuollaisten kanssa? Ja päällepuhujat: Miksi? Tajuatteko miten idiootteina muut teitä pitää?
Kommentit (16)
Onkohan meillä sama työkaveri? Tosiaankin korottaa omaa ääntään jos joku muu yrittää sanoa jotain ja pölisee vaan päälle. Pakkohan hänen on se huomata. Häntä ei ilmeisesti kiinnosta muiden sanomiset pätkän vertaa, näin olen sen tulkinnut.
Haha :D Minä en tosiaankaan ole mikään hiljaa puhuva tai hidas jaarittelijakaan, päinvastoin, tämä päälle puhuva jaarittelee ja jatkaa monologiaan asiasta kukkaruukkuun, ennenkuin muut ehtii ottaa lainkaan osaa keskusteluun. Tai sitten puhuu aidan seipäästä muiden puhuessa aidasta.
Täällä kans tuollainen työkaveri. Kun alan selittää jotain työasiaa, hän alkaa selittää päälle. Todella raivostuttavaa. Ei kuuntele mitään senku vaan selittää.
Mulla samanlainen työkaveri. Todella ärsyttävä tapa. Luulen kyllä ettei tämä kyseinen yksilö edes tajua tekevänsä väärin. Muutaman kerran olen sanonut, että saisinko puhua asiani loppuun, mutta saanut siitä vain pahan katseen.
Korvakuulokkeet. Onneksi on korvakuulokkeet. Laitan aina korvakuulokkeet päälle kun tämä henkilö ei anna suunvuoroa. Puhuu heti päälle, jos yrittää jotain. Jatkan matkaani puhumatta sanaakaan. Jospa viesti menisi joskus perille.
Joillakin suu käy ajatusta nopeammin.
En puhu päälle siksi, etten haluaisi kuulla mitä toisella on sanottavaa, vaan syy voi olla esim. jotain näistä:
- jatkaisin vielä sitä mitä olin aiemmin sanomassa, mutta toinen ehti jo aloittaa oman puhumisensa
- keskustelu on menossa ihan eri suuntaan, ja koen että minun pitää sanoa sanottavani nyt, koska myöhemmin ei joko muista tai aihe on mennyt ohi
- tulin väärin ymmärretyksi ja koen, että minun pitää tarkentaa mitä tarkoitin, ennen kuin toinen suotta jatkaa kommentoimista tai vastaan väittämistä johonkin, mitä en ole sanonut
- olisi jotain korjattavaa tai huomautettavaa, mutta toinen jatkaa vielä puhumistaan, ja voi olla että jos odotan hänen puhumisensa loppuun, niin olen joko unohtanut mitä piti sanoa tai se tuntuu siinä vaiheessa turhalta "vanhojen muistelemiselta"
Keskustelutaitoni ovat todella huonot enkä aina osaa selittää asioita niin, että muut ymmärtäisivät mitä tarkoitin, ja silloin turhauttaa kun he alkavat puhua takaisin jostain aivan eri asioista. Siksi on usein vaikea kuunnella vain kärsivällisesti loppuun mitä toinen sanoo.
Vahingossa. Ja aina kun sen huomaa, niin se harmittaa. Teen yksinäistä työtä, joten ihmisiä tavatessa on ihana jutella ja siitä helposti innostuu niin, että huomaa höpöttävänsä liikaakin. Yleensä pyydän anteeksi ja keskityn kuuntelemaan paremmin toista loppuun asti, mutta usein se silti toistuu jonkun ajan päästä. Kyllä niitäkin on, jotka puhuvat minuakin enemmän ja päälle vieläkin reippaammin, mutta itse pyrin tästä tavasta kaikin keinoin pois.
Vierailija kirjoitti:
En puhu päälle siksi, etten haluaisi kuulla mitä toisella on sanottavaa, vaan syy voi olla esim. jotain näistä:
- jatkaisin vielä sitä mitä olin aiemmin sanomassa, mutta toinen ehti jo aloittaa oman puhumisensa
- keskustelu on menossa ihan eri suuntaan, ja koen että minun pitää sanoa sanottavani nyt, koska myöhemmin ei joko muista tai aihe on mennyt ohi
- tulin väärin ymmärretyksi ja koen, että minun pitää tarkentaa mitä tarkoitin, ennen kuin toinen suotta jatkaa kommentoimista tai vastaan väittämistä johonkin, mitä en ole sanonut
- olisi jotain korjattavaa tai huomautettavaa, mutta toinen jatkaa vielä puhumistaan, ja voi olla että jos odotan hänen puhumisensa loppuun, niin olen joko unohtanut mitä piti sanoa tai se tuntuu siinä vaiheessa turhalta "vanhojen muistelemiselta"
Keskustelutaitoni ovat todella huonot enkä aina osaa selittää asioita niin, että muut ymmärtäisivät mitä tarkoitin, ja silloin turhauttaa kun he alkavat puhua takaisin jostain aivan eri asioista. Siksi on usein vaikea kuunnella vain kärsivällisesti loppuun mitä toinen sanoo.
Näissäkin "päällepuhumisen" voi tehdä kohteliaasti, muita huomioiden "anteeksi, saanko sanoa tähän väliin, ennenkuin vaihdatte aihetta", "anteeksi keskeytys, mutta haluaisin korjata.:", harjoitteleppas tällaista kohteliasta päällepuhumista/keskeyttämistä, joka varmasti ärsyttää kanssaihmisiä paljon vähemmän :)
- ap
Mun pomo on just tuollainen. Puhuu päälle, täydentää toisten lauseet... kuuntelukyky täysi nolla. Kehityskeskusteluista luotu muistio oli mielenkiintoista luettavaa :D
Tulen perheestä jossa aina puhuttiin sekaisin, eli kaikki toisien päälle ja eri aiheita kommentoiden. Tehdään sitä edelleen ja meille se on aina ollut luontevaa, esim. tilanteessa jossa kerron päivästäni, saattaa sisarukseni kesken puheeni kommentoida väliin "hei hauska kuulla", "tiedän tunteen", "oota kun kuulet mitä minulla on kerrottavana". Kuulen hyvin mitä hän sanoo ja jatkan koko ajan tarinaani, sitten kesken kaiken saatamme hypätä hänen kertomukseensa ja palata taas minuun. Keskustelumme on siis hyvin eläväistä. Eikä muut sitä aina ymmärrä tai kokevat vääräksi. Ollaan todella usein myös kuultu muilta ihmisiltä miten me kaikki huudamme päällekkäin ja ihmetystä miten pysymme edes toistemme juttujen kärryillä puhuessamme. Se on oikeasti vaan perheessä ollut tapa. Kun on monta lasta ja kaikilla asiaa niin oman vuoron on joutunut ottamaan. Vuosien saatossa ystävät ja puolisot ovat oppineen "keskustelemaan" meidän kanssa ja välillä jopa pysymään hölötyksessä mukana.
Muiden ihmisten seurassa joudun todella usein hillitsemään intoani vastata nopeasti keskeyttäen. Useimmiten olen vain innokas keskustelija enkä näe haittaa keskeyttämisessä. Toisinaan ihmiset puhuvat t-o-d-e-l-l-a hitaasti ja se vasta onkin haastava paikka olla keskeyttämättä. Varsinkin henkilöt jotka pitävät merkittäviä taukoja tarinansa keskellä aiheuttavat taas ahdistusta.
Vaan Suomessa se on pilkuntarkkaa että puhuuko joku vähän päälle vai ei 😂
Vierailija kirjoitti:
Vaan Suomessa se on pilkuntarkkaa että puhuuko joku vähän päälle vai ei 😂
Mun kohdalla ei ole puhe mistään vähän päälle puhumisesta, kaikki me töissä ollaan puheliaita ja äänekkäitäkin, se on tämä yksi joka on TÄYSIN piittaamaton siitä, että puhuuko toisen päälle, ei kukaan toinen tee tuolla tavalla, että korottaa vaan ääntänsä entisestään kun joku toinenkin yrittää jatkaa omaa asiaansa. Eikä puhu vain vähän päälle, vaan pitkän monologin vetää ja usein vaihtaa jo aihettakin puhuessaan.
Vaikka olen itsekkin äänekäs, niin mihinkään kilpahuuton en ala, jätän sitten sanomatta jos mölöttäjä alkaa mölöttämään tai jos asia on todella tärkeä, niin sanon, että voitko nyt olla hiljaa ja antaa mun puhua.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En puhu päälle siksi, etten haluaisi kuulla mitä toisella on sanottavaa, vaan syy voi olla esim. jotain näistä:
- jatkaisin vielä sitä mitä olin aiemmin sanomassa, mutta toinen ehti jo aloittaa oman puhumisensa
- keskustelu on menossa ihan eri suuntaan, ja koen että minun pitää sanoa sanottavani nyt, koska myöhemmin ei joko muista tai aihe on mennyt ohi
- tulin väärin ymmärretyksi ja koen, että minun pitää tarkentaa mitä tarkoitin, ennen kuin toinen suotta jatkaa kommentoimista tai vastaan väittämistä johonkin, mitä en ole sanonut
- olisi jotain korjattavaa tai huomautettavaa, mutta toinen jatkaa vielä puhumistaan, ja voi olla että jos odotan hänen puhumisensa loppuun, niin olen joko unohtanut mitä piti sanoa tai se tuntuu siinä vaiheessa turhalta "vanhojen muistelemiselta"
Keskustelutaitoni ovat todella huonot enkä aina osaa selittää asioita niin, että muut ymmärtäisivät mitä tarkoitin, ja silloin turhauttaa kun he alkavat puhua takaisin jostain aivan eri asioista. Siksi on usein vaikea kuunnella vain kärsivällisesti loppuun mitä toinen sanoo.
Näissäkin "päällepuhumisen" voi tehdä kohteliaasti, muita huomioiden "anteeksi, saanko sanoa tähän väliin, ennenkuin vaihdatte aihetta", "anteeksi keskeytys, mutta haluaisin korjata.:", harjoitteleppas tällaista kohteliasta päällepuhumista/keskeyttämistä, joka varmasti ärsyttää kanssaihmisiä paljon vähemmän :)
- ap
Kiitos. Olen välillä sanonutkin väliin "anteeksi", mutta toinen ei tee elettäkään antaakseen minun sanoa asiaani.
Joskus taas ärsyynnyn toiseen, kun hän ymmärtää jotain väärin, ja kun yritän sanoa jotain, niin sieltä tulee vastaukseksi, että "anna mun puhua loppuun". Sitten joudun vain kuuntelemaan enkä saa korjata väärinkäsitystä. (Luultavasti tämä ihminen luulee, että olen väittämässä vastaan, koska näkee ärtymykseni.)
Tällaisia keskusteluhankaluuksia tulee joskus läheisimpien ihmisten kanssa, mutta suurimman osan kanssa ei ole ongelmia.
Ei jaksa kuunnella sitä hidasta ja sekavaa jahkailua loputtomiin. Pahimmillaan vielä niin hiljaisella äänellä ettei saa edes selvää.