Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä "yliluonnollisia" juttuja teille on käynyt?
Otsikolla tarkoitan siis sitä, että ovat kuitenkin järjellä selitettävissä vaikka ehkä kaukaa haettujakin. Lähinnä milloin olette pelästyneet tai alkaneet miettiä, että onkohan tässä nyt jotain muutakin. Saa toki kertoa asioita joita ei voi selittää, mutta haluaisin pitäytyä tositapahtumissa.
Kommentit (3733)
Kerran eräs vittuili minulle työkavereiden edessä. Katsoin häntä voimattomana ja lähetin universumiin toiveen, että nyt olisi mukava saada apuja, kun en itse mihinkään muuhun kykene kuin katsomaan häntä vieno hämmentynyt hymy kasvoilla. Kuin salama kirkkaalta taivaalta hän alkoi sekoilla sanoissaan ja kollega alkoi kysellä että mikäs nyt tuli. Minä hymyilin edelleen ja lähdin pois lähettäen samalla kiitokseni tuolle universumin apurille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Kehosta irtautuminen, yhden kerran
2. Eri värähtelytasolla kulkevien ällylisten havaitseminen, noin 20 kertaa
Vierailija kirjoitti:
Hupaisaa luettavaa, ei voi muuta sanoa. Kaikkea huuhaata ihmiset jaksavat kirjoittaa tänne. Hysteerisen ja säikkyjen naisten mielikuvia kaikki tyynnin. Varmaan samaa sakkia, joka ei uskalla mennä edes metsään yksin. Suututtaa oikein nämä sepustukset täällä.
Miksi näit lukemisen vaivan, kun sisältö ärsyttää?
En usko yliluonnolliseen eikä tämä varsinaisesti sellaiseen liity. Mulle on monet kerrat käynyt niin, että ajattelen jotain ihan random asiaa, vaikka jotain julkkista josta ei ole vuosiin ollut mitään juttua missään ja kun avaan facen tai tän sivun, niin heti lävähtää silmille keskustelu tai uutinen aiheesta. Aihe voi olla mikä vaan ja tätä tapahtuu hämmentävän usein. Viimeeksi pari päivää sitten mietin yhtä ikivanhaa keskustelua naistenhuone ryhmästä ja kun avasin facen mikäs muukaan kuin juuri se keskustelu ensimmäisenä, kun joku on kommentoinut sitä.
Kieltämättä on käynyt mielessä vaikka mitä foliohattuilu teorioita siitä miten teknologia on kehittynyt siihen pisteeseen, että meidän ajatuksia luetaan, mutta se pidetään visusti salassa.
Uskotteko te ihan oikeesti mitä jengi tänne kirjoittelee? Itse keksin päästäni pari juttua ja jengi ottaa todesta :-D :-D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskotteko te ihan oikeesti mitä jengi tänne kirjoittelee? Itse keksin päästäni pari juttua ja jengi ottaa todesta :-D :-D
Ehkä emme uskoneet juuri niihin, :-D :-D.
Kyllä sen erottaa, mikä on kopioitu populaarikulttuurista tai muuten täysin kuviteltua. :-D.
Vierailija kirjoitti:
Uskotteko te ihan oikeesti mitä jengi tänne kirjoittelee? Itse keksin päästäni pari juttua ja jengi ottaa todesta :-D :-D
Ei se ole oleellista onko tarina totta vai ei vaan onko se hyvä vai ei. Jos osaat kirjoittaa, tarinasi saattaa olla tarpeeksi hyvä. Itse olen kirjoittanut tänne tositarinan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskotteko te ihan oikeesti mitä jengi tänne kirjoittelee? Itse keksin päästäni pari juttua ja jengi ottaa todesta :-D :-D
Itse olen kirjoittanut pari tosi juttua :)
Osa näistäkin on ihan päästä keksittyjä ja osa varmaan kokijalleen siinä mielessä täyttä totta, että on vaan kokenut jonkun aistiharhan tms ja uskoo sen olevan jotain yliluonnollista. Aivot on todella ihmeellinen kapistus ja voi tuottaa mm halluja ihan vaan tylsyyteen.
Raivostuttavimpia on ihmiset jotka ovat mielestään onnistuneet ottamaan kuvan suunnilleen itse s**tanasta ja esittelevät (tietenkin pimeää ja epäselvää) kuvaansa kauhun vallassa muille höperöille ja jonkun sanoessa kuvassa olevan vain heijastus/ötökkä/pöly/tahra niin ei ei ei siinä on ihan selvä kummitus ja sillä selvä!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhden kerran elämässäni olen nähnyt riivatun henkilön. Oli karsea kokemus. Kävin siis seurakunnassa kun tämän näin. Joku lapsi meni miehen tykö ja sanoi nähneensä elokuvan Jeesuksesta. Miehen ilme muuttui, alkoi vapista, peitti korvansa ja alkoi murista oudosti. Paikalle tuli seurakunnan työntekijä, joka tilaan astuessaan kysyi "mitä täällä oikein tapahtuu", sen jälkeen osoitti miestä salin läpi ja sanoi jotain tyyliin "Jeesuksen nimessä lähde hänestä" tai jotai sinne päin. Mies lensi kenenkään koskematta maahan kuin hänet olisi heitetty sinne. Mies huitaisi kädellään niin että puolet salin tuoleista lensi nurin ja huusi. No siihen kait se sit loppui.. ja kait (?) se henki lähti hänestä. Mut en oo koskaan nähnyt kenenkään käyttäytyvän niin, enkä kokenut niin konkreettista pahan läsnä oloa. Enkä myöskään sitä, että sen jälkeen ihminen on vaikuttanut selväjärkiseltä ja tasapainoiselta vielä paljon myöhemmin.
Ei siis ollut epileptikko eikä psyykkisesti sairas (tai noh, tietty tuon voi selittää sillä että oli.. mutta ei ollut sitä enää tuon jälkeen, joten onhan se "yliluonnollinen" parantuminen sitten). Oon kyllä nähnyt ihmisiä suljetulla osastollani, työssäni tavannut ihmisiä psykoosissa, jollain tuttavallani on epilepsia jne. Ikinä en ole kokenut heistä samaa kuin siitä miehestä.
Tuikku79 kirjoitti:
Minulla on monia kokemuksia, en kuitenkaan voi täysin luottaa muistiini etenkään lapsuus-ajan kokemuksissa ja sanoa mikä on totta
- Pikkutyttönä kuulin mummolan kaivosta naisen naurua ja kaunista laulua, myöhemmin pappa nosti sieltä pitkiä punaisia hiuksia. Vanhempani kiistävät sieltä mitään hiuksia löytyneen ja sanovat mummin pelotelleen minut Näkki-jutuillaan niin että tulin lopulta hysteeriseksi jos joku meni kaivon lähelle.
- Edelliseen liittyen kuulin puhetta myös kotona kaupungissa suihkun viemäristä, äiti syytti tästäkin mummia Näkkeineen (en puhu nyt kondomista vaan vanhan kansan merihirviöstä).
- Teininä höpöttelin puhelimessa kaverini kanssa ja ilmoitin että lopetetaan nyt kun on nyt nälkä ja menen lämmittämään lihapiirakan, välittömästi vierestäni niin läheltä että kaverikin kuuli sen sanoi puuroinen (kuin kuuma peruna suussa) miehen ääni "Lihapiirakka, Manna" (Manna on lempinimeni). Ääni ei tullut linjoilta vaan vierestäni!
- Samassa talossa jossa kuulin miesäänen sanovan nimeni, leikin piilosta pikkuveljeni kanssa ja näin portaissa isot kalpeat miehen jalat ja mustat lahkeet. Jalat menivät yläkertaan ja peloissani huusin veljeäni joka ei vastannut kun luuli että huutelu kuuluu leikkiin, myöhemmin veli kysyi miksi olin hakannut kaappia niin lujaa mutten avannut ovea. En etsinyt siitä kaapista.
- Aikuisena siivosin erästä baaria jossa sanottiin kummittelevan ja voi olla että olin noiden puheiden takia jo valmiiksi jännittynyt ja ylikierroksilla, mutta näin mustan varjohahmon menevän yhden pöydän alle ja kuulin vessasta naisen itkua. Sen sijaan en nähnyt vilaustakaan kookkaasta miehestä jonka piti olla baarin oma kummitus....
Uskon, että jotain on mutta pitää ottaa huomioon myös luonnolliset selitykset.
Annetiinko sinun katsoa lapsena kauhuelokuvia ? Puhe viemäristä viittaisi IT-elokuvaan jota sinä pelästyit ja aloit kuvitella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomasi juuri eilen uskoa käsittelevässä keskustelussa, kun kirjoitin että Jeesus sanoi pyytävälle annettavan, ja että Jumalalta voi pyytää Pyhän Hengen, niin siihen yhtäkkiä tuli todella rienaavia kommentteja jotka yrittivät saada koko homman näyttämään inhottavalta ja vaikealta mitä se ei ole. Aivan kuin pahat henget olisivat sanelleet sitä tekstiä tarkoituksena sumuttaa ja välttää ihmisiä pelastumasta. Sama asia on käynyt aiemminkin. Niissä on aina sama outo fiilis, kuin joku paksu savu jolla samalla vääristellään sitä pelastussanomaa ja yritetään peittää sitä.
Niin, eikö ole kerrassaan hupaisaa, että yleensä juuri ne, jotka eivät usko Jumalaan, Jeesukseen, Pyhään Henkeen, hyökkäävät rajuimmin. Mikä niitä oikein vaivaa? Minä en yleensä viitsi energiaani tuhlata aatteisiin, uskontoihin tms., jotka ei vois vähempää kiinnostaa, mutta nämä ateistit sun muut kietovat itse itsensä asioihin, joita vastustavat, huvittavaa sinänsä. Kristinusko tuntuu olevan Joillekin kuin punainen vaate härälle, ei tarvitse edes mainita uskovansa, riittää risti roikkumassa kaulassa tai ei sitäkään, ilmeisesti rehellisyys, hiljaisuus, se sisäinen rauha, ärsyttää niin maan perusteellisesti, että hyökkäykset ovat ihan arkipäivää. Sitten nämä samat ”vainoavat” esittävät olevansa niin maailmoja syleilevän ymmärtäväisiä kaikkea erilaisuutta kohtaan, siis minkälaista valheen viittaa he kantavatkaan.
Noh joskus harvoin koirani alkaa katsella ympärilleen tyhjyyteen aivan kuin siinä lähellä olisi joku, jota minä en vain näe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina välillä baarireissun jälkeen keittiön pöydällä on pizzalaatikko, vaikka mitään en ole käynyt ostamassa.
Vierailija kirjoitti:
Yhden kerran elämässäni olen nähnyt riivatun henkilön. Oli karsea kokemus. Kävin siis seurakunnassa kun tämän näin. Joku lapsi meni miehen tykö ja sanoi nähneensä elokuvan Jeesuksesta. Miehen ilme muuttui, alkoi vapista, peitti korvansa ja alkoi murista oudosti. Paikalle tuli seurakunnan työntekijä, joka tilaan astuessaan kysyi "mitä täällä oikein tapahtuu", sen jälkeen osoitti miestä salin läpi ja sanoi jotain tyyliin "Jeesuksen nimessä lähde hänestä" tai jotai sinne päin. Mies lensi kenenkään koskematta maahan kuin hänet olisi heitetty sinne. Mies huitaisi kädellään niin että puolet salin tuoleista lensi nurin ja huusi. No siihen kait se sit loppui.. ja kait (?) se henki lähti hänestä. Mut en oo koskaan nähnyt kenenkään käyttäytyvän niin, enkä kokenut niin konkreettista pahan läsnä oloa. Enkä myöskään sitä, että sen jälkeen ihminen on vaikuttanut selväjärkiseltä ja tasapainoiselta vielä paljon myöhemmin.
Ei siis ollut epileptikko eikä psyykkisesti sairas (tai noh, tietty tuon voi selittää sillä että oli.. mutta ei ollut sitä enää tuon jälkeen, joten onhan se "yliluonnollinen" parantuminen sitten). Oon kyllä nähnyt ihmisiä suljetulla osastollani, työssäni tavannut ihmisiä psykoosissa, jollain tuttavallani on epilepsia jne. Ikinä en ole kokenut heistä samaa kuin siitä miehestä.
Tunnistetaanko psykiatriassa hengelliset asiat? Minusta tuntuu, että pikemminkin torjutaan. Tämä on aika suuri epäkohta nimittäin. Joku nainen oli kuulemma vuosia lääkitty ja ollut eri sairaaloissa mutta eivät ne lääkkeet auttaneet. Hän kuuli ääntä päässään eikä se lähtenyt millään. No, sitten päätyi lopulta etsimään apua kristityltä joka ajoi hengen pois Jeesuksen nimessä ja ääni loppui siihen.
Vierailija kirjoitti:
Tuikku79 kirjoitti:
Minulla on monia kokemuksia, en kuitenkaan voi täysin luottaa muistiini etenkään lapsuus-ajan kokemuksissa ja sanoa mikä on totta
- Pikkutyttönä kuulin mummolan kaivosta naisen naurua ja kaunista laulua, myöhemmin pappa nosti sieltä pitkiä punaisia hiuksia. Vanhempani kiistävät sieltä mitään hiuksia löytyneen ja sanovat mummin pelotelleen minut Näkki-jutuillaan niin että tulin lopulta hysteeriseksi jos joku meni kaivon lähelle.
- Edelliseen liittyen kuulin puhetta myös kotona kaupungissa suihkun viemäristä, äiti syytti tästäkin mummia Näkkeineen (en puhu nyt kondomista vaan vanhan kansan merihirviöstä).
- Teininä höpöttelin puhelimessa kaverini kanssa ja ilmoitin että lopetetaan nyt kun on nyt nälkä ja menen lämmittämään lihapiirakan, välittömästi vierestäni niin läheltä että kaverikin kuuli sen sanoi puuroinen (kuin kuuma peruna suussa) miehen ääni "Lihapiirakka, Manna" (Manna on lempinimeni). Ääni ei tullut linjoilta vaan vierestäni!
- Samassa talossa jossa kuulin miesäänen sanovan nimeni, leikin piilosta pikkuveljeni kanssa ja näin portaissa isot kalpeat miehen jalat ja mustat lahkeet. Jalat menivät yläkertaan ja peloissani huusin veljeäni joka ei vastannut kun luuli että huutelu kuuluu leikkiin, myöhemmin veli kysyi miksi olin hakannut kaappia niin lujaa mutten avannut ovea. En etsinyt siitä kaapista.
- Aikuisena siivosin erästä baaria jossa sanottiin kummittelevan ja voi olla että olin noiden puheiden takia jo valmiiksi jännittynyt ja ylikierroksilla, mutta näin mustan varjohahmon menevän yhden pöydän alle ja kuulin vessasta naisen itkua. Sen sijaan en nähnyt vilaustakaan kookkaasta miehestä jonka piti olla baarin oma kummitus....
Uskon, että jotain on mutta pitää ottaa huomioon myös luonnolliset selitykset.
Annetiinko sinun katsoa lapsena kauhuelokuvia ? Puhe viemäristä viittaisi IT-elokuvaan jota sinä pelästyit ja aloit kuvitella.
En ole tuo kirjoittaja, mutta Näkki-nimisestä vedenhaltijasta puhuttiin lapsuudessani. Sitä sai varoa, ettei se vienyt rannalta mukanaan syvyyksiin. Jossain kirjassa oli siitä kuva, se oli kivan näköinen nuori poika, joka soitti huilua.
Mutta en koskaan nähnyt Näkkiä oikeasti. Hyvä varmaan niin.
Viemäristä tulevista hiuksista muistuu mieleeni japanilainen kauhuelokuva Dark Water, vaikka siinä hiukset ovat mustia. Veteen ja hiuksiin liittyy ilmeisesti useampia kauhuelokuvia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden kerran elämässäni olen nähnyt riivatun henkilön. Oli karsea kokemus. Kävin siis seurakunnassa kun tämän näin. Joku lapsi meni miehen tykö ja sanoi nähneensä elokuvan Jeesuksesta. Miehen ilme muuttui, alkoi vapista, peitti korvansa ja alkoi murista oudosti. Paikalle tuli seurakunnan työntekijä, joka tilaan astuessaan kysyi "mitä täällä oikein tapahtuu", sen jälkeen osoitti miestä salin läpi ja sanoi jotain tyyliin "Jeesuksen nimessä lähde hänestä" tai jotai sinne päin. Mies lensi kenenkään koskematta maahan kuin hänet olisi heitetty sinne. Mies huitaisi kädellään niin että puolet salin tuoleista lensi nurin ja huusi. No siihen kait se sit loppui.. ja kait (?) se henki lähti hänestä. Mut en oo koskaan nähnyt kenenkään käyttäytyvän niin, enkä kokenut niin konkreettista pahan läsnä oloa. Enkä myöskään sitä, että sen jälkeen ihminen on vaikuttanut selväjärkiseltä ja tasapainoiselta vielä paljon myöhemmin.
Ei siis ollut epileptikko eikä psyykkisesti sairas (tai noh, tietty tuon voi selittää sillä että oli.. mutta ei ollut sitä enää tuon jälkeen, joten onhan se "yliluonnollinen" parantuminen sitten). Oon kyllä nähnyt ihmisiä suljetulla osastollani, työssäni tavannut ihmisiä psykoosissa, jollain tuttavallani on epilepsia jne. Ikinä en ole kokenut heistä samaa kuin siitä miehestä.
Tunnistetaanko psykiatriassa hengelliset asiat? Minusta tuntuu, että pikemminkin torjutaan. Tämä on aika suuri epäkohta nimittäin. Joku nainen oli kuulemma vuosia lääkitty ja ollut eri sairaaloissa mutta eivät ne lääkkeet auttaneet. Hän kuuli ääntä päässään eikä se lähtenyt millään. No, sitten päätyi lopulta etsimään apua kristityltä joka ajoi hengen pois Jeesuksen nimessä ja ääni loppui siihen.
Itse kuulun ev.lut kirkkoon ja siellä tosin ei näistä pappien suusta kovinkaan usein kuule puhuttavan, toisaalta vapaissa suunnissa kuulostaa minulle olevan sitäkin enemmän tapetilla, itse uskon että jossain siellä välissä on totuus.
Vierailija kirjoitti:
Tuikku79 kirjoitti:
Minulla on monia kokemuksia, en kuitenkaan voi täysin luottaa muistiini etenkään lapsuus-ajan kokemuksissa ja sanoa mikä on totta
- Pikkutyttönä kuulin mummolan kaivosta naisen naurua ja kaunista laulua, myöhemmin pappa nosti sieltä pitkiä punaisia hiuksia. Vanhempani kiistävät sieltä mitään hiuksia löytyneen ja sanovat mummin pelotelleen minut Näkki-jutuillaan niin että tulin lopulta hysteeriseksi jos joku meni kaivon lähelle.
- Edelliseen liittyen kuulin puhetta myös kotona kaupungissa suihkun viemäristä, äiti syytti tästäkin mummia Näkkeineen (en puhu nyt kondomista vaan vanhan kansan merihirviöstä).
- Teininä höpöttelin puhelimessa kaverini kanssa ja ilmoitin että lopetetaan nyt kun on nyt nälkä ja menen lämmittämään lihapiirakan, välittömästi vierestäni niin läheltä että kaverikin kuuli sen sanoi puuroinen (kuin kuuma peruna suussa) miehen ääni "Lihapiirakka, Manna" (Manna on lempinimeni). Ääni ei tullut linjoilta vaan vierestäni!
- Samassa talossa jossa kuulin miesäänen sanovan nimeni, leikin piilosta pikkuveljeni kanssa ja näin portaissa isot kalpeat miehen jalat ja mustat lahkeet. Jalat menivät yläkertaan ja peloissani huusin veljeäni joka ei vastannut kun luuli että huutelu kuuluu leikkiin, myöhemmin veli kysyi miksi olin hakannut kaappia niin lujaa mutten avannut ovea. En etsinyt siitä kaapista.
- Aikuisena siivosin erästä baaria jossa sanottiin kummittelevan ja voi olla että olin noiden puheiden takia jo valmiiksi jännittynyt ja ylikierroksilla, mutta näin mustan varjohahmon menevän yhden pöydän alle ja kuulin vessasta naisen itkua. Sen sijaan en nähnyt vilaustakaan kookkaasta miehestä jonka piti olla baarin oma kummitus....
Uskon, että jotain on mutta pitää ottaa huomioon myös luonnolliset selitykset.
Annetiinko sinun katsoa lapsena kauhuelokuvia ? Puhe viemäristä viittaisi IT-elokuvaan jota sinä pelästyit ja aloit kuvitella.
Ei annettu. Kuulemma mummini höpinät lapsia hukuttavasta Näkistä vaikuttivat niin että pelkäsin kaikkea vettä, yhdistin veden läheisyyden tähän otukseen ja kuvittelin omiani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuikku79 kirjoitti:
Minulla on monia kokemuksia, en kuitenkaan voi täysin luottaa muistiini etenkään lapsuus-ajan kokemuksissa ja sanoa mikä on totta
- Pikkutyttönä kuulin mummolan kaivosta naisen naurua ja kaunista laulua, myöhemmin pappa nosti sieltä pitkiä punaisia hiuksia. Vanhempani kiistävät sieltä mitään hiuksia löytyneen ja sanovat mummin pelotelleen minut Näkki-jutuillaan niin että tulin lopulta hysteeriseksi jos joku meni kaivon lähelle.
- Edelliseen liittyen kuulin puhetta myös kotona kaupungissa suihkun viemäristä, äiti syytti tästäkin mummia Näkkeineen (en puhu nyt kondomista vaan vanhan kansan merihirviöstä).
- Teininä höpöttelin puhelimessa kaverini kanssa ja ilmoitin että lopetetaan nyt kun on nyt nälkä ja menen lämmittämään lihapiirakan, välittömästi vierestäni niin läheltä että kaverikin kuuli sen sanoi puuroinen (kuin kuuma peruna suussa) miehen ääni "Lihapiirakka, Manna" (Manna on lempinimeni). Ääni ei tullut linjoilta vaan vierestäni!
- Samassa talossa jossa kuulin miesäänen sanovan nimeni, leikin piilosta pikkuveljeni kanssa ja näin portaissa isot kalpeat miehen jalat ja mustat lahkeet. Jalat menivät yläkertaan ja peloissani huusin veljeäni joka ei vastannut kun luuli että huutelu kuuluu leikkiin, myöhemmin veli kysyi miksi olin hakannut kaappia niin lujaa mutten avannut ovea. En etsinyt siitä kaapista.
- Aikuisena siivosin erästä baaria jossa sanottiin kummittelevan ja voi olla että olin noiden puheiden takia jo valmiiksi jännittynyt ja ylikierroksilla, mutta näin mustan varjohahmon menevän yhden pöydän alle ja kuulin vessasta naisen itkua. Sen sijaan en nähnyt vilaustakaan kookkaasta miehestä jonka piti olla baarin oma kummitus....
Uskon, että jotain on mutta pitää ottaa huomioon myös luonnolliset selitykset.
Annetiinko sinun katsoa lapsena kauhuelokuvia ? Puhe viemäristä viittaisi IT-elokuvaan jota sinä pelästyit ja aloit kuvitella.
En ole tuo kirjoittaja, mutta Näkki-nimisestä vedenhaltijasta puhuttiin lapsuudessani. Sitä sai varoa, ettei se vienyt rannalta mukanaan syvyyksiin. Jossain kirjassa oli siitä kuva, se oli kivan näköinen nuori poika, joka soitti huilua.
Mutta en koskaan nähnyt Näkkiä oikeasti. Hyvä varmaan niin.
Viemäristä tulevista hiuksista muistuu mieleeni japanilainen kauhuelokuva Dark Water, vaikka siinä hiukset ovat mustia. Veteen ja hiuksiin liittyy ilmeisesti useampia kauhuelokuvia.
Minäkin olen joskus nähnyt kuvan mutta siinä se oli levän peittämä alaston nainen.
Alue: Aihe vapaa
Hupaisaa luettavaa, ei voi muuta sanoa. Kaikkea huuhaata ihmiset jaksavat kirjoittaa tänne. Hysteerisen ja säikkyjen naisten mielikuvia kaikki tyynnin. Varmaan samaa sakkia, joka ei uskalla mennä edes metsään yksin. Suututtaa oikein nämä sepustukset täällä.