Tapasin just muuten mielenkiintosen naisen, mutta on yks ongelma..
Muuten tullaan erittäin hyvin juttuun, mutta on yksi todella iso ongelma: tämä tapailemani nainen haluisi kovasti asua maalla, hankkia lemmikkejä ja kenties lapsiakin. Itse olen täysin päinvastainen, kulturelli ja urbaani kaupunkilaismies, joka ei voisi kuvitellakaan asuvansa maaseudulla. Voisiko tällainen juttu edes toimia, muista asioista ollaan hyvin samoilla linjoilla ja juttu luistaa, mutta tuo seikka vaikuttaa ongelmalliselta..
-M25
Kommentit (49)
Minusta tuossa on heti kättelyssä kolme ongelmaa eikä yksi:
- asuminen maalla/kaupungissa
- lapsia/ ei lapsia (tulkitsin niin ettei ap halua)
- eläimiä/ ei eläimiä ("-")
Eihän tuossa tilanteessa ole mitään järkeä ryhtyä syventämään tuttavuutta, kun on täysin erilaiset tulevaisuuden suunnitelmat. Paitsi jos molemmille riittää suhde, jossa vietetään silloin tällöin aikaa yhdessä seksin ja mukavan tekemisen merkeissä siihen saakka, että löytyy "se oikea".
Vierailija kirjoitti:
Urbaani=laiska, epäkäytännöllinen.
Te kaupunkilaiset makaatte vain kotona itseänne kosketellen. Oikeiden töiden teko ei onnistu.
Miksi sun kanssa kukaan olisi?
Maajussin katkera vuodatus :D Loppuiko kaljat kesken vai mikä harmittaa?
Vierailija kirjoitti:
Urbaani=laiska, epäkäytännöllinen.
Te kaupunkilaiset makaatte vain kotona itseänne kosketellen. Oikeiden töiden teko ei onnistu.
Miksi sun kanssa kukaan olisi?
No mitä nyt tunnen muutamia maalla asuvia ja muutamia kaupungissa asuvia, niin sanoisin että nämä maalaiset ovat laiskempia. Kaupunkilaismiehet ovat keskimäärin paremmassa fyysisessä kunnossa kuin maalaismiehet, sekä he ovat lukeneempia, sosiaalisempia ja rennompia. Ja ei varmaan yllätä, että myös panostavat enemmän ulkonäköönsä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla naisena sama tilanne. Haluan asua kaupungissa, mitä lähempänä keskustaa niin parempi. Tapailumies taas haluaa asua maalla, okt, koira, lapset ja kaukana kaupungeista. Itselläni ei ole edes ajokorttia eli tässä tilanteessa olisin vankilassa. Taitaa tapailu jäädä jossain vaiheessa. Nyt ukko asuu tilapäisesti jossain Espoon perukoilla ja vielä kauemmas pitää päästä. Aiheesta emme puhu koska kompromissia tuskin löytyisi, hän on ehdoton maalla asumisen suhteen minä taas h aluan pysyä pk-seudulla.
Joten ap, eiköhän mennä kimppaan!!
Tästä tuleekin OT: miksei nykyään vain sanota suoraan, että tällainen tulevaisuus ei taida yhdessä onnistua ja ladata sitä tinderiä? :D miksi vetkotaan hyötyen toisesta tapailua sinne "jonnekin vaiheeseen"? :D
Jos et itse usko voivasi olla onnellinen noissa naiselle tärkeissä olosuhteissa (lasten ja lemmikkien kanssa maalla), niin älkää jatkako. Tulette vain molemmat surullisiksi, jos kysymyksesi sisältö onkin "onko toivoa saada naisesta muutettua urbaani kulttuurivihreä".
jos on ihan eri toiveet elämältä tai ihan eri arvomaailma, niin ei se pidempään toimi. Voittehan nyt olla yhdessä.
Toisaalta nuori ja mukautuva saatat olla.
Ei tule toimimaan noilla spekseillä.
Olen ollut vastaavassa tilanteessa. Oletettavasti nainen asuu nyt kaupungissa, joten jonkun aikaa voisitte tsekkailla, miten menee. Ihminen voi muuttuakin. Olin pitkään umpiurbaani, mutta voisin muuttaa maalle nyt.
Urbaani=laiska, epäkäytännöllinen.
Te kaupunkilaiset makaatte vain kotona itseänne kosketellen. Oikeiden töiden teko ei onnistu.
Miksi sun kanssa kukaan olisi?