En tule toimeen veljen naisystävän kanssa

Ennustan, että vielä menee riitelyksi ja välit menee. Toivottavasti olen väärässä. Yhtään tapausta en tunne, missä tämä olisi onnistunut.

Vierailija kirjoitti:

Taitaa veljesi jäädä vanhaksi pojaksi, peräkammarin pojaksi, jos siihen kartanolle jää . Kukaan nainen ( tolkullinen) ei tule tuohon kuvioon.

Sitä minäkin ihmettelen miksi muutti tänne kun tiesi, että täysin omaksi ja vain itselleen ei kaikkea saa. Siskon loma-asuntokin on tuossa vieressä, joten väistämättä täällä on aina perhettä paikalla.

Vierailija kirjoitti:

Apua, vieläkö tuollaisia kolhooseja löytyy? Täytyy olla jossain Länsi-Suomessa?

Miehen veli vävyilee saman tyyppisessä Kaakkois-Suomessa... burnouttia pukkaa, pysytelkää kaukana jakamattoman syytinkitiloista...

ap. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa veljesi jäädä vanhaksi pojaksi, peräkammarin pojaksi, jos siihen kartanolle jää . Kukaan nainen ( tolkullinen) ei tule tuohon kuvioon.

Sitä minäkin ihmettelen miksi muutti tänne kun tiesi, että täysin omaksi ja vain itselleen ei kaikkea saa. Siskon loma-asuntokin on tuossa vieressä, joten väistämättä täällä on aina perhettä paikalla.

Etkö itse ihmettele, miksi teillä ei kunnioiteta toisen parisuhdetta? Teidän suku ei jatku tuolla tyylillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai siinä auta kun odottaa ja toivoa että eroavat, eiköhän velipoika kyllästy jatkuvaan nalkutukseen itsekin jossain kohtaa. Itsellä taas on ihan olemattomat välit mieheni sisaruksiin, asialliset kyllä mutta ei me sen enempää yhteyksissä olla. Ja hyvä niin.

On jotenkin julmaa toivoa, että oman veljen sydän särkyy, mutta tilanne on aika rasittava. Asutaan kaikki siskoa lukuunottamatta lähekkäin ja välillä jo tuntuu, että veljen naisystävä ei ottanut sitä huomioon tänne muuttaessaan. Ollaan kuitenkin oltu aika tiivis perhe tähän asti ja tehty paljon asioita yhdessä, mutta nyt tuntuu siltä, että koko ajan tulee vaan määräystä miten meidän muiden pitäisi käyttäytyä nyt kun tuo nainen on täällä. Osa rakennuksista on vielä ollut yhteiskäytössä ja se ei ole tähän asti ollut mikään ongelma, mutta nykyään täytyy melkein pokkuroida omalle veljelleen kuin joku alustalainen.

On tuo kyllä aika paha paikka tulla asumaan sille veljen naisystävälle. Ottamatta nyt kantaa yksittäisiin tapahtumiin, niin fiksulta kuulostaa veljesi kun huolehtii naisestaan tuossa ympäristössä. Joku toinen voisi vaan odottaa naisen yksin joustavan ja sopeutuvan sisarusten tapoihin.

Ei se noin ihan mene. Veli naisensa kanssa olivat he, jotka itkettivät minua ilkeine puheineen pihamaalla viime kesänä ja hänen naisensa suhtautui mm. pilkallisesti siihen, että asutan yksin isoa päärakennusta tulevaisuudessa. Enemmän tämä tuntuu siltä, että minut halutaan työntää marginaaliin. Ensin luvataan jotain ja sitten muutetaankin yhtäkkiä mieltä, ettei enää käykään.

Mitähän pilkkaamista siinä on, että asutat yksin isoa päärakennusta tulevaisuudessa? Taitaa olla aika avuton tämä veljen naisystävä, ei selviä ilman miestä mistään.

ap. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa veljesi jäädä vanhaksi pojaksi, peräkammarin pojaksi, jos siihen kartanolle jää . Kukaan nainen ( tolkullinen) ei tule tuohon kuvioon.

Sitä minäkin ihmettelen miksi muutti tänne kun tiesi, että täysin omaksi ja vain itselleen ei kaikkea saa. Siskon loma-asuntokin on tuossa vieressä, joten väistämättä täällä on aina perhettä paikalla.

Omaksi? Ei kai mikään nytkään ole hänen omansa, vaan veljenne ja teidän. Aika paska homma hoitaa toisten tilauksia.

Vierailija kirjoitti:

ap. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taitaa veljesi jäädä vanhaksi pojaksi, peräkammarin pojaksi, jos siihen kartanolle jää . Kukaan nainen ( tolkullinen) ei tule tuohon kuvioon.

Sitä minäkin ihmettelen miksi muutti tänne kun tiesi, että täysin omaksi ja vain itselleen ei kaikkea saa. Siskon loma-asuntokin on tuossa vieressä, joten väistämättä täällä on aina perhettä paikalla.

Etkö itse ihmettele, miksi teillä ei kunnioiteta toisen parisuhdetta? Teidän suku ei jatku tuolla tyylillä.

Miten se kunnioittaminen tähän liittyy? Heillä on oma kotinsa ja harrastuksensa, kukaan ei änkeä kutsumatta kylään. Sen sijaan he kyllä odottavat, että pyytämättä hoidetaan kanat kun he lähtevät lomamatkalle tai tuodaan postit postilaatikkoon.

Vierailija kirjoitti:

Tässä on ap sellainen juttu, että kun sinulla ei ole puolisoa, niin et ymmärrä mitä sellainen merkitsee ihmisen elämässä. Silloin puoliso menee lapsuudenperheen edelle. Se on ihan aikuiseksi kasvamista. Kaikki eivät halua puolisoa, ehkä et sinäkään koskaan, mutta sinun tulee kunnioittaa veljesi halua olla parisuhteessa. Mielestäni on hieman säälittävää, että kaivat jotain sinun ja veljesi lapsuusmuistoja tähän. Te olette aikuisia nyt ap.

Sitä me ei tiedetä, mitä suhteita ap:lla on ollut tai on tai tulee olemaan. Puolison tulee tietenkin mennä lapsuudenperheen edelle niin, että puoliso on tärkein, mutta joku ikääntyneiden vanhempien auttaminen ei ole uhka aikuiselle parisuhteelle. Lapselliselle, mustasukkaiselle ja takertuvalle parisuhteelle voi ollakin. Ei vanhempien auttaminen tarkoita sitä, että antaisi heidän määrätä elämäänsä.

Sun veljellä on aivovamma jos se on tehnyt tollasen syytinkisopimuksen. Vanhempien kohdalta sen ymmärrän, mutta sun en. Sä saat siis asua veljesi omistamassa päärakennuksessa elämäsi loppuun asti. Toi stoori ei pääty hyvin.

Vierailija kirjoitti:

ap. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta on meilläkin lähipiirissä yksi sukuun naitu, joka esim. on sitä mieltä, että aviomiehen sopii kyllä käyttää loma-aikaansa vaimon vanhempien remontiin, vaimon vaihto-opilasvuoden vanhempien varaston rakentamiseen ja vaimon kavereiden muuttohommiin. Mutta auta armias, jos aviomies käyttäisi kaksi päivää lomasta oman kummitätinsä auttamiseen - sehän ei sovi ja miesparka sitten yrittää jotenkin luovia oman velvollisuudentuntonsa ja vaimonsa kiukun välillä omalta suvultaan anteeksipyydellen ja selitellen.

Tämä. Tilanne on just tämä. Aiemmin saatoin pyytää veljeltäni apua tai vaikka kyytiä jonnekin, mutta nykyään ei enää onnistu, kun tätä naisystävä heti paheksuu. Kun haettiin vanhemmille joulukuusta niin silloinkin soiteltiin perään, että milloinkas tulet kotiin kun pitää siivota. Ei siis voinut itse siivota sillä välin kun toinen haki omille vanhemmilleen joulukuusta. Ja tämän naisen mielestähän ongelmahan on myös vain kaikissa muissa kuin hänessä, ettei jousteta tarpeeksi ja otettu tarpeeksi hyvin vastaan. Itse hän muutti vanhan sukutilan nurkalle, jossa isäni on asunut koko ikänsä ja itsekin suurimman osan elämääni. Ei meillä olisi mitään ongelmaa jakaa asioita, mutta hänellä selkeästi on. Velikään ei voinut enää lähteä siskon lasten kanssa jouluna laavulle makkaraa paistamaan kuten ennen, totesi vain että saahan sinne mennä, eikä ajatellut että ne lapsethan olisivat halunneet olla enonsa seurassa kuten ennenkin.

Argh. Tämä on niin väsyttävää.

Siis sun mielestä naisen olisi pitänyt siivota yhteinen koti samalla kun miehen aika menee töitä muiden eteen tehdessä?

Ja jos sama kuvio toistuu ja toistuu, nainen hoitaisi taloa joka ei edes ole hänen omansa ja mies tekisi asioita vain oman sukunsa eteen? Aika paska diili naiselle.

Muiden eteen, herranjestas ei joulukuusen haku omille vanhemmille voi olla kynnyskysymys. Itse antaisin oman kumppanin sellaista tehdä, enkä valittaisi jos omaa kotiani joudun sillä välin yksin imuroimaan. Ei se kuusen hakukaan talvimetsästä nyt mitään herkkua ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä on ap sellainen juttu, että kun sinulla ei ole puolisoa, niin et ymmärrä mitä sellainen merkitsee ihmisen elämässä. Silloin puoliso menee lapsuudenperheen edelle. Se on ihan aikuiseksi kasvamista. Kaikki eivät halua puolisoa, ehkä et sinäkään koskaan, mutta sinun tulee kunnioittaa veljesi halua olla parisuhteessa. Mielestäni on hieman säälittävää, että kaivat jotain sinun ja veljesi lapsuusmuistoja tähän. Te olette aikuisia nyt ap.

Sitä me ei tiedetä, mitä suhteita ap:lla on ollut tai on tai tulee olemaan. Puolison tulee tietenkin mennä lapsuudenperheen edelle niin, että puoliso on tärkein, mutta joku ikääntyneiden vanhempien auttaminen ei ole uhka aikuiselle parisuhteelle. Lapselliselle, mustasukkaiselle ja takertuvalle parisuhteelle voi ollakin. Ei vanhempien auttaminen tarkoita sitä, että antaisi heidän määrätä elämäänsä.

Se on ihan normaalia että ikääntyviä vanhempia autetaan. Miehen on kuitenkin ilmeisesti pitänyt olla "mies " myös siskolleen, kun ap valitteli miten ennen veli auttoi häntä.

Ennen ehkä nieltiin enemmän, eikä tiedetty muusta, mutta nykyään en tiedä todellakaan yhtään onnellista ja riidatonta tapausta, jos useampi sukupolvi ja sisarukset miniöineen ja vävyineen yrittävät elää yhteistä tai osin yhteistä tilaa tai kartanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta on meilläkin lähipiirissä yksi sukuun naitu, joka esim. on sitä mieltä, että aviomiehen sopii kyllä käyttää loma-aikaansa vaimon vanhempien remontiin, vaimon vaihto-opilasvuoden vanhempien varaston rakentamiseen ja vaimon kavereiden muuttohommiin. Mutta auta armias, jos aviomies käyttäisi kaksi päivää lomasta oman kummitätinsä auttamiseen - sehän ei sovi ja miesparka sitten yrittää jotenkin luovia oman velvollisuudentuntonsa ja vaimonsa kiukun välillä omalta suvultaan anteeksipyydellen ja selitellen.

Tämä. Tilanne on just tämä. Aiemmin saatoin pyytää veljeltäni apua tai vaikka kyytiä jonnekin, mutta nykyään ei enää onnistu, kun tätä naisystävä heti paheksuu. Kun haettiin vanhemmille joulukuusta niin silloinkin soiteltiin perään, että milloinkas tulet kotiin kun pitää siivota. Ei siis voinut itse siivota sillä välin kun toinen haki omille vanhemmilleen joulukuusta. Ja tämän naisen mielestähän ongelmahan on myös vain kaikissa muissa kuin hänessä, ettei jousteta tarpeeksi ja otettu tarpeeksi hyvin vastaan. Itse hän muutti vanhan sukutilan nurkalle, jossa isäni on asunut koko ikänsä ja itsekin suurimman osan elämääni. Ei meillä olisi mitään ongelmaa jakaa asioita, mutta hänellä selkeästi on. Velikään ei voinut enää lähteä siskon lasten kanssa jouluna laavulle makkaraa paistamaan kuten ennen, totesi vain että saahan sinne mennä, eikä ajatellut että ne lapsethan olisivat halunneet olla enonsa seurassa kuten ennenkin.

Argh. Tämä on niin väsyttävää.

Siis sun mielestä naisen olisi pitänyt siivota yhteinen koti samalla kun miehen aika menee töitä muiden eteen tehdessä?

Ja jos sama kuvio toistuu ja toistuu, nainen hoitaisi taloa joka ei edes ole hänen omansa ja mies tekisi asioita vain oman sukunsa eteen? Aika paska diili naiselle.

Muiden eteen, herranjestas ei joulukuusen haku omille vanhemmille voi olla kynnyskysymys. Itse antaisin oman kumppanin sellaista tehdä, enkä valittaisi jos omaa kotiani joudun sillä välin yksin imuroimaan. Ei se kuusen hakukaan talvimetsästä nyt mitään herkkua ole. 

Yksittäinen tilanne ei, mutta jos se toistuu ja toistuu, kuten varmasti on, kun ollaan totuttu noin läheiseen suku yhteyteen.

ap. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te nyt oikein asutte? Vanhempasi päärakennuksessa, sinä ja veljesi vielä samalla tontilla eri asunnoissa? Kuka sen kaiken omistaa?

Tilanvaihdos toteutettiin niin, että vanhemmille ja minulle jäi asumisoikeus päärakennukseen sekä käyttöoikeus yhteen piharakennukseen, saunaan, puutarhaan jne. Koska siskoni kanssa luovuttiin aika isoista perintöosuuksista halvalla ja tilakin myytiin halvalla veljelleni, niin kauppaa tasoitettiin sillä, että kiinteistöön tuli rasituksia kuten tuo syytinkiläisyys. Silloin rakennusten arvo on pienempi. Tämä ei ole ollut viimeisen 10 vuoden aikana veljelleni mikää ongelma ennen tätä. Itsekin olen korjannut isolla summalla sitä piharakennusta, jossa nyt asun voidakseni olla vanhempien lähellä. Veljeni ei heitä paljon auttele arkiasioissa, se jää minun harteilleni. Tarjouduin jo kerran ostamaan asuttamani mökin häneltä, mutta silloin vakuutteli ettei ole tarvetta. Olen luopunut elämässäni paljosta juurikin siksi, että voisin olla lähellä vanhempiani ja huolehtia lapsuudenkodistani ja olen ollut aina hyvin läheinen veljeni kanssa. Ei riidelty edes lapsina, vaan pidettiin toistemme puolta ja ensin ajattelin, että kiva jos on löytänyt itselleen mukavan naisen, joka tykkää ulkoilla ja tehdä asioita, mutta lähinnä luulen, että hän tuli tänne luullen saavansa enemmän, eikä ainoana lapsena oikein aina ymmärrä sisarussuhteita. Minullakin on remonttien myötä nyt rahaa kiinni näissä rakennuksissa ja todellakaan en aio minnekään lähteä, vaan olen tullut jäädäkseni. 

Se ei todellakaan ole keltään pois jos kumppani auttaa myös sisaruksiaan ja vanhempiaan. 

Eli veljesi omistaa tilan ja viljelee sitä, mutta ei omista päärakennusta? Mikäs ongelma tuossa sitten on, sinä ja vanhemmat pysyttelette omalla tontillanne ja veli puolisonsa kanssa omallaan. Yhteiskäytössä olevista rakennuksista sovitte kirjallisesti.

Oletko ehkä kateellinen ettet saa enää yhtä paljon veljesi huomiota? Jos kerran olette olleet läheisiä aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Sun veljellä on aivovamma jos se on tehnyt tollasen syytinkisopimuksen. Vanhempien kohdalta sen ymmärrän, mutta sun en. Sä saat siis asua veljesi omistamassa päärakennuksessa elämäsi loppuun asti. Toi stoori ei pääty hyvin.

Olen miettinyt, että ostaisin talon omaksi jos olisi taloudellisesti parempi tilanne. Ei veljeäni koskaan vanha, iso päärakennus kiinnostanut kuten minua. Hänellä on aina ollut ihan omat juttunsa. Ei kiinnosta antiikkikalusteet ja perinnerakentaminen ja vanhat tavarat. Se miksi vanhempani halusivat minun jäävän tähän asumaan johtuu osittain siitä, että päärakennus säilyisi sellaisena perheen yhteisenä paikkana, jonne perhe voi esim. jouluisin kokoontua. Se on ollut myös siskoni toive, että kun he tulevat Suomeen käymään niin lasten kanssa saadaan kaikki viettää joulua siinä talossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

ap. kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mutta on meilläkin lähipiirissä yksi sukuun naitu, joka esim. on sitä mieltä, että aviomiehen sopii kyllä käyttää loma-aikaansa vaimon vanhempien remontiin, vaimon vaihto-opilasvuoden vanhempien varaston rakentamiseen ja vaimon kavereiden muuttohommiin. Mutta auta armias, jos aviomies käyttäisi kaksi päivää lomasta oman kummitätinsä auttamiseen - sehän ei sovi ja miesparka sitten yrittää jotenkin luovia oman velvollisuudentuntonsa ja vaimonsa kiukun välillä omalta suvultaan anteeksipyydellen ja selitellen.

Tämä. Tilanne on just tämä. Aiemmin saatoin pyytää veljeltäni apua tai vaikka kyytiä jonnekin, mutta nykyään ei enää onnistu, kun tätä naisystävä heti paheksuu. Kun haettiin vanhemmille joulukuusta niin silloinkin soiteltiin perään, että milloinkas tulet kotiin kun pitää siivota. Ei siis voinut itse siivota sillä välin kun toinen haki omille vanhemmilleen joulukuusta. Ja tämän naisen mielestähän ongelmahan on myös vain kaikissa muissa kuin hänessä, ettei jousteta tarpeeksi ja otettu tarpeeksi hyvin vastaan. Itse hän muutti vanhan sukutilan nurkalle, jossa isäni on asunut koko ikänsä ja itsekin suurimman osan elämääni. Ei meillä olisi mitään ongelmaa jakaa asioita, mutta hänellä selkeästi on. Velikään ei voinut enää lähteä siskon lasten kanssa jouluna laavulle makkaraa paistamaan kuten ennen, totesi vain että saahan sinne mennä, eikä ajatellut että ne lapsethan olisivat halunneet olla enonsa seurassa kuten ennenkin.

Argh. Tämä on niin väsyttävää.

Siis sun mielestä naisen olisi pitänyt siivota yhteinen koti samalla kun miehen aika menee töitä muiden eteen tehdessä?

Ja jos sama kuvio toistuu ja toistuu, nainen hoitaisi taloa joka ei edes ole hänen omansa ja mies tekisi asioita vain oman sukunsa eteen? Aika paska diili naiselle.

Muiden eteen, herranjestas ei joulukuusen haku omille vanhemmille voi olla kynnyskysymys. Itse antaisin oman kumppanin sellaista tehdä, enkä valittaisi jos omaa kotiani joudun sillä välin yksin imuroimaan. Ei se kuusen hakukaan talvimetsästä nyt mitään herkkua ole. 

No naisena joka omistaa itsekin oman talon, musta olisi aika paskaa pitää kotina taloa jota en omista ja siivota sitä ilmaisena piikana samalla kun mies huolehtii sukunsa asioista.

Puoliso käy vuorotöissä ja mies tekee hommia koko suvulle?

Hei ap, ole onnellinen että veljesi on löytänyt itelleen naisen, joka rakastaa häntä niin paljon että suostuu tuollaiseen järjestelyyn.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sun veljellä on aivovamma jos se on tehnyt tollasen syytinkisopimuksen. Vanhempien kohdalta sen ymmärrän, mutta sun en. Sä saat siis asua veljesi omistamassa päärakennuksessa elämäsi loppuun asti. Toi stoori ei pääty hyvin.

Olen miettinyt, että ostaisin talon omaksi jos olisi taloudellisesti parempi tilanne. Ei veljeäni koskaan vanha, iso päärakennus kiinnostanut kuten minua. Hänellä on aina ollut ihan omat juttunsa. Ei kiinnosta antiikkikalusteet ja perinnerakentaminen ja vanhat tavarat. Se miksi vanhempani halusivat minun jäävän tähän asumaan johtuu osittain siitä, että päärakennus säilyisi sellaisena perheen yhteisenä paikkana, jonne perhe voi esim. jouluisin kokoontua. Se on ollut myös siskoni toive, että kun he tulevat Suomeen käymään niin lasten kanssa saadaan kaikki viettää joulua siinä talossa.

Se olisi varmasti fiksuin ratkaisu, tehdä omistussuhteet tuolla tavalla selväksi, että omustaisit talon jossa tulet asumaan.