Onko Kalasatamassa (Helsinki) paljon sosiaalista asumista?
Vai miksi sitä kutsutaan? Siis kaupungin vuokrataloja yms.
Kävin eilen siellä työtapaamisessa ja kaduilla oli ainakin päivällä vähän erikoista porukkaa.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa "sosiaalisella asumisella"? Yhteisöllistä asumista, kommuuniasumista, useamman perheen yhteisöjä, muuta? Vuokra-asuminen ei vielä kerro yhtään mitään alueesta, jos vuokrat ovat kalliit. Enemmän kertoo asuntokanta, eli se, onko suuria vai pieniä asuntoja, määrittää asukaskuntaa. Jos pääosa on yksiöitä tai kaksioita ja vielä kooltaan pieniä, asukkaissa on usein enemmän nuoria aikuisia ja edullisempien vuokrien alueilla myös opiskelijoita sekä eläkeläisiä. Perheet
muuttavat tällä hetkellä keskustoista pois, sillä sekä vuokrat että asuntojen hinnat ovat järkyttäviä. Tämän huomaa mm. Roihuvuoren kaltaisten, vielä 10v. sitten huonomaineisten asuinalueiden asukkaiden muutoksena sekä alueen asuntojen hintojen nopeana kohoamisena.Helpointa lienee, jos sanot suoraan, ketä et halua naapuriisi. Muita kuin suomalaisia, bailaajia, päihdekuntoutujia, köyhiä, hipstereitä, rikkaita, mummoja? Kalasatamassa asuu oman ymmärrykseni mukaan aika paljon nuoria ihmisiä, sekä opiskelijoita, pariskuntia että perheitä. Se vetää puoleensa niitä, joihin vetoaa alueen uutuus ja tietty dynaamisuus sekä urbaanius, mutta ei varaa asua esim. Krunassa tai Töölössä. Kaikenkaikkiaan siisti ja rauhallinen alue ja muistuttaa tosiaan kaikin tavoin aika paljon Jätkäsaarta niin yleistunnelmaltaan kuin asukkailtaan.
Sosiaalinen asuminen on se että asutetaan väkeä joka muuten olisi koditonta.
Niin, siis käännöksenä englannin "social housing" tai "public housing". Tai "housing projects". Eli ihmisiä, jotka eivät koskaan elämässään maksa omaa asumistaan (työllään) vaan yhteiskunta järjestää ja maksaa. Ei siis joku suurlähettiläs vuokralla.
Kaupungin vuokra-asunnoissa asuu ihan tavallista työssäkäyvää väkeä enimmäkseen. Tuloraja on 3.600€/kk per tulonsaaja. Jätkäsaaressa kaupungin vuokra-asunnoissa on monta tuttua ja kaikki ovat tavan lähihoitajia tai bussinkuljettajia tai opettajia tai rakaennusmiehiä muutamia mainitakseni.
Saako niitä oikeasti tavalliset ihmiset? Siis vielä nykyisin? Yleensä sanotaan, että ainakin nykyisin vain listan kärkeen pääsevät pahimmat ongelmatapaukset saavat. Eikö niissä ole jotkut tyyliin 15 v. jonot muuten?
Työtoverini erosi ja sai heti vuokra-asunnon kaupungilta. Kahden lapsen äiti, farmaseutti.
Onko värillisesti etuoikeutettu, eli ei kantasuomalainen?
Ihan on kantasuomalainen ja vielä keskisuomalainen.
Vierailija kirjoitti:
Koko ketju kuhisee nimbyismiä (not in my backyard). Juuri tällaiset ennakkoluulot ja asenteet johtavat pitkällä aikavälillä ghettoutumiseen. Se, että joku asuu vuokralla, ei vielä kerro ihmisestä mitään oleellista. Se, että on työtön ja/tai pitkäaikaissairas ei kerro myöskään mitään. Segregaatio mainittiinkin jo ketjussa. Jos tuettua ja omistusasumista ei sekoiteta on lopputuloksena vielä meidän elinaikanamme slummeja.
Kyllähän niitä asuinalueita olisi pitkin mantuja, joihin tuota sakkia voisi työntää, mutta miksi juuri kantakaupunkiin, jossa asumisesta työssä käyvät ihmiset maksavat suuria summia juuri päästäkseen eroon näistä tietyistä kansanryhmistä.
Vihreä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ketju kuhisee nimbyismiä (not in my backyard). Juuri tällaiset ennakkoluulot ja asenteet johtavat pitkällä aikavälillä ghettoutumiseen. Se, että joku asuu vuokralla, ei vielä kerro ihmisestä mitään oleellista. Se, että on työtön ja/tai pitkäaikaissairas ei kerro myöskään mitään. Segregaatio mainittiinkin jo ketjussa. Jos tuettua ja omistusasumista ei sekoiteta on lopputuloksena vielä meidän elinaikanamme slummeja.
Kyllähän niitä asuinalueita olisi pitkin mantuja, joihin tuota sakkia voisi työntää, mutta miksi juuri kantakaupunkiin, jossa asumisesta työssä käyvät ihmiset maksavat suuria summia juuri päästäkseen eroon näistä tietyistä kansanryhmistä.
Aika kummia käsityksiä kaupungin vuokrataloissa asuvista. Katajanokalla ainakin vuokrataloissa on työssä käyvät yliedustettuina. Nythän yritetään saada ihmisiä pois, kun asumaan tullessaan olivat pienituloisia ja nykyään suurituloisia valmistuttuaan ja uudelleen avioduttuaan. Siksi on asetettu tuloraja taisi olla n.3.500. Jos on suuremmat tulot, pitää muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vihreä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ketju kuhisee nimbyismiä (not in my backyard). Juuri tällaiset ennakkoluulot ja asenteet johtavat pitkällä aikavälillä ghettoutumiseen. Se, että joku asuu vuokralla, ei vielä kerro ihmisestä mitään oleellista. Se, että on työtön ja/tai pitkäaikaissairas ei kerro myöskään mitään. Segregaatio mainittiinkin jo ketjussa. Jos tuettua ja omistusasumista ei sekoiteta on lopputuloksena vielä meidän elinaikanamme slummeja.
Kyllähän niitä asuinalueita olisi pitkin mantuja, joihin tuota sakkia voisi työntää, mutta miksi juuri kantakaupunkiin, jossa asumisesta työssä käyvät ihmiset maksavat suuria summia juuri päästäkseen eroon näistä tietyistä kansanryhmistä.
Aika kummia käsityksiä kaupungin vuokrataloissa asuvista. Katajanokalla ainakin vuokrataloissa on työssä käyvät yliedustettuina. Nythän yritetään saada ihmisiä pois, kun asumaan tullessaan olivat pienituloisia ja nykyään suurituloisia valmistuttuaan ja uudelleen avioduttuaan. Siksi on asetettu tuloraja taisi olla n.3.500. Jos on suuremmat tulot, pitää muuttaa.
Eli yritetään slummiuttaa Katajanokkakin. Kaikki tietävät, millaista uutta porukkaa sinne yritetään sitten haalia nykyisten tilalle.
Liikaa. Kuittasin kerran Kalasatamasta keikan, sekakäyttäjä kantoi raskaasti hengittävää muijaa. Yliannos tai sopiva annos.
Terv, Tolpalta
Onko se Eiran vieressä ollut Diakonissalaitoksen narkkarien ja romanikerjäläisten päiväkeskus muuten suljettu? Nythän siihen viereen rakennetaan EU:n Kemikaalivirastolle taloa, niin tuskin niille halutaan sitä menoa esitellä.
Oli se järjetöntä, eteläinen niemenkärki, vieressä Eira ja Kaivopuisto, ja sinne sitten rahdattiin kaikki narkkarit ja kerjäläiset tekemään huumekauppaa ja tuhoamaan ympäristöä! Maan kalleimmille neliöille.
Vierailija kirjoitti:
Itse asun Kalasatamassa ja tänne rakennetaan kolmasosa vuokra-asuntoja kuten muillekin uusille asuinalueille. Mitään sosiaalitapauksia en täällä asuinalueella ole nähnyt ja maahanmuuttajiakaan ei juuri ole. Kortteliss on myös vuokratalo, mutta asunnot on pääosin vuokrattu kaupungin työsuhdeasunnoiksi.
Sen sijaan metroaseman vieressä on Terveyskeskus, jonne tulee porukkaa isolta alueelta. Siellä näkee kaikenlaista kulkijaa, mutta eivät he tänne rantaan ole koskaan eksyneet.
Minusta tämä on ihana paikka. Asun Isoisänsillan kupeessa ja nautin tästä merellisestä elosta. Meidän talossa on yksi asunto vuokralla, siinä asuu suurlähettiläs.
Sama kokemus, rauhallista aluetta. Alueelle muuttanut paljon lapsiperheitä, opiskelijoita. Terveyskeskuksen ympärillä tietysti riittää monenkirjavaa kulkijaa, mutta eivät asu Kalasatamassa. Hitas asuntoja on, mutta niissähän asuu ihan tavallisia helsinkiläisiä. Nythän alueen rakentaminen on vielä pahasti kesken, mutta alue on lähellä keskustaa. Ei edes kävelymatkana pitkä!
Toisaalta kaikki palvelut löytyvät nyt jo alueelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa "sosiaalisella asumisella"? Yhteisöllistä asumista, kommuuniasumista, useamman perheen yhteisöjä, muuta? Vuokra-asuminen ei vielä kerro yhtään mitään alueesta, jos vuokrat ovat kalliit. Enemmän kertoo asuntokanta, eli se, onko suuria vai pieniä asuntoja, määrittää asukaskuntaa. Jos pääosa on yksiöitä tai kaksioita ja vielä kooltaan pieniä, asukkaissa on usein enemmän nuoria aikuisia ja edullisempien vuokrien alueilla myös opiskelijoita sekä eläkeläisiä. Perheet
muuttavat tällä hetkellä keskustoista pois, sillä sekä vuokrat että asuntojen hinnat ovat järkyttäviä. Tämän huomaa mm. Roihuvuoren kaltaisten, vielä 10v. sitten huonomaineisten asuinalueiden asukkaiden muutoksena sekä alueen asuntojen hintojen nopeana kohoamisena.Helpointa lienee, jos sanot suoraan, ketä et halua naapuriisi. Muita kuin suomalaisia, bailaajia, päihdekuntoutujia, köyhiä, hipstereitä, rikkaita, mummoja? Kalasatamassa asuu oman ymmärrykseni mukaan aika paljon nuoria ihmisiä, sekä opiskelijoita, pariskuntia että perheitä. Se vetää puoleensa niitä, joihin vetoaa alueen uutuus ja tietty dynaamisuus sekä urbaanius, mutta ei varaa asua esim. Krunassa tai Töölössä. Kaikenkaikkiaan siisti ja rauhallinen alue ja muistuttaa tosiaan kaikin tavoin aika paljon Jätkäsaarta niin yleistunnelmaltaan kuin asukkailtaan.
Sosiaalinen asuminen on se että asutetaan väkeä joka muuten olisi koditonta.
Niin, siis käännöksenä englannin "social housing" tai "public housing". Tai "housing projects". Eli ihmisiä, jotka eivät koskaan elämässään maksa omaa asumistaan (työllään) vaan yhteiskunta järjestää ja maksaa. Ei siis joku suurlähettiläs vuokralla.
Kaupungin vuokra-asunnoissa asuu ihan tavallista työssäkäyvää väkeä enimmäkseen. Tuloraja on 3.600€/kk per tulonsaaja. Jätkäsaaressa kaupungin vuokra-asunnoissa on monta tuttua ja kaikki ovat tavan lähihoitajia tai bussinkuljettajia tai opettajia tai rakaennusmiehiä muutamia mainitakseni.
Saako niitä oikeasti tavalliset ihmiset? Siis vielä nykyisin? Yleensä sanotaan, että ainakin nykyisin vain listan kärkeen pääsevät pahimmat ongelmatapaukset saavat. Eikö niissä ole jotkut tyyliin 15 v. jonot muuten?
Stadin asunnoissa on jono myös työssäkävijöille ts jos tulet töihin vaikka opettajaksi Pihtiputaalta, sinulla on hyvät mahikset saada kaupungin asunto. Ei tarvitse jonottaa kauan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä mahdat tarkoittaa "sosiaalisella asumisella"? Yhteisöllistä asumista, kommuuniasumista, useamman perheen yhteisöjä, muuta? Vuokra-asuminen ei vielä kerro yhtään mitään alueesta, jos vuokrat ovat kalliit. Enemmän kertoo asuntokanta, eli se, onko suuria vai pieniä asuntoja, määrittää asukaskuntaa. Jos pääosa on yksiöitä tai kaksioita ja vielä kooltaan pieniä, asukkaissa on usein enemmän nuoria aikuisia ja edullisempien vuokrien alueilla myös opiskelijoita sekä eläkeläisiä. Perheet
muuttavat tällä hetkellä keskustoista pois, sillä sekä vuokrat että asuntojen hinnat ovat järkyttäviä. Tämän huomaa mm. Roihuvuoren kaltaisten, vielä 10v. sitten huonomaineisten asuinalueiden asukkaiden muutoksena sekä alueen asuntojen hintojen nopeana kohoamisena.Helpointa lienee, jos sanot suoraan, ketä et halua naapuriisi. Muita kuin suomalaisia, bailaajia, päihdekuntoutujia, köyhiä, hipstereitä, rikkaita, mummoja? Kalasatamassa asuu oman ymmärrykseni mukaan aika paljon nuoria ihmisiä, sekä opiskelijoita, pariskuntia että perheitä. Se vetää puoleensa niitä, joihin vetoaa alueen uutuus ja tietty dynaamisuus sekä urbaanius, mutta ei varaa asua esim. Krunassa tai Töölössä. Kaikenkaikkiaan siisti ja rauhallinen alue ja muistuttaa tosiaan kaikin tavoin aika paljon Jätkäsaarta niin yleistunnelmaltaan kuin asukkailtaan.
Sosiaalinen asuminen on se että asutetaan väkeä joka muuten olisi koditonta.
Niin, siis käännöksenä englannin "social housing" tai "public housing". Tai "housing projects". Eli ihmisiä, jotka eivät koskaan elämässään maksa omaa asumistaan (työllään) vaan yhteiskunta järjestää ja maksaa. Ei siis joku suurlähettiläs vuokralla.
Kaupungin vuokra-asunnoissa asuu ihan tavallista työssäkäyvää väkeä enimmäkseen. Tuloraja on 3.600€/kk per tulonsaaja. Jätkäsaaressa kaupungin vuokra-asunnoissa on monta tuttua ja kaikki ovat tavan lähihoitajia tai bussinkuljettajia tai opettajia tai rakaennusmiehiä muutamia mainitakseni.
Saako niitä oikeasti tavalliset ihmiset? Siis vielä nykyisin? Yleensä sanotaan, että ainakin nykyisin vain listan kärkeen pääsevät pahimmat ongelmatapaukset saavat. Eikö niissä ole jotkut tyyliin 15 v. jonot muuten?
Työtoverini erosi ja sai heti vuokra-asunnon kaupungilta. Kahden lapsen äiti, farmaseutti.
Onko värillisesti etuoikeutettu, eli ei kantasuomalainen?
Ihan on kantasuomalainen ja vielä keskisuomalainen.
Samoin sai minun opettaja-tuttuni asunnon (kantasuomalainen), oli myös yh ja lapsi kantasuomalaisen kanssa. Vielä vaaleatukkainen ja sinisilmäinen :D.
Muutti Helsinkiin töihin ja asunto tarjottiin heti.
Vierailija kirjoitti:
Liikaa. Kuittasin kerran Kalasatamasta keikan, sekakäyttäjä kantoi raskaasti hengittävää muijaa. Yliannos tai sopiva annos.
Terv, Tolpalta
Kerrohan Helsingistä sellainen alue, missä tuollaista ei tapahtuisi koskaan?
Vierailija kirjoitti:
Vihreä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko ketju kuhisee nimbyismiä (not in my backyard). Juuri tällaiset ennakkoluulot ja asenteet johtavat pitkällä aikavälillä ghettoutumiseen. Se, että joku asuu vuokralla, ei vielä kerro ihmisestä mitään oleellista. Se, että on työtön ja/tai pitkäaikaissairas ei kerro myöskään mitään. Segregaatio mainittiinkin jo ketjussa. Jos tuettua ja omistusasumista ei sekoiteta on lopputuloksena vielä meidän elinaikanamme slummeja.
Kyllähän niitä asuinalueita olisi pitkin mantuja, joihin tuota sakkia voisi työntää, mutta miksi juuri kantakaupunkiin, jossa asumisesta työssä käyvät ihmiset maksavat suuria summia juuri päästäkseen eroon näistä tietyistä kansanryhmistä.
Aika kummia käsityksiä kaupungin vuokrataloissa asuvista. Katajanokalla ainakin vuokrataloissa on työssä käyvät yliedustettuina. Nythän yritetään saada ihmisiä pois, kun asumaan tullessaan olivat pienituloisia ja nykyään suurituloisia valmistuttuaan ja uudelleen avioduttuaan. Siksi on asetettu tuloraja taisi olla n.3.500. Jos on suuremmat tulot, pitää muuttaa.
Ei ole tulorajoja kaupungin asuntoihin! On varallisuusraja, joka ei koske palkkatuloja.
Hyvin monilla on väärä käsitys tästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi Töölössä yli puolet asukkaista asuu vuokralla. Ei vuokralla asuminen ole mikään mörkö. Kalasatamalaiselle sanoisin, että kyllä siinä talossa on toinenkin asunto vuokralla. Siinä asuu "Suvisvilla". Ja viereisessä talossa asuu monta jääkiekkoilijaa ja Esko Eerikäinen. Ja se poliisipomo asuu Parrulaiturilla.
Ei muuten asu, tsekkaa kaupungin tilastoista.
Sinällään olen samaa mieltä ettei vuokra-asumisessa ole mitään pahaa, jos maksaa vuokransa itse.
Mitä tarkoitat? Kuka ei asu ja mistä tilastosta pitää katsoa ja mitä?
Tarkoitan sitä että kirjoitat roskaa. Kampinmalmin peruspiirissä vuokra-asuntoja on 38% ja Taka-Töölössä 40%. Eli ei asu yli puolet vuokralla kuten väitit.
https://fusiontables.googleusercontent.com/embedviz?q=select+col10%3E%3…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkiksi Töölössä yli puolet asukkaista asuu vuokralla. Ei vuokralla asuminen ole mikään mörkö. Kalasatamalaiselle sanoisin, että kyllä siinä talossa on toinenkin asunto vuokralla. Siinä asuu "Suvisvilla". Ja viereisessä talossa asuu monta jääkiekkoilijaa ja Esko Eerikäinen. Ja se poliisipomo asuu Parrulaiturilla.
Ei muuten asu, tsekkaa kaupungin tilastoista.
Sinällään olen samaa mieltä ettei vuokra-asumisessa ole mitään pahaa, jos maksaa vuokransa itse.
Mitä tarkoitat? Kuka ei asu ja mistä tilastosta pitää katsoa ja mitä?
Tarkoitan sitä että kirjoitat roskaa. Kampinmalmin peruspiirissä vuokra-asuntoja on 38% ja Taka-Töölössä 40%. Eli ei asu yli puolet vuokralla kuten väitit.
https://fusiontables.googleusercontent.com/embedviz?q=select+col10%3E%3…
Paha sanoa, mistä matskusta sun tilastot on muodostettu. Hesari ainakin vielä helmikuussa uutisoi, että sekä Etu- että Taka-Töölössä yli puolet kaikista asukkaista asui vuokralla. HS:n lähteenä oli Tilastokeskus. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006004969.html
Vierailija kirjoitti:
Helsinki pyrkii kaikilla uusilla asuinalueilla siihen, että kolmasosa olisi sosiaalista asumista, kolmasosa kovan rahan asumista ja loput välimallia (aso/hitas). Tarkoituksena on välttää asuinalueiden eriytymistä.
Ja tämä onkin oikea tapa toimia. Näin ei pääse syntymään slummeja, sekä myös huono-osaisemmilla on mahdollisuus asua kivassa paikassa. Olisihan se epäreilua jos aina joutuisi jonnekin ikävään paikkaan asumaan...Se vain kasvattaisi huono-osaisuuden tunnetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asun Kalasatamassa ja tänne rakennetaan kolmasosa vuokra-asuntoja kuten muillekin uusille asuinalueille. Mitään sosiaalitapauksia en täällä asuinalueella ole nähnyt ja maahanmuuttajiakaan ei juuri ole. Kortteliss on myös vuokratalo, mutta asunnot on pääosin vuokrattu kaupungin työsuhdeasunnoiksi.
Sen sijaan metroaseman vieressä on Terveyskeskus, jonne tulee porukkaa isolta alueelta. Siellä näkee kaikenlaista kulkijaa, mutta eivät he tänne rantaan ole koskaan eksyneet.
Minusta tämä on ihana paikka. Asun Isoisänsillan kupeessa ja nautin tästä merellisestä elosta. Meidän talossa on yksi asunto vuokralla, siinä asuu suurlähettiläs.
Sama kokemus, rauhallista aluetta. Alueelle muuttanut paljon lapsiperheitä, opiskelijoita. Terveyskeskuksen ympärillä tietysti riittää monenkirjavaa kulkijaa, mutta eivät asu Kalasatamassa. Hitas asuntoja on, mutta niissähän asuu ihan tavallisia helsinkiläisiä. Nythän alueen rakentaminen on vielä pahasti kesken, mutta alue on lähellä keskustaa. Ei edes kävelymatkana pitkä!
Toisaalta kaikki palvelut löytyvät nyt jo alueelta.
Kalasataman uudehkossa koulussa työskennellessäni ihmetytti oppilasaineksen epäsuomalaisuus sekä ongelmaisuus. Lapsilla oli säähän sopimattomat, likaiset ja risat vaatteet (esim. paljain jaloin pakkasella) ja muutenkin olivat olemukseltaan köyhännäköisiä ja hoitamattomia. Vaikutti syrjäytyneiden lapsilta nuo takkutukat. Käytöstavat oli hukassa, kiroilua ja lyömistä jne. Tedän, että tuolla on paljon erityisoppilaita muualtakin, mutta kyllä alueella on pakosti sosiaalista asumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asun Kalasatamassa ja tänne rakennetaan kolmasosa vuokra-asuntoja kuten muillekin uusille asuinalueille. Mitään sosiaalitapauksia en täällä asuinalueella ole nähnyt ja maahanmuuttajiakaan ei juuri ole. Kortteliss on myös vuokratalo, mutta asunnot on pääosin vuokrattu kaupungin työsuhdeasunnoiksi.
Sen sijaan metroaseman vieressä on Terveyskeskus, jonne tulee porukkaa isolta alueelta. Siellä näkee kaikenlaista kulkijaa, mutta eivät he tänne rantaan ole koskaan eksyneet.
Minusta tämä on ihana paikka. Asun Isoisänsillan kupeessa ja nautin tästä merellisestä elosta. Meidän talossa on yksi asunto vuokralla, siinä asuu suurlähettiläs.
Sama kokemus, rauhallista aluetta. Alueelle muuttanut paljon lapsiperheitä, opiskelijoita. Terveyskeskuksen ympärillä tietysti riittää monenkirjavaa kulkijaa, mutta eivät asu Kalasatamassa. Hitas asuntoja on, mutta niissähän asuu ihan tavallisia helsinkiläisiä. Nythän alueen rakentaminen on vielä pahasti kesken, mutta alue on lähellä keskustaa. Ei edes kävelymatkana pitkä!
Toisaalta kaikki palvelut löytyvät nyt jo alueelta.
Kalasataman uudehkossa koulussa työskennellessäni ihmetytti oppilasaineksen epäsuomalaisuus sekä ongelmaisuus. Lapsilla oli säähän sopimattomat, likaiset ja risat vaatteet (esim. paljain jaloin pakkasella) ja muutenkin olivat olemukseltaan köyhännäköisiä ja hoitamattomia. Vaikutti syrjäytyneiden lapsilta nuo takkutukat. Käytöstavat oli hukassa, kiroilua ja lyömistä jne. Tedän, että tuolla on paljon erityisoppilaita muualtakin, mutta kyllä alueella on pakosti sosiaalista asumista.
Voi ei, tämä on kyllä tosi kurja juttu. Olen lasteni kanssa hakenut asuntoa alueelta ja jos koulu on noin huono, harkitsen kyllä uudelleen.
Työssäkäyvällä keskituloisella on Helsingissä varaa asua säädyllisen kokoisessa asunnossa about Maunulassa tai Siltamäessä. Käyt sieltä sitten matalapalkkatyössä 1 tunti suuntaansa julkisilla töissä vaikka merenrantalähiössä palvelemassa tuettuja kansalaisia. Ei toimis mulla.
Hiljaisuus tarkoittanee sitä, että kyseessä on ei-kantasuomalainen. Kuten varmaan tuon saman kirjoittajan muissakin helposti kaupungin asuntoja saaneissa tutuissa. Tämähän se ongelma on. Kantasuomalaiset eivät noita asuntoja saa.