Lue keskustelun säännöt.
Lukio-opiskelussa - varsinkaan koeviikoissa - ei ole järjen häivää!
02.04.2019 |
Olen viisikymppinen akateeminen äiti, itse kirjoitin kuusi laudaturia aikoinaan. En siis valita siksi, että en ymmärtäisi lukion oppisisältöjä, päin vastoin.
Mutta ei hyvää päivää tätä systeemiä! Olen esimerkiksi nyt viikon verran tahkonnut lasteni kanssa koeviikon kokeisiin monta tuntia päivässä (kaksi lasta lukiossa, toinen ekalla ja toinen kolmannella, hän jatkaa vielä neljännen syksyyn).
Olen tässä kolmen vuoden aikana oppinut kammoamaan koeviikkoja. Joka päivä uusi aine, luettavaa liki pari sataa sivua pahimmillaan PÄIVÄSSÄ - koska et voi yhtä aikaa päntätä vaikkapa kolmea eri reaaliainetta. Eikä se edes sanottavasti hyödyttäisi, koska joka tapauksessa peräkkäisinä päivinä tulevien kokeiden kokonaissivumäärä nousisi per päivä ihan yhtä suureksi. Eli jos jaat seitsemän ainetta 1,5 viikolle, per päivä tulee joka tapauksessa siis liki pari sataa sivus luettavaa, on se sitten yhdestä tai useammasta aineesta.
Tänä iltana esimerkiksi kuulustelin ekaluokkalaisen historian kakkoskurssin sisällöt. Ihan kuulkaa oli yksityiskohtaisesti 1900-luvun nykyhistoria, ekasta maailmansodasta toiseen, kylmä sota, Neuvostoliiton hajoaminen, Lähi-idän kriisi, Euroopan yhdentyminen, terrorismin vastainen sota jnejne.
Osaan itse nuo etu- ja takaperin, koska olen tahkonnut niitä asioita työkseni (ei opettajana) kolme vuosikymmentä, ja silti pakko sanoa, että ottaisi koe tiukille!
Mutta olennaisinta on, ETTÄ KUKA HITTO MUKA PÄIVÄN PÄNTTÄÄMISEN JÄLKEEN MUISTAA TUOSTA YHTÄÄN MITÄÄN? Toki, on ne luettu kertaalleen kurssin aikana läksynä, mutta silti!
Päivässä päntätty unohtuu päivässä. Ja huomenna on joka tapauksessa pakko tyhjentää pääkoppa uutta ainetya ja sen paria sataa sivua varten.
Kurssimuotoisuus ja koeviikot ovat idioottimainen keksintö, jos tavoitteena on oikeasti OPPIA jotakin! Kokeita pitäisi olla tasaisemmin niin, että niitä ei ole läjässä peräkkäin. Jotta noin isoja tietomääriä voisi omaksua, per koe pitäisi olla kertaamiseen aikaa enemmän kuin puoli vuorokautta!
Sori, että melttoan, mutta muistin niin elävästi oman turhautumiseni saman asian suhteen lukiossa, olin ekaa vuosiluokkaa, joka kävi kurssimuotoisen lukion koko maassa.
Kommentit (85)
Kävin lukioni 90-luvulla ja meillä oli vastaavat koeviikot. Ei mitään ongelmaa ja olivat ihanan leppoisia, kun pystyi keskittymään kunnolla kokeisiin. Koeviikkosysteemi valmistaa hyvin kirjoituksiin.
Yliopistossa sitä luettavaa oli paljon enemmän ja kaikki vielä englanniksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kokeeseen lukua ei ole tarkoitus jättää viimeiseen iltaan. Läksyt, kertaus, kertaus, kertaus...
Nuo asiat on opetettu kasiluokalla ja ne tulee lukiossa kertauksena.Huokaus.
Minun on vaikea uskoa teidän edes käyneen lukiota, koska ette selvästi ole edes jaksaneet lukea aloitustasi, saati että olisitte YMMÄRTÄNEET lukemaanne.
Totta kai läksyt tehdään.
Mutta asiat eivät uppoa kertalukemalla. Ne on pakko kerrata kokeeseen.
Jos vaikka nyt oppilaalla on torstaina historiaa, perjantaina maantietoa, seuraavana maanantaina englantia, tiistaina uskontoa, keskiviikkona ruotsia, torstaina biologiaa ja perjantaina on matikan koe, ja kaikista sanotaan vaikkapa 180 sivua, niin näin se ajoissa aloittaminen auttaa:
Ekana maanantaina hän lukee 60 sivua historiaa.
Tiistaina 60 sivua historiaa ja 60 sivua maantietoa.
Keskiviikkona 60 sivua historiaa ja 60 sivua maantietoa.
Torstaina 60 sivua maantietoa.
Perjantaina 60 sivua englantia
Lauantaina 60 sivua englantia ja 60 sivua uskontoa
Sunnuntaina 60 sivua englantia ja 60 sivua uskontoa ja 60 sivua ruotsia
Maanantaina 60 sivua uskontoa, 60 sivua ruotsia ja 60 sivua biologiaa
Tiistaina 60 sivua ruotsia, 60 sivua biologiaa ja 60 sivua matikkaa
Keskiviikkona 60 sivua biologiaa ja 60 sivua matikkaa
Torstaina 60 sivua matikkaaKannattaisiko olla fiksumpi? En ole ikinä lukenut noin paljon mihinkään, lukiosta E:n paperit ja keskiarvo 9,2. Yliopistossa kaikista kursseista 4-5 ja gradusta M - jonka kirjoitin kuukaudessa (toki seminaarissa piti istua koko vuosi). Jos ei muista tunnilla kuulemaansa, sittenhän kohtalo on tuo, että juuri ennen koetta on pakko kerrata valtavia määriä.
Neuvosi on siis että "hanki paremmat geenit?" vai mikä?
Kyllä, juuri näin. Jos ei älli riitä, saa huonompia arvosanoja. Sellaista se elämä vain on.
Vanhempani eivät muuten koskaan joutuneet kuulustelemaan satojen sivujen koealueitani. Ihan itse keksin luovat oppimistavat, joilla tieto jäi päähän jo kurssien aikana.
Miksi ap kyselet täältä aaveelta, kun kenenkään vastaus ei tunnu kelpaavan ja käyttäydyt jopa hiukan alentavasti osaa vastaajista kohtaan?
Tunnut tietävän kaiken jo paremmin kuin muut täällä, niin mene vaikka peilin eteen kyselemään. En halua olla ilkeä, ihmettelen vaan.
Olen nuori äiti, joka suoritti juuri lukion. Arvosanat E:tä ja L:llää. Onnistuin vauvanhoidon lomassa tekemään läksyt ja kertaakaan koeviikon asiat niin, että koetta edeltävänä päivänä riitti, että kukkasin aiheesta tekemäni muistiinpanot. Joskus en vauvan sairastellessa ehtinyt edes sitä ja silloin sain "huonon koearvosanan", kasista ysi miinukseen. Opiskelutekniikat haltuun.
Onnea lastesi opintoihin ja mukavia pänttäyshetkiä teille! Ihanaa kuitenkin on, että olet lastesi tukena opiskelussa. Omat vanhempani eivät olleet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on oikeassa.
Aito oppiminen vaatii aikaa ja koeviikko opettaa vain lyhytkesto-oppimiseen. Asiat opitaan kokeeseen asti ja sitten ne unohtuvat, koska aivoihin pikapäntätään taas uutta ainetta.
Nopeasti opittu unohtuu nopeasti.Moi ap!
En ole ap, mutta yliopistolehtorina ja oppimista opiskelleena samaa mieltä. Onko sinusta jotenkin mahdoton kuvitellakaan, että joku voi olla asiasta samaa mieltä kuin aloituksen tekijä?
Jos oppimisesta jotain tietäisit, tietäisit myös, että kurssimuotoinen oppiminen on paljon tehokkaampaa kuin ripotellut aiheet. Joten sikäli mietityttää mitäköhän oppimista muka olet opiskellut.
Avain siihen oppimiseen on tietenkin siinä, että niitä asioita, joita tarvitsee jatkossa, täytyy myös ylläpitää. Se että kerran jonkun asian lukiossa opettelee, ei tarkoita että mitään osaamista vielä syntyy.
Mitä ihmettä? Asioiden opettelu tapahtuu kurssien aikana, koeviikolla vaan kerrataan jo opitut asiat, ei lueta sanasta sanaan. Tavallinen 160-sivuinen kirja menee parissa tunnissa. Mä rakastin koeviikkoja, ne oli kuin lepoviikot, kun oli vain parin tunnin koe ja pääskin jo kotiin. Ehti tehdä vapaa-ajalla vaikka mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suurin osa aiheistahan on jo käyty peruskoulussa hitaaseen tahtiin, nyt lukiossa vaan syvällisemmin. Vai väitätkö, että peruskoulutahti on myös liian nopea oppia noita asioita kunnolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin, lukio on työtä. Pitäisikö sen olla päivähoitoa? Onnekkaat eli fiksut pääsevät vähemmällä.
Sillä, millaiset arvosanat ole itse aikoinaan kirjoittanut, ei ole mitään merkitystä. Nykyään esim. reaalikoe on ainekohtainen.
Jos joudut jatkuvasti kuulustelemaan lukiolaiselta koealuetta ei kaikki ole kohdallaan. Joko peruskoulun antama tietotaso ei ole hallussa, eli tiedoissa on pahoja aukkoja tai opiskelutekniikka ei ole kohdallaan. Tai sitten nuoret eivät halua tai viitsi opiskella.
Itse ihmettelen sitä, että jos todellakin olet itse akateeminen, niin miksi kohtelet lapsiasi kuin he olisivat vielä alakoulussa.
Ei lukion jälkeisistä opinnoista tule mitään, jos he eivät osaa itsenäisesti opiskella.
Koulussa on opo, jonka kanssa opiskelija voi itse selvitellä tilannettaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väärässä koulussa lapsi, jos on noin vaikeaa.
Muuta en sano kuin, että ei ole vanhemman asia opiskella lukiossa enää eli lapsen kuuluu itsensä hoitaa opiskelu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. Kuka pakottaa lukemaan vasta koeviikon alkaessa? Voi ihan hyvin aloittaa jo kun kurssi alkaa.
2. Ovatko lapsesi jotenkin vammaisia, vai miksi sinun pitää opiskella heidän kanssaan? Lukiolainen on jo lähellä aikuisikää ja aikuistuu lukion aikana. Olisi itsestä tuntunut tosi kummalliselta jos vanhemmat olisivat alkaneet päsmäröimään koeviikoilla. Aiotko mennä jeesimään jälkikasvuasi työelämäänkin? Ymmärrä, että lapsesi eivät ole enää lapsia.
3. Lukio valmistaa jatko-opintoihin, siksi luettavaa on paljon. Se on kuitenkin vain murto-osa esim. yliopistossa vastaan tulevista sivumääristä (n. 1000 s./tentti).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska kokeeseen lukua ei ole tarkoitus jättää viimeiseen iltaan. Läksyt, kertaus, kertaus, kertaus...
Nuo asiat on opetettu kasiluokalla ja ne tulee lukiossa kertauksena.Huokaus.
Minun on vaikea uskoa teidän edes käyneen lukiota, koska ette selvästi ole edes jaksaneet lukea aloitustasi, saati että olisitte YMMÄRTÄNEET lukemaanne.
Totta kai läksyt tehdään.
Mutta asiat eivät uppoa kertalukemalla. Ne on pakko kerrata kokeeseen.
Jos vaikka nyt oppilaalla on torstaina historiaa, perjantaina maantietoa, seuraavana maanantaina englantia, tiistaina uskontoa, keskiviikkona ruotsia, torstaina biologiaa ja perjantaina on matikan koe, ja kaikista sanotaan vaikkapa 180 sivua, niin näin se ajoissa aloittaminen auttaa:
Ekana maanantaina hän lukee 60 sivua historiaa.
Tiistaina 60 sivua historiaa ja 60 sivua maantietoa.
Keskiviikkona 60 sivua historiaa ja 60 sivua maantietoa.
Torstaina 60 sivua maantietoa.
Perjantaina 60 sivua englantia
Lauantaina 60 sivua englantia ja 60 sivua uskontoa
Sunnuntaina 60 sivua englantia ja 60 sivua uskontoa ja 60 sivua ruotsia
Maanantaina 60 sivua uskontoa, 60 sivua ruotsia ja 60 sivua biologiaa
Tiistaina 60 sivua ruotsia, 60 sivua biologiaa ja 60 sivua matikkaa
Keskiviikkona 60 sivua biologiaa ja 60 sivua matikkaa
Torstaina 60 sivua matikkaaEli määrät ovat edelleen kovia ja ainakin reaalit ja kielet vaarassa mennä sekaisin.
Toki meilläkin aloitetaan ajoissa, mutta se helpotus on lähinnä ekan ja kolmannen kokeen kanssa.
Ja jonkun ehdottama ajatus, että kertausta tehdään joka viikonloppu... ÄLKÄÄ OLKO IDIOOTTEJA!
Onko teillä mitään hajuakaan siitä, miten paljon lukiossa annetaan läksyjä? Niihin menee jo kevyesti pari tuntia päivässä. Päälle tulee vielä esseitä, esitelmiä, tutkielmia.
Joten ensin lukiolainen istuu kahdeksan tuntia koulussa - jos siis on 7 aineen jakso - ja tekee päälle pari tuntia läksyä. Kymmenen tunnin työpäivä, onko teillä monella?
Sitten sunnuntaina parin tunnin läksyjen lisäksi noita pidempiä projekteja, koska niitä ei kunnolla ehdi viikolla, siihen menee helposti yhteensä semmoinen 4-6 tuntia.
Ainoa vapaapäivä on siten lauantai. Sekin siis pitäisi uhrata "kuluneen viikon opintojen kertaukselle"...
Ei hyvää päivää. Missä välissä lukiolainen harrastaa, on kaverien ja perheensä kanssa?
Ei ihme, että lukiolaiset uupuvat ja yhä useammalla on mielenterveyden ja jaksamisen ongelmia.
Minä toistan: kurssimuotoinen lukio ja koeviikko ovat järjettömiä. Oppimisen kannalta kertaamiseen pitäisi olla aikaa, mutta nyt sitä ei ole, koska lukujärjestykset ovat liian raskaita ja koeviikolla ei ole lukemiseen kunnolla kuin puoli vuorokautta per aine.
Ap
Minun lukiolainen nyt abi. Muutama vinkki:
- lukujärjestyksen tekoon kannattaa panostaa. Tämä oli käytännössä ainoa asia missä minä vielä autoin nuorta. Joka jakso matematiikka, 1 kieli, liikunta/kuvis/musa tms ei koetta kurssi, 1tärkeä reaali, 1”turha”reaali (siis sellainen mitä ei aio kirjoittaa) ja äikkä/toinen reaali. Mielellään niin, että tuo ei-koetta kurssi on keskellä koeviikkoa, ja muutenkin niin että jos on kaksi reaalia niin ne ei ole peräkkäin. Koeviikon väliin mahtuva viikonloppu kannattaa myös huomioida.
-ja tiedän, tuo onnistuu vain isommassa lukiossa.
- lukion päättötodistuksen keskiarvolla vain vähän merkitystä (=mitään merkitystä vain jos hakee AMK mutta sielläkin kaikki yli 8,5ka on täyden pisteet)
- nuori täytyy opettaa siis priorisoimaan. Jos vaikkapa kemia tai maantiede hyödytön, siitä riittää oikeasti että saa sen vitosen :)
-ei niihin kokeisiin koko kirjaa kuulu lukea, lähinnä kerrata muistiinpanot ja opettajan esille nostamat kappaleet!
- kolmoskurssissa (keskellä talvea) ollaan jätetty 1-palkki tyhjäksi, että ehtii nukkumaan kun treenit usein illalla venyttää nukkumaanmenoa ja pimeä aika on raskas.
- äiti täytyy opettaa löysäämään. Anna nuoren onnistua/epäonnistua ihan itse. Älä tee hänestä stressihiirtä.
Ja siis se oma abi kirjoittamassa L/E paperit kolmessa vuodessa ja harrasti koko lukion myös kilpaurheilua ja todistuksen huonoin yksittäinen numero on yhden uskonnonkurssin seiska, joten ei ole mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kävin lukion pelasin vielä sm-tasolla jääkiekkoa (B-juniori). Lukiossa oltii eikä aina kaikkia läksyjä ehditty tehdä. Kuitenkin aina perus lukuaineiden kokeista tuli 8 tai 9, pitkässä matikassa läksyjen tekemättömyys iski pahemmin tuloksiin, sain 7 ja 6sia kursseista.
Jos oikeasti pitää lukiossa jo noin paljon päntätä pärjääkseen niin tulee olemaan vaikeata yliopistossa ja työelämässä. Hyviä tuloksia pitäisi pystyä saavuttamaan helpommin. Eikä AP:n pitäisi antaa lapsillensa käsitystä että jos nyt että saa täysiä kymppejä tai laudatureita niin teidän elämä on menetetty. Päin vastoin lukiossa olevalla nuorella pitää olla muitakin asioita elämässä kuin opiskelu.
Neuvo lapsiasi hakemaan tietoa siitä, mikä voisi olla hänelle sopiva opiskelutekniikka. Ei ole oikein, että asioiden "kertaus" tarkoittaa sanasta sanaan lukemista vielä edellisenä päivänä. Tai sitten lapsesi eivät vain omaksu asioita tarpeeksi nopeasti? Liittynee muuten siihen, että äiti pitää huolta siitä opiskelusta...
Vierailija kirjoitti:
Samat fiilikset. Tokaluokkalainen poika masentunut. Burn out lukion takia. Mullakin voimat ihan lopussa. En tahdo jaksaa enää edes tsempata häntä. Tuo lukio tuhoaa nuoret.
Oisko niin että pojan olisi pitänyt mennä amikseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on oikeassa.
Aito oppiminen vaatii aikaa ja koeviikko opettaa vain lyhytkesto-oppimiseen. Asiat opitaan kokeeseen asti ja sitten ne unohtuvat, koska aivoihin pikapäntätään taas uutta ainetta.
Nopeasti opittu unohtuu nopeasti.Moi ap!
En ole ap, mutta yliopistolehtorina ja oppimista opiskelleena samaa mieltä. Onko sinusta jotenkin mahdoton kuvitellakaan, että joku voi olla asiasta samaa mieltä kuin aloituksen tekijä?
Jos oppimisesta jotain tietäisit, tietäisit myös, että kurssimuotoinen oppiminen on paljon tehokkaampaa kuin ripotellut aiheet. Joten sikäli mietityttää mitäköhän oppimista muka olet opiskellut.
Avain siihen oppimiseen on tietenkin siinä, että niitä asioita, joita tarvitsee jatkossa, täytyy myös ylläpitää. Se että kerran jonkun asian lukiossa opettelee, ei tarkoita että mitään osaamista vielä syntyy.
Tämäkin asia riippuu aika lailla henkilöstä. Yhdelle sopii paremmin kurssimuotoinen opiskelu, toinen oppii paremmin kun saa pitkällä aikavälillä sulatella ja omaksua asioita. Itse kuulun ehdottomasti jälkimmäiseen ryhmään, ja oivalsin varsin nopeasti, että lukio oli minulle totaalisen väärä paikka. Halusin oppia asiat kunnolla, enkä vain päntätä ja unohtaa. Minulla myös menivät ruotsi ja englanti sekaisin, kun kumpaakin oli kuusi tuntia viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisikohan sitä opiskelutekniikkaa hioa ja aloittaa ajoissa? Ei kaikkea tarvitse lukea vasta edellisenä päivänä, vaan rytmittää edelliselle viikolle. Ei myöskään ole tehokasta oppimisen kannalta että lukee kaiken yhtenä iltana. Matikka on sellainen aine että ei sitä lukemalla opi, vaan kertaa niitä jaksolla olleita tehtäviä.
Yliopistossakin saattaa samalle viikolle osua 3-4 tenttiä. Kyllä näihinkin lukeminen aloitetaan jo pari viikkoa ennen. Jossain tapauksissa olen aloittanut jo kuukautta ennen.
Ja kyllä lukioikäisen pitäisi (ilman äidin apua) kyetä opiskelemaan itsenäisesti.
Kannattaisiko sinun hioa hiukan ymmärrystä. Tuo on jo selitetty rautalangasta vääntäen puppupuheeksi.
Ps. Nyt ei ole kyse siitä, että minua uuvuttaisi. Kuulustelen kokeeseen ihan omasta halusta ja lapsen parhaaksi. Hän toki luki koko iltapäivän itse.
Ap
sinua uuvuttaa se että lapsi ei oo niin fiksu kun sinä. Älä vaadi samaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samat fiilikset. Tokaluokkalainen poika masentunut. Burn out lukion takia. Mullakin voimat ihan lopussa. En tahdo jaksaa enää edes tsempata häntä. Tuo lukio tuhoaa nuoret.
Oisko niin että pojan olisi pitänyt mennä amikseen
Niinpä. Tänne palstalle tulee jatkuvasti aloituksia siitä, kuinka lukio on kamalan vaikeaa ja epäreilua. Ei ymmärretä, että ihmisillä on erilaisia resursseja ja taipumuksia - ei siinä lukiossa ole mitään vikaa korkeakouluun valmistavana oppilaitoksena.
Jos lukio tuntuu ylivoimaiselta, ammattikoulu on paljon parempi vaihtoehto.
En ole ap, mutta yliopistolehtorina ja oppimista opiskelleena samaa mieltä. Onko sinusta jotenkin mahdoton kuvitellakaan, että joku voi olla asiasta samaa mieltä kuin aloituksen tekijä?