Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yksi aikuisista lapsista ylimielinen ja itsekäs, miksi ja mitä tehdä?
30.03.2019 |
Olemme kasvattaneet kaikki lapsemme (4 kpl) samalla tavalla, olemaan hyviä, kohteliaita ja muita kunnioittavia ihmisiä. Kolme heistä ovat myös aikuisina tällaisia, ja heistä voi olla ylpeä joka hetki, mutta poikamme, nuorimmaisemme, on nyt aikuisiällä muuttunut. Ei hän täysin kamala ole, vaan pyydettäessä kyllä auttaa eri asioissa jne., ja hänellä on laaja ystäväpiiri jossa häntä ilmeisesti arvostetaan, töissäkin pärjää upeasti, mutta jokin on silti jotenkin vialla.
Hän on selvästi hyvin omahyväinen, pitää itseään muita parempana. Minua kammottaa nähdä miten paljon hän katsoo alaspäin ja halveksuu esim. sisaruksiaan jotka eivät tienaa yhtä hyvin (erityisesti yhtä lapsista, joka on koulutukseltaan humanisti, ja vaikka hän on unelma-alallaan, ei toimeentulo ole huippuluokkaa). Meitä perheenjäseniä hän tuntuu usein käyttävän tarkoituksella hyväksi. Aivan kuin hän tietäisi olevansa enemmän rakastettu kuin mitä hän rakastaa muita, ja käyttää sitä hyväksi pienten asioiden kautta, esim. jotain ilmaisia ravintola-aterioita ottaa mielellään vastaan ja muut maksavat, ihan vaan että saavat häntä tavata. Hän siis ei tunnu tarvitsevan perheensä seuraa. Tiedän sen satuttavan sisaruksiaankin, vaikka tämä kaikki onkin hyvin hienovaraista useimmiten.
Hänen ympärillään kaikki ovat myös aina hiukan varpaillaan, sillä sukset ristiin hänen kanssaan tarkoittaa kovaa riitaa ja mykkäkoulua jonka pituudesta ei voi koskaan tietää. Toisaalta kun hän leppyy, on asia siinä, ei hän mitään selvittelyjä enää sitten kaipaa. Mutta hänellä on selvästi vaikeuksia ymmärtää tai edes haluta ymmärtää erilaisia mielipiteitä, tai erilaisia tapoja elää. Pitää lapsia hankkineita sisaruksiaan suorastaan naurettavina, vaikka näistä sisarentyttäristä kyllä pitää ja selvästi heitä rakastaa. Hän vaan itse ei halua sitoutua eikä hankkia lapsia, ja siten kaikki jotka ovat näin tehneet elävät "väärin" tai typerästi.
Toivottavasti tästä saa edes jotain selvää. Asiaa on erittäin vaikea pukea sanoiksi. Haluaisin saada kommentteja ja mielipiteitä asiasta, joka on vaivannut minua vuosia. Rakastan kaikkia lapsiani, ja heidän itsensä takia toivoisin heidän kaikkien olevan avarakatseisia, rakastavia ja armollisia toisilleen. Uskon että veri on vettä sakeampaa ja mielestäni suurempaa aarretta ei ihmisellä voi olla kuin perhe ja omat sisarukset. Tekee pahaa nähdä vähän väliä osoituksia siitä, että nuorimmainen ei arvosta sitä mitä hänellä on. Muut taas yrittävät kovasti ansaita hänen rakkauttaan, mikä ajoittain johtaa siihen minkä näen hienoisena hyväksikäyttönä nuorimmaisen osalta.
Ikää nuorimmaisella 27v, vanhimmalla 36. Muut kaksi luonnollisesti siltä väliltä.
Kommentit (23)
Miten se adressikuori juttu suoritetaan?
- epätietoinen turuust
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Selitys voi olla siinä, kun on ainoa poika. Miten suhtautuu naisiin noin muuten? Pitääkö miehiä fiksumpina ja osaavampina? Miten lasten isä suhtautuu naisiin?
Alue: Aihe vapaa
Kyllä, se oli yksi hyvin tilannetta kuvaava esimerkki että siskot pyytävät häntä syömään ja hän tulee jos muut maksavat. En ole mukana näissä tapaamisissa useimmiten. Siskotkin tietävät että vastavuoroisuutta pitäisi olla, ja he toivovat sitä, mutta päätyvät kuitenkin "lahjomaan" veljen tapaamaan heitä, jotta edes joskus näkisivät häntä. Yksi minua vaivaava asia on muuten myös se, että veljeä ei siskojensa kuulumiset kiinnosta yhtään. Ei edes sen vertaa että kohteliaisuudesta yrittäisi esittää kiinnostunutta. Ja kun siskot sitten kuitenkin kertovat elämästään, ilmenee usein nuorimmaisen ylenkatse heidän valintojaan kohtaan. Sitä on kamala katsoa ja kuunnella.
Hän on ainoa poika, muut tyttöjä. En mitenkään voi hyväksyä sellaista ajatusta että hän tuntisi olevansa vähemmän arvostettu, etenkin kun koko perhe pyörii hänen ympärillään jos jonkun. Olen hänen ansioistaan erittäin ylpeä, samoin kuin muiden lasten. He elävät kaikki toiveidensa mukaista elämää, ja se on ainoa mitä mitä tarvitsen ollakseni ylpeä ja tyytyväinen.
Ap