Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Yksi aikuisista lapsista ylimielinen ja itsekäs, miksi ja mitä tehdä?

Vierailija
30.03.2019 |

Olemme kasvattaneet kaikki lapsemme (4 kpl) samalla tavalla, olemaan hyviä, kohteliaita ja muita kunnioittavia ihmisiä. Kolme heistä ovat myös aikuisina tällaisia, ja heistä voi olla ylpeä joka hetki, mutta poikamme, nuorimmaisemme, on nyt aikuisiällä muuttunut. Ei hän täysin kamala ole, vaan pyydettäessä kyllä auttaa eri asioissa jne., ja hänellä on laaja ystäväpiiri jossa häntä ilmeisesti arvostetaan, töissäkin pärjää upeasti, mutta jokin on silti jotenkin vialla.

Hän on selvästi hyvin omahyväinen, pitää itseään muita parempana. Minua kammottaa nähdä miten paljon hän katsoo alaspäin ja halveksuu esim. sisaruksiaan jotka eivät tienaa yhtä hyvin (erityisesti yhtä lapsista, joka on koulutukseltaan humanisti, ja vaikka hän on unelma-alallaan, ei toimeentulo ole huippuluokkaa). Meitä perheenjäseniä hän tuntuu usein käyttävän tarkoituksella hyväksi. Aivan kuin hän tietäisi olevansa enemmän rakastettu kuin mitä hän rakastaa muita, ja käyttää sitä hyväksi pienten asioiden kautta, esim. jotain ilmaisia ravintola-aterioita ottaa mielellään vastaan ja muut maksavat, ihan vaan että saavat häntä tavata. Hän siis ei tunnu tarvitsevan perheensä seuraa. Tiedän sen satuttavan sisaruksiaankin, vaikka tämä kaikki onkin hyvin hienovaraista useimmiten.

Hänen ympärillään kaikki ovat myös aina hiukan varpaillaan, sillä sukset ristiin hänen kanssaan tarkoittaa kovaa riitaa ja mykkäkoulua jonka pituudesta ei voi koskaan tietää. Toisaalta kun hän leppyy, on asia siinä, ei hän mitään selvittelyjä enää sitten kaipaa. Mutta hänellä on selvästi vaikeuksia ymmärtää tai edes haluta ymmärtää erilaisia mielipiteitä, tai erilaisia tapoja elää. Pitää lapsia hankkineita sisaruksiaan suorastaan naurettavina, vaikka näistä sisarentyttäristä kyllä pitää ja selvästi heitä rakastaa. Hän vaan itse ei halua sitoutua eikä hankkia lapsia, ja siten kaikki jotka ovat näin tehneet elävät "väärin" tai typerästi.

Toivottavasti tästä saa edes jotain selvää. Asiaa on erittäin vaikea pukea sanoiksi. Haluaisin saada kommentteja ja mielipiteitä asiasta, joka on vaivannut minua vuosia. Rakastan kaikkia lapsiani, ja heidän itsensä takia toivoisin heidän kaikkien olevan avarakatseisia, rakastavia ja armollisia toisilleen. Uskon että veri on vettä sakeampaa ja mielestäni suurempaa aarretta ei ihmisellä voi olla kuin perhe ja omat sisarukset. Tekee pahaa nähdä vähän väliä osoituksia siitä, että nuorimmainen ei arvosta sitä mitä hänellä on. Muut taas yrittävät kovasti ansaita hänen rakkauttaan, mikä ajoittain johtaa siihen minkä näen hienoisena hyväksikäyttönä nuorimmaisen osalta.

Ikää nuorimmaisella 27v, vanhimmalla 36. Muut kaksi luonnollisesti siltä väliltä.

Kommentit (23)

Vierailija
1/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onpa kurja kuulla että murehdit tuollaista. Kertomasi perusteella kuulostaa vahvasti siltä että nuorimmaisesi on ollut vähän hemmoteltu, ja odottaa samaa edelleen. Varmasti arvostaa perhettään, mutta on tottuneempi ottamaan kuin antamaan. Hän on myös vielä nuorehko. Hän ehtii kypsymään vielä.

Vierailija
2/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Laittakaa sen postiluukkuun pari adressikuorellista löysää ripulipaskaa. Oppiipahan poika olemaan.

Ja sitten asiaan:

Onko kukaan perheestänne maininnut kyseiselle jantterille käytöksestään ja sen haitallisuudesta? Miten hän itse näkee em. konfliktitilanteet, vai onko niitä edes puhuttu halki?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Laittakaa sen postiluukkuun pari adressikuorellista löysää ripulipaskaa. Oppiipahan poika olemaan.

Ja sitten asiaan:

Onko kukaan perheestänne maininnut kyseiselle jantterille käytöksestään ja sen haitallisuudesta? Miten hän itse näkee em. konfliktitilanteet, vai onko niitä edes puhuttu halki?

Olen äitinä yrittänyt muutaman kerran puhua siitä että ihmisiä pitää arvostaa, jotta hyvät suhteet pysyvät yllä. Kyllä hän tuon sisimmässään ymmärtää, ja toisaalta, jos ei ymmärtäisi niin ei hänellä varmasti olisi sydänystäviä ala-aste-ajoilta saakka. Hänellä ei kuitenkaan ole mitään kiinnostusta kehittyä tässä asiassa. Konfliktitilanteet ovat kaikkein vaikeimpia käsitellä, sillä hän on aina 150 % varma että hän on täysin oikeassa ja muut täysin väärässä, eikä hänen kanssaan voi edes muista vaihtoehdoista keskustella. Hän kieltäytyy täysin ymmärtämästä muiden mielipiteitä, eikä keskustelu siis koskaan etene mihinkään. Tämä on minusta pelottavaa ja epäkunnioittavaa muita kohtaan, ja asia aiheuttaa minulle suurta ahdistusta.

Ap

Vierailija
4/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on samanlainen veli... hän pitää itseään todella maailman fiksuimpana ja siihen on syynä kyllä vain se että häntä on lapsesta asti kohdeltu jotenkin parempana kuin meitä muita, kehuttu ja annettu hänelle kaikki mitä on keksinyt pyytää. Häntä on ylistetty vaikka ei hän oikeastaan juuri paremmin käynyt peruskoulua ja lukiota kuin minäkään... nyt tosin on akateeminen ja minä vain amk-tasolla. Mutta siis näin vain asia on, eipä sille mahda mitään. Tietty joskus minua ärsyttää kun veljeni kehuu itseään, itse on yh ja moni asia huonommin. Sinulla ap vaikuttaa olevan hieot lapset, en ymmärrä mistä olet huolissasi. Monilla vanhemmilla joku lapsista esim. käyttää huumeita tai on väkivaltainen ym. Ole nyt vaan onnellinen lapsistasi ja siitä että olet vielä itse terve ja hyvinvoiva ja siis elossa. Minun oma äitini kuoli melko nuorena vaikeaan sairauteen ja ei nyt ole täällä katsomassa mitä meistä tuli.

Vierailija
5/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Minulla on samanlainen veli... hän pitää itseään todella maailman fiksuimpana ja siihen on syynä kyllä vain se että häntä on lapsesta asti kohdeltu jotenkin parempana kuin meitä muita, kehuttu ja annettu hänelle kaikki mitä on keksinyt pyytää. Häntä on ylistetty vaikka ei hän oikeastaan juuri paremmin käynyt peruskoulua ja lukiota kuin minäkään... nyt tosin on akateeminen ja minä vain amk-tasolla. Mutta siis näin vain asia on, eipä sille mahda mitään. Tietty joskus minua ärsyttää kun veljeni kehuu itseään, itse on yh ja moni asia huonommin. Sinulla ap vaikuttaa olevan hieot lapset, en ymmärrä mistä olet huolissasi. Monilla vanhemmilla joku lapsista esim. käyttää huumeita tai on väkivaltainen ym. Ole nyt vaan onnellinen lapsistasi ja siitä että olet vielä itse terve ja hyvinvoiva ja siis elossa. Minun oma äitini kuoli melko nuorena vaikeaan sairauteen ja ei nyt ole täällä katsomassa mitä meistä tuli.

Kiitos viestistäsi, tässä oli hyviä ajatuksia. On totta että paljon pahempiakin ongelmia voisi olla, ja on monia syitä olla ylpeä nuorimmaisestakin. Kun hän on ollut lapsi, olemme tietoisesti yrittäneet välttää mitään jalustalle nostamista, mutta ainakin se on sanottava että vähemmällä vastuulla hän on selvinnyt kuin vanhemmat lapset. Tätä ei tietenkään edes voi täysin välttää kun lapset ovat eri-ikäisiä.

Avasit silmiäni muutenkin, olemmehan kaikki terveitä ja asiat monin tavoin hyvin. Olen pahoillani äidistäsi. Varmasti hän olisi ylpeä sinusta, kuulostat fiksulta ihmiseltä <3

Ap

Vierailija
6/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä te tuollaista edes pyydätte mukaan kun käytös on noin hirveää?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mitä te tuollaista edes pyydätte mukaan kun käytös on noin hirveää?

Minulle hän on yksi lapsista, enkä tule häntä koskaan sulkemaan ulos. Muiden lasten tiedän haluavan nähdä häntä ajoittain, ja joskus se houkuttelu on tehtävä esim. kutsumalla syömään heidän piikkiinsä. Tämä on minusta erittäin ikävää.

Aina ei tietenkään ole noin. Kyllä kokoonnumme ajoittain myös kaikki yhdessä, ilman mitään taka-ajatuksia keneltäkään.

Ap

Vierailija
8/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te tuollaista edes pyydätte mukaan kun käytös on noin hirveää?

Minulle hän on yksi lapsista, enkä tule häntä koskaan sulkemaan ulos. Muiden lasten tiedän haluavan nähdä häntä ajoittain, ja joskus se houkuttelu on tehtävä esim. kutsumalla syömään heidän piikkiinsä. Tämä on minusta erittäin ikävää.

Aina ei tietenkään ole noin. Kyllä kokoonnumme ajoittain myös kaikki yhdessä, ilman mitään taka-ajatuksia keneltäkään.

Ap

Aikuisten sisarusten keskinäisiin väleihin ei voi puuttua mutta älä mene mukaan tuohon, että hienohelman ateriat maksatetaan muilla. Se on epätasa-arvoista.

Toisaalta muut lapset voivat tarjota veljelleen omilla rahoillaan mitä vain, mutta älä kannusta siihen. Maksakoon omansa jos muutkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te tuollaista edes pyydätte mukaan kun käytös on noin hirveää?

Minulle hän on yksi lapsista, enkä tule häntä koskaan sulkemaan ulos. Muiden lasten tiedän haluavan nähdä häntä ajoittain, ja joskus se houkuttelu on tehtävä esim. kutsumalla syömään heidän piikkiinsä. Tämä on minusta erittäin ikävää.

Aina ei tietenkään ole noin. Kyllä kokoonnumme ajoittain myös kaikki yhdessä, ilman mitään taka-ajatuksia keneltäkään.

Ap

Ilmeisesti muita ei haittaa että saavat aina maksaa? Mua kyllä haittaisi jos en lastani tai sisarustani muuten näkisi kuin lahjomalla. Antakaa olla vähän aikaa.

Vierailija
10/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Persoonaan vaikuttaa kasvatuksen lisäksi perimä, olemme vaan synnynnäisesti erilaisia. Kaikki eivät ole yhtä seurallisia tai perhekeskeisiä. Jotenkin saan sen vaikutelman että yhden lapsen persoonaa ei oikein hyväksytä vaan yritetään häntä ajaa samaan muottiin kuin toiset. Tällainen tunne saa ihmisen sitten ylireagoimaan ja käyttäytymään provosoivasti. Antakaa aikuisen ihmisen itse määritellä itsensä.

Nuorella aikuisella on joskus voimakaskin tarve irtautua perheen holhoavasta ilmapiiristä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te tuollaista edes pyydätte mukaan kun käytös on noin hirveää?

Minulle hän on yksi lapsista, enkä tule häntä koskaan sulkemaan ulos. Muiden lasten tiedän haluavan nähdä häntä ajoittain, ja joskus se houkuttelu on tehtävä esim. kutsumalla syömään heidän piikkiinsä. Tämä on minusta erittäin ikävää.

Aina ei tietenkään ole noin. Kyllä kokoonnumme ajoittain myös kaikki yhdessä, ilman mitään taka-ajatuksia keneltäkään.

Ap

Ilmeisesti muita ei haittaa että saavat aina maksaa? Mua kyllä haittaisi jos en lastani tai sisarustani muuten näkisi kuin lahjomalla. Antakaa olla vähän aikaa.

Kyllä heitä haittaa. Ei rahan takia, vaan siksi että on niin ilmiselvää että usein ei veljeä muuten näkisi. Ei asia aina ole noin, mutta joskus. Eikä pitäisi olla koskaan.

Ap

Vierailija
12/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Persoonaan vaikuttaa kasvatuksen lisäksi perimä, olemme vaan synnynnäisesti erilaisia. Kaikki eivät ole yhtä seurallisia tai perhekeskeisiä. Jotenkin saan sen vaikutelman että yhden lapsen persoonaa ei oikein hyväksytä vaan yritetään häntä ajaa samaan muottiin kuin toiset. Tällainen tunne saa ihmisen sitten ylireagoimaan ja käyttäytymään provosoivasti. Antakaa aikuisen ihmisen itse määritellä itsensä.

Nuorella aikuisella on joskus voimakaskin tarve irtautua perheen holhoavasta ilmapiiristä.

Kiitos, tästäkin sai ajattelemisen aihetta. Uskonkin, että nuorimmainen ei ole niin perhekeskeinen luonteeltaan. Pieni erakkomaisuuskaan ei kyllä haittaisi niin paljon kuin se tietty ylimielisyys ja se, ettei hän aina tunnu ollenkaan arvostavan perhettään.

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

En oikein ymmärrä, miksi ap paapoo ja ohjailee noin paljon aikuisia lapsiaan. On aivan ymmärrettävää, jos kaipaa tuossa iässä jo enemmän itsenäisyyttä ja jos koko ajan perhe pyytää yhdessäoloon, se ärsyttää.

Vierailija
14/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nuorimmaisella voi olla jäänyt päälle se ikuinen todisteluntarve, että on hyvä vaikka on "pieni".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te tuollaista edes pyydätte mukaan kun käytös on noin hirveää?

Minulle hän on yksi lapsista, enkä tule häntä koskaan sulkemaan ulos. Muiden lasten tiedän haluavan nähdä häntä ajoittain, ja joskus se houkuttelu on tehtävä esim. kutsumalla syömään heidän piikkiinsä. Tämä on minusta erittäin ikävää.

Aina ei tietenkään ole noin. Kyllä kokoonnumme ajoittain myös kaikki yhdessä, ilman mitään taka-ajatuksia keneltäkään.

Ap

Ilmeisesti muita ei haittaa että saavat aina maksaa? Mua kyllä haittaisi jos en lastani tai sisarustani muuten näkisi kuin lahjomalla. Antakaa olla vähän aikaa.

Kyllä heitä haittaa. Ei rahan takia, vaan siksi että on niin ilmiselvää että usein ei veljeä muuten näkisi. Ei asia aina ole noin, mutta joskus. Eikä pitäisi olla koskaan.

Ap

No sitten annatte olla. Odotatte koska jätkä ottaa itse yhteyttä. Sillähän se selviää.

Vierailija
16/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En oikein ymmärrä, miksi ap paapoo ja ohjailee noin paljon aikuisia lapsiaan. On aivan ymmärrettävää, jos kaipaa tuossa iässä jo enemmän itsenäisyyttä ja jos koko ajan perhe pyytää yhdessäoloon, se ärsyttää.

Ymmärsit kyllä vähän väärin. Voi mennä viikkokausia ettemme näe toisiamme kasvotusten, nuorimmaisen tapauksessa hän ei välttämättä tapaa sisaruksiaan kuukausiin, vaikka välimatkat eivät ole pitkät.

En myöskään ohjaile ketään. Lapset ovat itse kertoneet että nuorimmaisen käytös tuntuu ajoittain pahalta.

Ap

Vierailija
17/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kai aikuisten ihmisten tarvitse niin tiiviisti yhteyttä pitää. Kuinka usein muut haluavat tätä pikkuveljeään nähdä? Luulisi, ettei kauheasti edes kiinnostaisi järjestellä tapaamisia tuollaisen kanssa. Aikuisena voi onneksi valita keiden kanssa on tekemisissä.

Vierailija
18/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei sun kyllä tarvitse tehdä yhtään mitään asialle. Lapsesi ovat jo aikuisia ja voivat selvitellä keskenäiset suhteensa keskenään.

Vierailija
19/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei sun kyllä tarvitse tehdä yhtään mitään asialle. Lapsesi ovat jo aikuisia ja voivat selvitellä keskenäiset suhteensa keskenään.

Kyllä, mutta sen verran mitä tiedän niistä muutamista vuosien aikana käydyistä keskusteluista, niin eivät ne ole hyvin päättyneet. Surettaa, kun nuorimmainen ei pysty ymmärtämään muiden näkökulmia. Sen olen huomannut itsekin. Hän on aina oikeassa, muuta aina väärässä, jos erimielisyyksiä on. Se on totta että jokainen saa valita itse seuransa, mutta kyllä sydämeni särkyisi jos välit todella viilenisivät, etenkin kun veli on sisaruksilleen niin tärkeä.

Ap

Vierailija
20/23 |
30.03.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikein ymmärrä, miksi ap paapoo ja ohjailee noin paljon aikuisia lapsiaan. On aivan ymmärrettävää, jos kaipaa tuossa iässä jo enemmän itsenäisyyttä ja jos koko ajan perhe pyytää yhdessäoloon, se ärsyttää.

Ymmärsit kyllä vähän väärin. Voi mennä viikkokausia ettemme näe toisiamme kasvotusten, nuorimmaisen tapauksessa hän ei välttämättä tapaa sisaruksiaan kuukausiin, vaikka välimatkat eivät ole pitkät.

En myöskään ohjaile ketään. Lapset ovat itse kertoneet että nuorimmaisen käytös tuntuu ajoittain pahalta.

Ap

Aikuisten on itse selvitettävä välit keskenään. Sinä et voi mennä siihen väliin ohjailemaan. En ehkä täysin ymmärtänyt miten nuo tilanteet menee joissa muut maksaa hänen juttujaan - siskot siis menevät hänen kanssaan ravintolaan ja maksavat hänen ruokansa? Oletko sinä mukana vai et? Joka tapauksessa siskojen on itse päätettävä haluavatko tuota jatkaa. Korkeintaan voit sanoa heille, että sinusta suhteen kuuluisi olla vastavuoroisempi.

Ja pojalle sanoisin, jos hän minun kuullen mollaisi siskojaan, aika napakasti että minä en halua kuulla tuollaista/tuo ei ole hyvää käytöstä/ minä olen erittäin ylpeä (tyttäristä), koska.. (selkeät perustelut).

Nyt tuli myös mieleen, että vaistoaako hän, että olet oikeastaan läheisempi tyttärien kanssa/ylpeämpi heistä (lapsenlapsetkin) kuin hänestä? Ja siksi vähättelee hei ja valintojaan? Ei se silti oikein ole.

Onko hän ainoa poika? Jos ei niin miten suhtautuu veljeensä?