Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mistä oikein tietää olevansa masentunut?
30.03.2019 |
Eli otsikossakin kysymys. Mistä tietää olevansa masentunut?
Itsellä tilanne siis sellanen, että olen varmaan vuoden verran miettinyt olenko masentunut. Mutta kun mietin asiaa, tulen aina lopputulokseen että en ole ja muilla asiat "oikeasti" huonosti.
Elämässä tällähetkellä ja pikään ollut niin että töiden jälkeen makaa sängyssä vaan ja murehtii ja miettii elämää ja kuinka toivotona se on. Nytkin. Mikään ei oikein jaksa kiinnostaa ja tuntuu ettei elämällä ole mitään annettavaa. Tai tiedän että tietysti olisi, mutta en jaksa eikä kiinnostusta löydy. Myös musiikki harrastus josta aiemmin nautin on muuttunut vastenmieliseksi
Raha-asiat myös mennyt solmuun. En ole jaksanut hoitaa laskuja jotka nyt mennyt ulosottoon. Iltaisin useimmten ahdistaa eikä saa nukuttua. Joskus 4 aikaan usein nukahtaa ja sitten herätys klo.6
Olen ajatellut käydä työterveydessä usein, mutta en oikein tiedä mitä sanoisin. Töissä kuitenkin teen työni hyvin ja jaksan olla positiivinen.
Lähinnä mietin että olenko vain tälläinen murehtija vai onko tässä jotain muuta.
Ja kännykällä kirjoitettu niin voi olla sekava viesti.
28 mies
Kommentit (94)
katja78 kirjoitti:
iso osa työttömistö ei itse tiedosta sairauttaan. sairauden tunnottomuus tarkoittaa juuri sitä että sairas ihminen luulee olevansa terve
Kyllä sen tietää, jos on masentunut. Et tarvitse lääkäriä kertomaan, miten voit. Työttömyys ja vetelehtiminen ilman päämäärää ei ole mitään juhlaa, mutta ei se yleensä masennusta ole. AP kärsii unettomuudesta. Uni on yksi tärkeimmistä asioista ihmisen hyvinvoinnissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
katja78 kirjoitti:
iso osa työttömistö ei itse tiedosta sairauttaan. sairauden tunnottomuus tarkoittaa juuri sitä että sairas ihminen luulee olevansa terve
Ei se varmaan työttömyyttä tarvitse.
Paljon asioita olen nyt miettinyt ja huominen jännittää ja ahdistaa ihan sikana. Mutta tilanne ollut kuitenkin päällä niinkauan kun oikeastaan muistan. Tai jotenkin tuntuu ettei ole edes muistoja, elämä vaan mennyt.
Ei tätä tavallaan osaa kai pitää sairautena, kun niin tottunut tähän. Voisin tätä samaa elämää jatkaakkin, ei siinä. Mutta tässä tullut ilmi tosiaan ettei elämän tälläistä kuuluisi olla. Ei iloa mistään, ei mitään haaveita tai unelmia eikä halua tehdä mitään. Tämä johtaa just siihen, että jonain päivänä teen jotain peruuttamatonta ja sitten kaikki sanoo "eipä olisi uskonut että on masentunut"
Vierailija kirjoitti:
Alkaa kuulostaa siltä, että sulla on monta hyvää syytä hakeutua keskustelemaan ammatti-ihmisen kanssa. Mitä jos et lykkäisi asiaa, vaan varaisit ajan mahdollisimman pian? Olisi ikävää, jos tulisit toisiin ajatuksiin ja jäät pyörimään masennuksen kanssa vielä vuosiksi.
Olisi hienoa, että saisit nauttia elämänilosta.
Ammatti-ihminen on lähinnä vitsi. Psykiatrista ei ole mihinkään . Verrattavissa lähinnä poppamieheen. Niitä ei saisi edes kutsua lääkäreiksi, vaikka mukamas lääkäreitä ovatkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa kuulostaa siltä, että sulla on monta hyvää syytä hakeutua keskustelemaan ammatti-ihmisen kanssa. Mitä jos et lykkäisi asiaa, vaan varaisit ajan mahdollisimman pian? Olisi ikävää, jos tulisit toisiin ajatuksiin ja jäät pyörimään masennuksen kanssa vielä vuosiksi.
Olisi hienoa, että saisit nauttia elämänilosta.Ammatti-ihminen on lähinnä vitsi. Psykiatrista ei ole mihinkään . Verrattavissa lähinnä poppamieheen. Niitä ei saisi edes kutsua lääkäreiksi, vaikka mukamas lääkäreitä ovatkin.
Miksi on vitsi? Onko sulla omakohtaista kokemusta?
Ja eihän samat jutut aina kaikille toimi
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa kuulostaa siltä, että sulla on monta hyvää syytä hakeutua keskustelemaan ammatti-ihmisen kanssa. Mitä jos et lykkäisi asiaa, vaan varaisit ajan mahdollisimman pian? Olisi ikävää, jos tulisit toisiin ajatuksiin ja jäät pyörimään masennuksen kanssa vielä vuosiksi.
Olisi hienoa, että saisit nauttia elämänilosta.Ammatti-ihminen on lähinnä vitsi. Psykiatrista ei ole mihinkään . Verrattavissa lähinnä poppamieheen. Niitä ei saisi edes kutsua lääkäreiksi, vaikka mukamas lääkäreitä ovatkin.
Miksi on vitsi? Onko sulla omakohtaista kokemusta?
Ja eihän samat jutut aina kaikille toimiAp
On omakohtaisia kokemuksia. Toivottavasti saat niiltä apua. Minusta ne on yhtä tyhjän kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parin tunnin päästä täytyis lähtee siellä lääkärissä käymään. Jännittää ja ahdistaa :(
Ap
Vierailija kirjoitti:
Parin tunnin päästä täytyis lähtee siellä lääkärissä käymään. Jännittää ja ahdistaa :(
Ap
Hyvin se sujuu! Hienoa, että haet itsellesi apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parin tunnin päästä täytyis lähtee siellä lääkärissä käymään. Jännittää ja ahdistaa :(
Ap
Hyvin se sujuu! Hienoa, että haet itsellesi apua.
Toivottavasti. Tuun sitte kertomaan miten meni. Sinänsä hyvä että enää en voi peruakkaan aikaa ilman maksua.
Siitä kun seuraavissa vaaleissa äänestää vasemmistoliittoa ja elättää itsensä muiden rahoilla. Eikö ole jännää kun ne ketkä ei pärjää elämässä ovat masentuneita eikä ne jotka menestyy. Kuitenkin masennuksen pitäsi iskeä sattumanvaraisesti kehen vaan eikä aina näihin surkimuksiin. Se nykyinen trendimasennus ei ole syy vaan seuraus omista valinnoista. Deal with it
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tosi iloinen puolestasi ap, että siirsit aikaisemmaksi tuon käynnin. Sulla on tosi hyvä muutoksen mahdollisuus! Miten meni lääkärissä?
Joku täällä sanoi, että lääkäreistä ei ole mitään apua. Sen avun sieltä saa, minkä on valmis ottamaan vastaan. Terveydenhuollon ammattilaiset on tässä asiassa kuin personal trainereita. Ne antaa ohjeita mutta työ paranemisen eteen pitää tehdä itse.
En itsekään ole saanut lääkäriltä sen kummempaa apua kuin ymmärrystä, sairauslomaa ja lääkkeitä mutta enpä ole enempää odottanutkaan, se on heidän työnsä. Psykologin ja mielenterveyshoitajan kanssa olen saanut työstää omia ajatuksia ja tunteita. Jossain vaiheessa vertaistuki voi olla hyödyksi myös - itse sain siitä apua ja siksi haluan sua tsempata vuorostani.
Suosittelin kirjoja, koska onhan netissäkin tietoa mutta kirjoihin on helpompi perehtyä syvällisemmin ilman muita häiriötekijöitä. Noista tunnelukoista on esim. sellainen uusi kirja kuin Tunne lukkosi.
Kaikkea hyvää päivääsi! Meitsi lähtee tästä psykologille myös. Toistuvan masennuksenkin kanssa voi elää, kun ei anna sen määrätä elämää!
37
Vierailija kirjoitti:
Siitä kun seuraavissa vaaleissa äänestää vasemmistoliittoa ja elättää itsensä muiden rahoilla. Eikö ole jännää kun ne ketkä ei pärjää elämässä ovat masentuneita eikä ne jotka menestyy. Kuitenkin masennuksen pitäsi iskeä sattumanvaraisesti kehen vaan eikä aina näihin surkimuksiin. Se nykyinen trendimasennus ei ole syy vaan seuraus omista valinnoista. Deal with it
Just joo. Ja sä tunnet mut ja tiedät miltä musta tuntuu? Ei se lääkäri mua paranna. Mutta se varmaan pystyy antaa keinoja siihen.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siitä kun seuraavissa vaaleissa äänestää vasemmistoliittoa ja elättää itsensä muiden rahoilla. Eikö ole jännää kun ne ketkä ei pärjää elämässä ovat masentuneita eikä ne jotka menestyy. Kuitenkin masennuksen pitäsi iskeä sattumanvaraisesti kehen vaan eikä aina näihin surkimuksiin. Se nykyinen trendimasennus ei ole syy vaan seuraus omista valinnoista. Deal with it
Aika monet menestyneetkin kyllä kärsii masennuksesta. Ymmärrän ton mielipiteesi kyllä. Mutta jos elämässä ei vuosiin ole mitään tulevaisuuden haaveita, unelmia ja koko elämä tuntuu mustalta, niin eikö silloin kannata kuitenkin hakea apua?
Ap
Itsellä ahdistus ja masennus tuli vaikka kaikki elämässä oli hyvin. Rakastava mies, perhesuhteet hyvät, hyvä työpaikka jne. Ei se tarkoita että jos sairastuu olisi jotenkin huono ihminen. Mielensairaudet ovat yleisiä ja niitä on myös ihan tavallisilla ja "kunnollisilla" ihmisillä myös. Eikä asiaa pitäisi hävetä. Toki asia on sellainen etten sitä kailota tuolla kylillä, mutta olisi tärkeää että näistä kuitenkin puhuttaisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä kun seuraavissa vaaleissa äänestää vasemmistoliittoa ja elättää itsensä muiden rahoilla. Eikö ole jännää kun ne ketkä ei pärjää elämässä ovat masentuneita eikä ne jotka menestyy. Kuitenkin masennuksen pitäsi iskeä sattumanvaraisesti kehen vaan eikä aina näihin surkimuksiin. Se nykyinen trendimasennus ei ole syy vaan seuraus omista valinnoista. Deal with it
Aika monet menestyneetkin kyllä kärsii masennuksesta. Ymmärrän ton mielipiteesi kyllä. Mutta jos elämässä ei vuosiin ole mitään tulevaisuuden haaveita, unelmia ja koko elämä tuntuu mustalta, niin eikö silloin kannata kuitenkin hakea apua?
Ap
Ap, olet täysin oikeassa. Jätä trollien mölinä huomiotta. On viisaan ihmisen merkki pitää huolta itsestään.
Älä välitä trolleista ap!
Toiset ovat tarpeeksi rohkeita hakeakseen apua. Toiset purkavat mielenterveysongelmiaan näillä palstoilla sellaisten ihmisten kiusaamiseen, jota luulevat itseään heikommiksi tai huonommiksi.
Musta on käsittämätöntä sellainen mielen pimeys, että lytätään apua tarvitsevaa. Sellainen tämä maailma kuitenkin näyttää olevan, etenkin netissä, ja se on yksi syy omaan masennukseeni.
Nyt kävin sitten. Lääkäri ymmärsi tosi hyvin ja juteltiin sitten hetki asioista. Labroihin laittoi ja tt-psykologille ens viikolla. Lääkkeistä keskusteltiin, mutta niitä katsotaan sitten psykologin jälkeen. En ole ehdottomasti lääkeitä vastaan, mutta ensin pitää tutkia ja puhua.
Myös miehekkäästi suun avattua purskahdin itkuun. Sain sanottua että epäilen olevani masentunut ja sitten vaan tuli itku :(
Ja saikkua suositteli ja antoi kaksi viikkoa, että saa mahdolliset terapiat yms käyntiin eikä tarvi stressata töistä.
Apua siis saa. Kynnys oli korkea mutta ratkaisu oli oikea.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Noniin nyt varasin ajan lääkärille. Viikon päähän tosin vasta. Huomenna olisi ollut vapaa-aika mutta tuntuu että tulee liian äkkiä. Sellainen tunne taas, että en ole oikeasti masentunut :( Katsotaan mitä lääkäri sanoo.
Ap
Olet tosiaan onnenpossu, viikon päästä lääkärille, hienoa!
(Minä olen masennuksen takia yrittänyt varata ajan lääkärille, aina sanotaan: ajat ovat menneet, yritä kahden viikon päästä uudelleen!)
Hei Ap! Onnittelut siitä, että uskalsit puhua asiasta. Tt- psykologilla saat varmasti asioita purettua ja jos ne käyntikerrat eivät riitä, lähete julkiselle on mahdollinen. Apu ei lopu kesken, kun olet sen piiriin päässyt.
Itku on normaali reaktio tuossa avautumistilanteessa ja sitä varmaan tulee vielä lisää tunteita ja ajatuksia tutkiessasi mutta oikeesti se ei tee susta yhtään vähemmän miestä kuin turpa tukossa mököttäminen. Päästä irti häpeästä. Sitä paitsi jos et kykenisi itkemään ollenkaan, niin se olisi jo vakavan masennuksen merkki.
Olisi kiva kuulla vielä, miten tilanteesi etenee. Käytä nyt sairauslomaa hyödyksesi ja lepää, nuku, syö hyvin. Sulla ilmeisesti oli niitä luovia taipumuksia, niin jokin sellainen keino voisi auttaa asian käsittelyssä. Stressi voi helpottaa nopeastikin, kun olet tunnistanut tilanteen.
Ja jos joku trolli tai työkaveri nyt on kateellinen "lomasta" niin neuvoisin olemaan huomioimatta. Tiedän ihmisiä, jotka ovat kateellisia jopa puolisonsa menettäneille, koska leskeneläke.
37 lähettää etähalin!
Alue: Aihe vapaa
iso osa työttömistö ei itse tiedosta sairauttaan. sairauden tunnottomuus tarkoittaa juuri sitä että sairas ihminen luulee olevansa terve