Mies, miltä seksin puuttuminen parisuhteessa tuntuu?
Haluaisin kuulla miehiltä, miltä se tuntuu, henkisesti ja/tai fyysisesti, jos seksiä on parisuhteessa aivan liian vähän? Miten se vaikuttaa elämääsi, itsetuntoosi, suhtautumisesi puolisoosi jne?
Kommentit (33)
Alkuun harmitti, mutta mihin Terve kätinen mies edes naista tarvitsee?
Omasta mielestäni ollaan nykyään kämppiksiä ja kohtelu sen mukainen. 125
Kiukuttaa joka asia kun ei saa persettä
Tutulta kuullostavaa. Meillä seksi vähentynyt tasaiseen. Viimeiset pari kolme vuotta ollut nollassa.
Itsetunto ja feelis koheni kummasti kun löysin itselleni rakastajattaren.
Ei se kivalta tunnu. Haluja olisi, mutta tulee torjutuksi. Niin ei viitsi enään vongata.
Pahinta on, että torjunnat tuntuvat niin kauheilta, ettei niitä voi ottaa vastaan. Vaihtoehtoina kieltää itsensä ja tarpeensa tai ero.
3v ilman seksiä vaikutti erittäin paljon itsetuntoon. Kelpaamattomuus, riittämättömyys jne.
2 kertaa vuodessa kun exä humalassa halusi läheisyyttä niin meni joka kerta saman kaavan mukaan, nuolin tai sormetin hänelle orkun jonka jälkeen makoiltiin vähän aikaa. Seuraavaksi se lähti pesulle ja sitten väsytti jo niin paljon että oli pakko mennä nukkumaan.
Vihjailin, sanoin suoraan ja yritin puhua asiasta jälkeenpäin että minäkin haluaisin jotain, voisi edes koskea minuun. Jotenkin edes näyttää haluavansa minua. Meni joka kerta hiljaiseksi / lukkoon ja keskustelusta ei tullut mitään.
Koin olevani pelkästään lompakko sille, muuhun en kelvannut.
Erosta on nyt vajaa vuosi, ja en voi vielä kuvitellakaan että joku nainen haluaisi seksiä minun kanssani. En itse asiassa edes muista miltä seksi tuntuu enää.
Lapsia ei onneksi ole, muuten olisin varmaan edelleen siinä..
Itsetunto nollassa, mies valinnut pornon. Ei ole läheisyyttä eikä seksiä. Kyllä se on vaikuttanut niin että alan päätyä eroon.
Ollaan oltu yhdessä kohta 30v, naimisissa 6v. Seksiä oli kolmena eka vuotena monta krt viikko. Sitten eukko kävi vieraissa, keskusteltiin asia halki mutta seksi väheni hänen puolelta kerta kk. Sitä kesti jtn 10v Sitten 4-5 krt/vuosi.. Nyt täysin ilman seksiä 4v 7kk kun hänellä vaihdevuodet iski. Ollaan kämppikset, tosin yhteiset lapset, talo.. Olen sen verran "pöljä" että vieraissa en ole käynyt vaikka olisi ollut mahdollisuuksia. Nyt tosin olen alkanut ihan oikeasti katselemaan mahdollisia seksikumppaneita mm eri treffipalstoilta. Pakko koska en taida kestää tätä menoa enää kauan ns tervejärkisenä ilman jatkuvaa vitutusta kotona. Töissä ja muualla ei vituta läheskään niin paljon kuin kotona. Kun seksittömyyteennlisätään kontrollointi, mustasukkaisuus vaimon puolelta niin.....
Ei ole onneksi tarvinnut kokeilla. Eilen panin vaimoa keittiön pöydällä, kyllä 30 kokemuksella osaa :)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole onneksi tarvinnut kokeilla. Eilen panin vaimoa keittiön pöydällä, kyllä 30 v kokemuksella osaa :)
Miksi ihmeessä te suostutte tällaisiin suhteisiin? Tai no, ymmärrän kyllä käytännössä selityksen, mutta ettekö arvosta itseänne tai elämäänne tarpeeksi, että lähtisitte? Jos tietäisitte, että ette eläisi enää kauaa, haluaisitteko olla kylmässä suhteessa surullisina, maahan lyötyinä, itsetunto nollissa? Vaikka ero on kamalaa ja vaikeaa jo käytännönkin syistä, on suunta mahdollista muuttaa ja teillä on mahdollisuus löytää normaali nainen, jolla on halua näyttää rakkautta ja intohimoa myös teitä kohtaan. Vaikka haluttomuus onkin normaalia (itsekin sen kokeneena hormonaalisen ehkäisyn ja imetyksen vuoksi), ei ole todellakaan normaalia ettei haluton halua asiaan muutosta. Ymmärrän, että fyysisistä syistä ei seksiä halua, mutta jos tosissaan rakastaa toista niin silloin kyllä tosissaan yrittää löytää haluttomuuteen syitä esimerkiksi lääkärin avulla.
Kuulostaa niin järkyttävältä ja surulliselta, että ihmiset tuhlaavat elämänsä tuollaiseen kituuttamiseen. Meidän elämämme tarkoitus on nauttia, ei elää niin kuin odotetaan tai niin kuin joskus olemme kuvitelleet loppuelämämme.
N25
Vierailija kirjoitti:
Miksi ihmeessä te suostutte tällaisiin suhteisiin? Tai no, ymmärrän kyllä käytännössä selityksen, mutta ettekö arvosta itseänne tai elämäänne tarpeeksi, että lähtisitte? Jos tietäisitte, että ette eläisi enää kauaa, haluaisitteko olla kylmässä suhteessa surullisina, maahan lyötyinä, itsetunto nollissa? Vaikka ero on kamalaa ja vaikeaa jo käytännönkin syistä, on suunta mahdollista muuttaa ja teillä on mahdollisuus löytää normaali nainen, jolla on halua näyttää rakkautta ja intohimoa myös teitä kohtaan. Vaikka haluttomuus onkin normaalia (itsekin sen kokeneena hormonaalisen ehkäisyn ja imetyksen vuoksi), ei ole todellakaan normaalia ettei haluton halua asiaan muutosta. Ymmärrän, että fyysisistä syistä ei seksiä halua, mutta jos tosissaan rakastaa toista niin silloin kyllä tosissaan yrittää löytää haluttomuuteen syitä esimerkiksi lääkärin avulla.
Kuulostaa niin järkyttävältä ja surulliselta, että ihmiset tuhlaavat elämänsä tuollaiseen kituuttamiseen. Meidän elämämme tarkoitus on nauttia, ei elää niin kuin odotetaan tai niin kuin joskus olemme kuvitelleet loppuelämämme.
N25
Sitä vain odottaa että josko huomenna.. Sitten ei huomaakkaan kun on mennyt kuukausi, vuosi, toinen... Siinä vaiheessa on itsetunto jo niin matalalla, ettei usko että kukaan kiinnostuisi enää. Kysymykseen "ettekö arvosta elämäänne". En enää. Kova stressi yhdistettynä läheisyyden/ seksin puutteeseen on myös tuonut vahvoja masennusoireita, eikä sitä kautta jaksa/ kiinnosta enää mikään. Toisaalta rakastaa puolisoa, niin helpompi olisi vain lähteä tästä maailmasta kuin suhteesta.
Pihtaaminen aiheuttaa veetutusta ja kaljoittelua. Lopulta sitä alkaa katsella jos löytyisi antava nainen.