Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Parisuhteeseen duunarin kanssa?
29.03.2019 |
Minulla on jo pitkään ollut säpinää erään itseäni hieman vanhemman duunarimiehen kanssa. Olen 26v, korkeakoulutettu, keskisuuresta kaupungista Suomesta. Teen siistiä sisätyötä ja myönnetään, että olen melko urbanisoitunut, vaikka pidänkin ulkoilmasta. Luen paljon ja tykkään sivistää itseäni. Minulla on kaksi koiraa, jotka pitävät kiireisenä.
Mies puolestaan on minua 8v vanhempi, "maalaistollukka" pieneltä kylältä. Tekee toiminimellä töitä, on erittäin pätevä ja ei ole vähäisestä koulutuksestaan (peruskoulu) huolimatta ollut päivääkään työttömänä. Ei ole opiskelijatyyppiä, on oppinut työssään tekemään lähes mitä vaan, työkalut pysyy käsissä ja jos ei sopivaa työkalua löydy, hän tekee sellaisen itse. Mikään kodin homma ei jää häneltä tekemättä. On myös kokenut elämässään pahoja asioita, joten sydämenviisautta ja tilannetajua on vaikka muille jakaa. On perillä yhteiskunnallisista asioista ja lukee paljon historiaa, vaikkei itseni veroinen lukutoukka ja kouluttautunut olekaan. Mies harrastaa metsästystä ja kalastusta, ja hän on myöskin koiraharrastaja.
Miehessä on kaikki se, joka itseäni viehättää: iloiset silmät, tumma ja hillittömän parrakas. Pitkä ja raamikas, fyysistä työtä tehneen näköinen, ei mikään kuntosalipoika. Nostelee itsekseen kodinkoneita ja huonekalujakin ihan niin kuin eivät painaisi mitään. Kesäisin ruskettuu pavuksi, sellaiseksi kuin asfalttityömiehet. Puolustaa tarvittaessa läheisiään epäilyksettä vaikka henkensä uhalla, ja vihastuessaan herättää kyllä varmasti pelonsekaista kunnioitusta, vaikka perusluonteeltaan on oikeasti todella ujo ja sympaattinen. Itse taas olen pieni, hoikka, punatukkainen ja pisamainen, joten näytettäisiin pariskuntana lähinnä peppi pitkätossulta ja sen isältä...
Juttu luistaa erilaisista lähtökohdista huolimatta, on samanlainen huumori ja yhteisiä harrastuksia on. Mies on näyttänyt vihreää valoa seurustelulle, itseäni silti epäilyttää se, että kannattaako edes yrittää? Olemme kuitenkin saaneet aivan eri kortit elämässä... Kumpikin ollaan kyllä pitkissä parisuhteissa viihtyvää tyyppiä.
Onko täällä muita, joiden polven duunari on saanut veteläksi? Onko meillä minkäänlaista onnistumismahdollisuutta? Kokemuksia ja vinkkejä jakoon, kiitos!
Kommentit (53)
Montako klisettä löydät tästä provosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä vaan. Samoilla korteilla ollaan tässä kohta 20 vuotta pelattu, edelleen onnellisina rakkauden täyteisessä avioliitossa. Mahtava mies, en vaihtaisi mihinkään.
Sulla on siis jotakuinkin täydellinen mies, ja saat koulutuksesta aikaan ongelman? Lähetä se tänne jos et osaa arvostaa, mulla on sinkku tytär.
Se mikä tänään kiihottaa, parin vuoden päästä ärsyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahtava mies, jos ei puhu "maalaiskieltä". Sitä en varmaan kestäisi.
Vierailija kirjoitti:
Se mikä tänään kiihottaa, parin vuoden päästä ärsyttää.
Olet oikeassa. En ole ennen tullut ajatelleeksi.
Ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bööna haluaa yksinkertaisen miehen ja paljon asemaa, kovin on ristiriitainen maku.
Vierailija kirjoitti:
Montako klisettä löydät tästä provosta?
Mä olen oikeasti tosi pahoillani, mutta tämä ei ole provo. 😂 Luin itsekin just tuon oman aloitukseni, ja en oikein enää itsekään tajua että mistä valitan. Ihan turhasta ilmeisesti..
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apua, seurusteletko sä mun siskon kihlatun kanssa :D
Ei vaan, he ovat olleet yhdessä nyt reilut kuusi vuotta ja ovat onnellisia yhdessä. Mikset kokeilisi? Suurin osa suhteista kuitenkin päättyy eroon. Miksi väkisin hakea joku "omista lähtökohdista" ponnistava, kummatkin voivat päättyä yhtälailla eroon.
Mitä vielä mietit? Jos ei sulle kelpaa niin mie otan!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mikä tossa oli se ongelma? Ikäero? Koulutustaso? Arvot? Harrastukset? Luonne? Vai mikä?
Koetko olevasi herraskaisempi, ylempää yhteiskuntaluokkaa ja kaveri alempaa, tuotannon tason yhteiskuntaluokkaa? Jos näin ajattelet, eivät arvonne sun osalta ole yhteiset. Näin ollen voit alkaa katella sitä Korkeakoulutettua.
Musta teet itse itsellesi ` ongelman`. Mun ajatuksilla ei tuossa OO mitään ongelmaa. Mutta ihmiset nyt on niin erilaisia.
Ai niin. Yksi klisee on vielä lisätä muiden jatkoksi 😅:
Hän on rikas, vaikka ei sitä moni tiedä. Vanhaa rahaa on takana vaikka kuinka ja omistaa paljon maata ja metsää. Tämän lisäksi on tienannut vielä lisää tekemällä ahkerasti töitä ja elämällä fiksusti.
Että näin. Oikeastaan minun pitäisikin ehkä alkaa miettiä, mitä ihmettä hän oikein näkee minussa, eikä toisin päin?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai niin. Yksi klisee on vielä lisätä muiden jatkoksi 😅:
Hän on rikas, vaikka ei sitä moni tiedä. Vanhaa rahaa on takana vaikka kuinka ja omistaa paljon maata ja metsää. Tämän lisäksi on tienannut vielä lisää tekemällä ahkerasti töitä ja elämällä fiksusti.
Että näin. Oikeastaan minun pitäisikin ehkä alkaa miettiä, mitä ihmettä hän oikein näkee minussa, eikä toisin päin?
Ap
No todellakin!
Minulla, kolmannen polven akateemisella, on kotona merkonomi. Ne eroamme toisistamme eniten siinä, että minä hallitsen kirjoittamisen ja mies ei osaa edes yhdyssanoja. Ja hän lottoaa. Ja katsoo enemmän tv:tä.
Vaikka hän ei lue, niin hänellä on valtava yleissivistys. Dokumenteista oppinut. Ja hän on meistä se, jok pääsisi heittämällä Mensaan, en minä.
Olen ollut aiemminkin naimisissa, silloin lisensiaatin kanssa. Silloin väittelymme olivat analyyttisempiä, mutta silti nykyinen mieheni on niin älykkyydeltään kuin tunneälyltään ihan toista maata.
Oli minullekin alussa vaikeaa hyväksyä, että kemiat kohtaavat ei-koulutetun kanssa. Kun koko sukuni ja ystäväpiirini ovat korkeakoulutettuja. Mutta parisuhteen onnistumiseen vaikuttaa kuitenkin muut asiat.
Vierailija kirjoitti:
Minulla, kolmannen polven akateemisella, on kotona merkonomi. Ne eroamme toisistamme eniten siinä, että minä hallitsen kirjoittamisen ja mies ei osaa edes yhdyssanoja. Ja hän lottoaa. Ja katsoo enemmän tv:tä.
Vaikka hän ei lue, niin hänellä on valtava yleissivistys. Dokumenteista oppinut. Ja hän on meistä se, jok pääsisi heittämällä Mensaan, en minä.
Olen ollut aiemminkin naimisissa, silloin lisensiaatin kanssa. Silloin väittelymme olivat analyyttisempiä, mutta silti nykyinen mieheni on niin älykkyydeltään kuin tunneälyltään ihan toista maata.
Oli minullekin alussa vaikeaa hyväksyä, että kemiat kohtaavat ei-koulutetun kanssa. Kun koko sukuni ja ystäväpiirini ovat korkeakoulutettuja. Mutta parisuhteen onnistumiseen vaikuttaa kuitenkin muut asiat.
No juuri tämä kirjoitusasia oli sellainen joka häiritsee, tai häiritsi ehkä aluksi ennen kuin kunnolla tutustuttiin. Kun on lukenut ensimmäisen tiiliskiviromaanin 6-vuotiaana, kirjoittanut Suomen kielestä laudaturin ja saanut ikänsä kuulla olevansa kielellisesti erittäin lahjakas, niin miehen teksti yhdyssanavirheineen päivineen koski sielussa asti, vaikka hänellä yleissivistystä muuten onkin. Tämä minunkin duunari on nimenomaan dokumenteista oppinut, katsoo paljon ajankohtaisohjelmia, lukee uutisia, ja paksujakin kirjoja asioista jotka häntä kiinnostaa.
Ehkä pitää vaan mennä nyt hieman itseensä, ja ymmärtää, että enhän minä voi vaatia miestä olemaan huippulahjakas älykkö, kun esimerkiksi oma remontointitaitoni rajoittuu lähinnä teipin liimaamiseen seinälle. 😂
Mistä sitten puhuisitte? Viemäriputkien perimmäisestä olemuksesta?
Vierailija kirjoitti:
Mistä sitten puhuisitte? Viemäriputkien perimmäisestä olemuksesta?
Tämähän se ongelma on. Hormonihuurut ja paneminen ei suhdetta kauaa kannattele. Kannattaa unohtaa koko juttu.
Vierailija kirjoitti:
Se mikä tänään kiihottaa, parin vuoden päästä ärsyttää.
Tää on niin totta :,D
Alue: Aihe vapaa
Niin mitkä eri kortit olette saaneet elämässä? Koulutuserot ei vielä erityisemmin pakkaa hajoita jos muuten kumpikin on fiksuja, tulevat hyvin keskenään toimeen eivätkä omalla asenteellaan pilaa juttua.