Kun syrjäytyy elämästä
Eikä pääse mihinkään töihin eikä opiskelemaan. Mitä sitten tehdään?
Kommentit (36)
-Kerätään luonnon antimia
-Lähdetään ulkomaille töihin
-Opetellaan tekemään jotain, jota voi sitten myydä muille palveluna tai tavarana
-Mennään oppipojaksi johonkin ja kun hommat on opittu, hommataan palkallisia töitä alalta tai aletaan yrittäjiksi
-Ostetaan eurolla ja myydään euro viidelläkymmenellä mitä tahansa
Aina pääsee jonnekin opiskelemaan tai aktivoitumaan erilaisten työkokeilujen ym. kautta, joten pakko ei ole syrjäytyä. Onko kyseessä kuitenkin enemmän masennus ja haluttomuus lähteä yrittämään pois syrjäytymiskierteestä?
Vierailija kirjoitti:
Aina pääsee jonnekin opiskelemaan tai aktivoitumaan erilaisten työkokeilujen ym. kautta, joten pakko ei ole syrjäytyä. Onko kyseessä kuitenkin enemmän masennus ja haluttomuus lähteä yrittämään pois syrjäytymiskierteestä?
Ei vaan se ettei kelpaa mihinkään.
Kaikki on suhteellista että mistä syrjässä. Instituutioista syrjässä ollen on oikein hyvä paikka, näkee tarkemmin ja joka kadottaa elämänsä löytääkin sen. Aika on ihanaa.
Kysypä palstan Ammattivalittajalta.
Hänkin oli ennen syrjäytynyt, mutta ilmoitti juuri muuttavansa elämänsä kokonaan.
Hän lähtee opiskelemaan itselleen jonkin sellaisen fyysisen ammatin, jolla pääsee varmasti töihin, ja siirtyy sitten aktiiviseen työelämään.
Eräät tahkoavat rahaa päästäkseen siihen mihin sinä ap olet päässyt, eli on aikaa tehdä mitä huvittaa.
Pitää vaan oivaltaa ettei rahalla saa mitään kallista. Niin elämä avautuu oravanpyörästä pois.
Vierailija kirjoitti:
Eräät tahkoavat rahaa päästäkseen siihen mihin sinä ap olet päässyt, eli on aikaa tehdä mitä huvittaa.
Aikaa on mutta rahavarat on vähäiset.
Elämä on pitkä (vaikka nuorena ei välttämättä sitä tajua).
Jos ei ensimmäisellä, toisella tai kolmannellakaan kerralla pääse opiskelemaan, tulee vielä sekin kerta, jolloin pääsee.
Ja jos ei saa sitä ensimmäistä eikä kymmenettä eikä sadatta hakemaansa työpaikkaa, tulee vielä sekin paikka, jonka saa.
Tärkeintä on, että ei lakkaa yrittämästä, vaikka (ymmärrettävästi) välillä ottaisi kovastikin päähän.
t. nimim. Mummo, joten kokemusta riittää
Aivan varmasti pääsee esim. lähihoitajaksi kunhan vaan hakee. Ammattikouluihin on järjettömän helppo päästä, ja jatkuvan haun kautta se onnistuu ympäri vuoden.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on pitkä (vaikka nuorena ei välttämättä sitä tajua).
Jos ei ensimmäisellä, toisella tai kolmannellakaan kerralla pääse opiskelemaan, tulee vielä sekin kerta, jolloin pääsee.
Ja jos ei saa sitä ensimmäistä eikä kymmenettä eikä sadatta hakemaansa työpaikkaa, tulee vielä sekin paikka, jonka saa.
Tärkeintä on, että ei lakkaa yrittämästä, vaikka (ymmärrettävästi) välillä ottaisi kovastikin päähän.
t. nimim. Mummo, joten kokemusta riittää
Ap on jo keski-ikäinen joten ei ole nuoresta kyse.
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti pääsee esim. lähihoitajaksi kunhan vaan hakee. Ammattikouluihin on järjettömän helppo päästä, ja jatkuvan haun kautta se onnistuu ympäri vuoden.
Olen hakenut, en päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aivan varmasti pääsee esim. lähihoitajaksi kunhan vaan hakee. Ammattikouluihin on järjettömän helppo päästä, ja jatkuvan haun kautta se onnistuu ympäri vuoden.
Olen hakenut, en päässyt.
Hae uudestaan johonkin muualle.
Täällä on näitä vinkkejä, että hae opiskelemaan lähihoitajaksi tai mene johonkin työpajalle kuntoutumaan.
Sehän ei välttämättä millään lailla poista syrjäytyneisyyttä, että opiskelee aikuisopistossa pari vuotta tai on 3kk orjana jossain kierrätyskeskuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Kysypä palstan Ammattivalittajalta.
Hänkin oli ennen syrjäytynyt, mutta ilmoitti juuri muuttavansa elämänsä kokonaan.
Hän lähtee opiskelemaan itselleen jonkin sellaisen fyysisen ammatin, jolla pääsee varmasti töihin, ja siirtyy sitten aktiiviseen työelämään.
Ota tosiaan Ammattivalittajasta esimerkkiä.
Sekin jankutti täällä vuodesta toiseen, että ei mikään ikinä onnistu eikä mihinkään pääse opiskelemaan eikä töihin.
Ja kas vain: nyt viikonloppuna se kertoi, että koko elämä muuttuu. Se on hankkimassa itselleen koulutusta, joka tuo töitä takuuvarmasti. Oli kuin uusi ihminen, ja onhan sillä vielä parikymmentä vuotta työelämää edessä päin.
Vierailija kirjoitti:
Sitten nyhjötetään kotona.
Aaahh, himassa pitsaa syöden ja sohvalla istuen. Hyvä on olla sairaseläkkeellä, ei tarvitse paiskia töitä niskalimassa minimipalkalla. Life is good :)
Vierailija kirjoitti:
Täällä on näitä vinkkejä, että hae opiskelemaan lähihoitajaksi tai mene johonkin työpajalle kuntoutumaan.
Sehän ei välttämättä millään lailla poista syrjäytyneisyyttä, että opiskelee aikuisopistossa pari vuotta tai on 3kk orjana jossain kierrätyskeskuksessa.
No sitten kun on lähihoitaja niin saa töitä. Eikä opiskellessakaan ole syrjäytynyt.
Kun syrjäytyy elämästä, saavuttaa syvemmän ymmärryksen maailmasta.