Lue keskustelun säännöt.
Sinä vanha mies, joka valehtelet tinderissä ikääsi 10-20 vuotta nuoremmaksi
25.03.2019 |
Miksi teet sen? Kuvasta kuitenkin näkee, että viimeinen käyttöpäivä oli aikoja sitten?
T. Eilen tinderiin liittynyt nainen
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa näissä ikäasioissa? Jotkut ihan henkeen ja vereen haukkuvat nelikymppisiä vanhoiksi ja väittävät itse olevansa kaksi- tai kolmikymppisiä. Vain 2-3 vuotta sitten kaksikymppiset haukkuivat kolmikymppisiä vanhoiksi. Tässä pieni tietopaketti: jos 29 v ja 40 v tapaavat, heillä on huimat noin 10-11 vuotta ikäeroa. Eli jos toinen oli 1 v niin toinen oli 10 v? Se ei ole kokonainen sukupolvi. Eikä se 10 v voi olla sen 1 vuotiaan isä!
No onhan se nelikymppinen silti huomattavasti vanhempi. Mitä yhteistä mulla olisi jonkun nelikymppisen miehen kanssa, kun itse olen reilu 20-vuotias?
No ihan sitä samaa yhteistä, mitä on vaikka 25 tai 30 vuotiaan kanssa.
No ei todellakaan. Siinä on iso ero! Ja jos ihan kumppania haetaan, niin kaveripiirienkin pitäisi tulla toimeen.
Anteeksi, siis kaveripiiriä varten. No just, ilmankos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samaistun! Tutkimusten mukaan ihmiset samaistuvat noin 15 vuotta nuorempiin ihmisiin. Itse en ole Tinderissä, mutta olen miettinyt, että viitsinkö liittyäkään, jos löydän sieltä vain ikäisiäni (!) vanhoja setiä. Keskimäärin kun tuntuvat nuo 45-vuotiaat miehet kovasti rupsahtaneilta. Omaa rupsahdustani en luonnollisestikaan huomaa, vaan kuvittelen olevani nuorekas kolmekymppinen. Olen miettinyt, että pitäisikö sitä ikää valehdella ihan vähän alaspäin, mutta enpä taida viitsiä. :D T. N
Älä viitsi väittää, että jos itse koet olevasi rupsahtanut niin kaikki sinun kanssasi saman ikäiset ovat myös rupsahtaneita. Kaikki muut eivät ole tässä sama asia kuin sinä.
Enkös mä väittänyt ihan päinvastaista? Mä koen, että olen vielä nuori henkisesti ja fyysisesti, mutta muut ikäiseni alkavat rupsahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa näissä ikäasioissa? Jotkut ihan henkeen ja vereen haukkuvat nelikymppisiä vanhoiksi ja väittävät itse olevansa kaksi- tai kolmikymppisiä. Vain 2-3 vuotta sitten kaksikymppiset haukkuivat kolmikymppisiä vanhoiksi. Tässä pieni tietopaketti: jos 29 v ja 40 v tapaavat, heillä on huimat noin 10-11 vuotta ikäeroa. Eli jos toinen oli 1 v niin toinen oli 10 v? Se ei ole kokonainen sukupolvi. Eikä se 10 v voi olla sen 1 vuotiaan isä!
No onhan se nelikymppinen silti huomattavasti vanhempi. Mitä yhteistä mulla olisi jonkun nelikymppisen miehen kanssa, kun itse olen reilu 20-vuotias?
No ihan sitä samaa yhteistä, mitä on vaikka 25 tai 30 vuotiaan kanssa.
No ei todellakaan. Siinä on iso ero! Ja jos ihan kumppania haetaan, niin kaveripiirienkin pitäisi tulla toimeen.
Anteeksi, siis kaveripiiriä varten. No just, ilmankos.
Olen seurustellut 16 vuotta vanhemman miehen kanssa. Ongelma oli juurikin kaveripiirien yhdistämisessä. Hän ei viihtynyt mun kavereiden bileissä ja mä en hänen. Meillä ei ollut yhteistä kaveripiiriä, vaan yhteinen aika hengailtiin kahdestaan. Koin sen isoksi ongelmaksi.
Jos kolmekymppinen on nuorekas niin on myös nelikymppinen. Kun kaksikymppiset ovat ihan siinä nelikymppisten lähellä, niin todellakin on aivan sama oletko kolmi- vai nelikymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Sinä nainen, joka kiristät, piikität, puristat ja meikkaat itseäsi nuoremmaksi.
Lopeta.
Et sä ketään kuseta.
Kureliivin narut aukea, niin kroppa leviää pitkin makkaria.
Raahasit kuitenkin makkariisi asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa näissä ikäasioissa? Jotkut ihan henkeen ja vereen haukkuvat nelikymppisiä vanhoiksi ja väittävät itse olevansa kaksi- tai kolmikymppisiä. Vain 2-3 vuotta sitten kaksikymppiset haukkuivat kolmikymppisiä vanhoiksi. Tässä pieni tietopaketti: jos 29 v ja 40 v tapaavat, heillä on huimat noin 10-11 vuotta ikäeroa. Eli jos toinen oli 1 v niin toinen oli 10 v? Se ei ole kokonainen sukupolvi. Eikä se 10 v voi olla sen 1 vuotiaan isä!
No onhan se nelikymppinen silti huomattavasti vanhempi. Mitä yhteistä mulla olisi jonkun nelikymppisen miehen kanssa, kun itse olen reilu 20-vuotias?
No ihan sitä samaa yhteistä, mitä on vaikka 25 tai 30 vuotiaan kanssa.
No ei todellakaan. Siinä on iso ero! Ja jos ihan kumppania haetaan, niin kaveripiirienkin pitäisi tulla toimeen.
No eikös ne erot ole siitä ihmisestä kiinni, ei siitä iästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa näissä ikäasioissa? Jotkut ihan henkeen ja vereen haukkuvat nelikymppisiä vanhoiksi ja väittävät itse olevansa kaksi- tai kolmikymppisiä. Vain 2-3 vuotta sitten kaksikymppiset haukkuivat kolmikymppisiä vanhoiksi. Tässä pieni tietopaketti: jos 29 v ja 40 v tapaavat, heillä on huimat noin 10-11 vuotta ikäeroa. Eli jos toinen oli 1 v niin toinen oli 10 v? Se ei ole kokonainen sukupolvi. Eikä se 10 v voi olla sen 1 vuotiaan isä!
No onhan se nelikymppinen silti huomattavasti vanhempi. Mitä yhteistä mulla olisi jonkun nelikymppisen miehen kanssa, kun itse olen reilu 20-vuotias?
No ihan sitä samaa yhteistä, mitä on vaikka 25 tai 30 vuotiaan kanssa.
No ei todellakaan. Siinä on iso ero! Ja jos ihan kumppania haetaan, niin kaveripiirienkin pitäisi tulla toimeen.
Anteeksi, siis kaveripiiriä varten. No just, ilmankos.
Olen seurustellut 16 vuotta vanhemman miehen kanssa. Ongelma oli juurikin kaveripiirien yhdistämisessä. Hän ei viihtynyt mun kavereiden bileissä ja mä en hänen. Meillä ei ollut yhteistä kaveripiiriä, vaan yhteinen aika hengailtiin kahdestaan. Koin sen isoksi ongelmaksi.
Sinä koit asian niin. Ja kaveripiirit? Ei yleinen käytäntö!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa näissä ikäasioissa? Jotkut ihan henkeen ja vereen haukkuvat nelikymppisiä vanhoiksi ja väittävät itse olevansa kaksi- tai kolmikymppisiä. Vain 2-3 vuotta sitten kaksikymppiset haukkuivat kolmikymppisiä vanhoiksi. Tässä pieni tietopaketti: jos 29 v ja 40 v tapaavat, heillä on huimat noin 10-11 vuotta ikäeroa. Eli jos toinen oli 1 v niin toinen oli 10 v? Se ei ole kokonainen sukupolvi. Eikä se 10 v voi olla sen 1 vuotiaan isä!
No onhan se nelikymppinen silti huomattavasti vanhempi. Mitä yhteistä mulla olisi jonkun nelikymppisen miehen kanssa, kun itse olen reilu 20-vuotias?
No ihan sitä samaa yhteistä, mitä on vaikka 25 tai 30 vuotiaan kanssa.
No ei todellakaan. Siinä on iso ero! Ja jos ihan kumppania haetaan, niin kaveripiirienkin pitäisi tulla toimeen.
Anteeksi, siis kaveripiiriä varten. No just, ilmankos.
Olen seurustellut 16 vuotta vanhemman miehen kanssa. Ongelma oli juurikin kaveripiirien yhdistämisessä. Hän ei viihtynyt mun kavereiden bileissä ja mä en hänen. Meillä ei ollut yhteistä kaveripiiriä, vaan yhteinen aika hengailtiin kahdestaan. Koin sen isoksi ongelmaksi.
Sinä koit asian niin. Ja kaveripiirit? Ei yleinen käytäntö!
Harva kai kumppaninsa kanssa viettää aikaa pelkästään kahdestaan? Eikö ole vähän tylsää, jos ei ole yhteisiä ystäviä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni alkoi 28-vuotiaana seurustella 45v miehen kanssa. Mies oli mukava ja ihan hauskannäköinen, mutta silti ikäero oli mielestäni vähän liikaa vaikka ääneen en mielipidettäni tietenkään sanonutkaan. Menivät naimisiin ja saivat 2 lasta. Vanhemman lapsen kanssa mies jaksoi vielä auttaa yövalvomisissa, käyttää harrastuksissa ym mutta toisen kohdalla väsyi.
Nyt ystäväni on nätti ja menevä nelikymppinen, jolla on kotona maksaläiskäinen , kaljuuntuva ja lääkärissä ravaava vanhus. On nyt menossa sairaalaan johonkin operaatioon, kun pissa ei tule. Tekee mieli sanoa suoraan ystävälleni että jätä nyt se melkein 100 vuotias pappa ja ala elää! Ei herrajumala tuo ole parisuhde, vaan parisuhteen irvikuva. Ukkosi ei ole rikas eikä rokkitähti.
Joku tulee nyt tietysti määkimään, että nuoremmallakin voi pettää terveys, jättäisinkö minä puolisoni jos tämä sairastuisi? Nyt ei kuitenkaan ole kyse mistään ms-taudista tms, vaan vanhuuden vaivoista .
Niin tämmöistä tapahtuu. Naiset rupsahtaa yleisesti vielä pahemmin. Sali kaveri, joka on 63 vuotias aktiivinen salilla pyörijä noin 15% rasvoissa, mittautti testosteroditasonsa ja lukema oli 33...miesten viitearvot ovat 10-38.. jos ottaa huomattavasti vanhemman kumppanin, niin kannattaa ennen tarkkailla hänen elintapojaan. Hyvät elämäntavat vie todella pitkälle ainakin miehen. Tuon olen salilla nähnyt. Monet yli 70 vuotiaat miehet hyvässä kunnossa
mies50v
Ja koska naiset yleensä rupsahtavat pahemmin ja niiden kehot rappeutuvat nopeammin, naisten elinikäennuste on useita vuosia miehiä alempi?
Molemmissa sukupuolissa on henkilöitä, jotka ovat hyvässä kunnossa ja rasva% on alhainen vaikka ikää on 60+ mutta silti kyseiset ihmiset näyttävät ikäisiltään. Jäntevä kroppa ja hyvä kunto eivät tarkoita, eivät estä naaman rypistymistä ja hiusten harmaantumista.
Niin? Totta kai ihminen vanhenee ja "rumentuu# tuota kai hait. Jotkut on rumia jo nuoresta pitäen. Ajattelin lähinnä, että viittasit kropan sisäiseen kuntoon noita eturauhasvaivoja ja tai libidon katoaminen, potenssi jne
Et kai kuvittele ettei nainen vanhene..se nimittäin tapahtuu usein aiemmin kuin miehillä
mies50v
Ei vaan hain sitä että vaikka kuvittelet hyvän kuntosi takia meneväsi kolmekymppisestä, niin sille 25 -vuotiaalle naiselle olet hänen isän ikäinen papparainen. Hyväkuntoinen papparainen, mutta papparainen joka tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa näissä ikäasioissa? Jotkut ihan henkeen ja vereen haukkuvat nelikymppisiä vanhoiksi ja väittävät itse olevansa kaksi- tai kolmikymppisiä. Vain 2-3 vuotta sitten kaksikymppiset haukkuivat kolmikymppisiä vanhoiksi. Tässä pieni tietopaketti: jos 29 v ja 40 v tapaavat, heillä on huimat noin 10-11 vuotta ikäeroa. Eli jos toinen oli 1 v niin toinen oli 10 v? Se ei ole kokonainen sukupolvi. Eikä se 10 v voi olla sen 1 vuotiaan isä!
No onhan se nelikymppinen silti huomattavasti vanhempi. Mitä yhteistä mulla olisi jonkun nelikymppisen miehen kanssa, kun itse olen reilu 20-vuotias?
No ihan sitä samaa yhteistä, mitä on vaikka 25 tai 30 vuotiaan kanssa.
No ei todellakaan. Siinä on iso ero! Ja jos ihan kumppania haetaan, niin kaveripiirienkin pitäisi tulla toimeen.
Anteeksi, siis kaveripiiriä varten. No just, ilmankos.
Olen seurustellut 16 vuotta vanhemman miehen kanssa. Ongelma oli juurikin kaveripiirien yhdistämisessä. Hän ei viihtynyt mun kavereiden bileissä ja mä en hänen. Meillä ei ollut yhteistä kaveripiiriä, vaan yhteinen aika hengailtiin kahdestaan. Koin sen isoksi ongelmaksi.
Sinä koit asian niin. Ja kaveripiirit? Ei yleinen käytäntö!
Harva kai kumppaninsa kanssa viettää aikaa pelkästään kahdestaan? Eikö ole vähän tylsää, jos ei ole yhteisiä ystäviä?
Itse asiassa tutkimusten mukaan monille on tärkeää, että kumppani tulee toimeen kaverien kanssa. Tietysti viisikymppisenä se ei ehkä ole niin tärkeää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa näissä ikäasioissa? Jotkut ihan henkeen ja vereen haukkuvat nelikymppisiä vanhoiksi ja väittävät itse olevansa kaksi- tai kolmikymppisiä. Vain 2-3 vuotta sitten kaksikymppiset haukkuivat kolmikymppisiä vanhoiksi. Tässä pieni tietopaketti: jos 29 v ja 40 v tapaavat, heillä on huimat noin 10-11 vuotta ikäeroa. Eli jos toinen oli 1 v niin toinen oli 10 v? Se ei ole kokonainen sukupolvi. Eikä se 10 v voi olla sen 1 vuotiaan isä!
No onhan se nelikymppinen silti huomattavasti vanhempi. Mitä yhteistä mulla olisi jonkun nelikymppisen miehen kanssa, kun itse olen reilu 20-vuotias?
No ihan sitä samaa yhteistä, mitä on vaikka 25 tai 30 vuotiaan kanssa.
No ei todellakaan. Siinä on iso ero! Ja jos ihan kumppania haetaan, niin kaveripiirienkin pitäisi tulla toimeen.
Anteeksi, siis kaveripiiriä varten. No just, ilmankos.
Olen seurustellut 16 vuotta vanhemman miehen kanssa. Ongelma oli juurikin kaveripiirien yhdistämisessä. Hän ei viihtynyt mun kavereiden bileissä ja mä en hänen. Meillä ei ollut yhteistä kaveripiiriä, vaan yhteinen aika hengailtiin kahdestaan. Koin sen isoksi ongelmaksi.
Sinä koit asian niin. Ja kaveripiirit? Ei yleinen käytäntö!
Harva kai kumppaninsa kanssa viettää aikaa pelkästään kahdestaan? Eikö ole vähän tylsää, jos ei ole yhteisiä ystäviä?
Itse asiassa tutkimusten mukaan monille on tärkeää, että kumppani tulee toimeen kaverien kanssa. Tietysti viisikymppisenä se ei ehkä ole niin tärkeää?
Nuo on aina vähän vaikeita asioita.
Redditissa joku mies selitti miten se oli 21v kanssa, ja itse oli yli 30v ja eronnutkin, se yritti pitää sitä tyttöä mukana sen kaveripiirissä, ei siitä oikein tullut mitään.
Se tyttö kiukutteli ikäisensä tavoin sen miehen aikuisille kavereillekin, ne lakkasi sitten kutsumasta niitä mihinkään, se oli liian raskasta, se mies menetti koko kaveripiirinsä, sen tytön kavereita se ei tavannut, koska se tyttö häpesi sitä vanhaa miestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa näissä ikäasioissa? Jotkut ihan henkeen ja vereen haukkuvat nelikymppisiä vanhoiksi ja väittävät itse olevansa kaksi- tai kolmikymppisiä. Vain 2-3 vuotta sitten kaksikymppiset haukkuivat kolmikymppisiä vanhoiksi. Tässä pieni tietopaketti: jos 29 v ja 40 v tapaavat, heillä on huimat noin 10-11 vuotta ikäeroa. Eli jos toinen oli 1 v niin toinen oli 10 v? Se ei ole kokonainen sukupolvi. Eikä se 10 v voi olla sen 1 vuotiaan isä!
No onhan se nelikymppinen silti huomattavasti vanhempi. Mitä yhteistä mulla olisi jonkun nelikymppisen miehen kanssa, kun itse olen reilu 20-vuotias?
No ihan sitä samaa yhteistä, mitä on vaikka 25 tai 30 vuotiaan kanssa.
No ei todellakaan. Siinä on iso ero! Ja jos ihan kumppania haetaan, niin kaveripiirienkin pitäisi tulla toimeen.
Anteeksi, siis kaveripiiriä varten. No just, ilmankos.
Olen seurustellut 16 vuotta vanhemman miehen kanssa. Ongelma oli juurikin kaveripiirien yhdistämisessä. Hän ei viihtynyt mun kavereiden bileissä ja mä en hänen. Meillä ei ollut yhteistä kaveripiiriä, vaan yhteinen aika hengailtiin kahdestaan. Koin sen isoksi ongelmaksi.
Sinä koit asian niin. Ja kaveripiirit? Ei yleinen käytäntö!
Harva kai kumppaninsa kanssa viettää aikaa pelkästään kahdestaan? Eikö ole vähän tylsää, jos ei ole yhteisiä ystäviä?
Itse asiassa tutkimusten mukaan monille on tärkeää, että kumppani tulee toimeen kaverien kanssa. Tietysti viisikymppisenä se ei ehkä ole niin tärkeää?
Nuo on aina vähän vaikeita asioita.
Redditissa joku mies selitti miten se oli 21v kanssa, ja itse oli yli 30v ja eronnutkin, se yritti pitää sitä tyttöä mukana sen kaveripiirissä, ei siitä oikein tullut mitään.
Se tyttö kiukutteli ikäisensä tavoin sen miehen aikuisille kavereillekin, ne lakkasi sitten kutsumasta niitä mihinkään, se oli liian raskasta, se mies menetti koko kaveripiirinsä, sen tytön kavereita se ei tavannut, koska se tyttö häpesi sitä vanhaa miestä.
Niin, ja siihen vielä esim. sukulaisten pilkka.
Meillä on suvussa yksi tällainen lapsia tehtaileva muka nuorekas setä, jolla nuorempi vaimo, kaikki nauraa niille, pilkkaa niitä ja niiden lapsia.
Se alkoi jotenkin viattomasti, mutta ne on yleinen vitsi, ei varmasti mukavaa sille naiselle, se mies on niin tyhmä ettei se tajua, kun sille nauretaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa näissä ikäasioissa? Jotkut ihan henkeen ja vereen haukkuvat nelikymppisiä vanhoiksi ja väittävät itse olevansa kaksi- tai kolmikymppisiä. Vain 2-3 vuotta sitten kaksikymppiset haukkuivat kolmikymppisiä vanhoiksi. Tässä pieni tietopaketti: jos 29 v ja 40 v tapaavat, heillä on huimat noin 10-11 vuotta ikäeroa. Eli jos toinen oli 1 v niin toinen oli 10 v? Se ei ole kokonainen sukupolvi. Eikä se 10 v voi olla sen 1 vuotiaan isä!
No onhan se nelikymppinen silti huomattavasti vanhempi. Mitä yhteistä mulla olisi jonkun nelikymppisen miehen kanssa, kun itse olen reilu 20-vuotias?
No ihan sitä samaa yhteistä, mitä on vaikka 25 tai 30 vuotiaan kanssa.
No ei todellakaan. Siinä on iso ero! Ja jos ihan kumppania haetaan, niin kaveripiirienkin pitäisi tulla toimeen.
Anteeksi, siis kaveripiiriä varten. No just, ilmankos.
Olen seurustellut 16 vuotta vanhemman miehen kanssa. Ongelma oli juurikin kaveripiirien yhdistämisessä. Hän ei viihtynyt mun kavereiden bileissä ja mä en hänen. Meillä ei ollut yhteistä kaveripiiriä, vaan yhteinen aika hengailtiin kahdestaan. Koin sen isoksi ongelmaksi.
Sinä koit asian niin. Ja kaveripiirit? Ei yleinen käytäntö!
Harva kai kumppaninsa kanssa viettää aikaa pelkästään kahdestaan? Eikö ole vähän tylsää, jos ei ole yhteisiä ystäviä?
Itse asiassa tutkimusten mukaan monille on tärkeää, että kumppani tulee toimeen kaverien kanssa. Tietysti viisikymppisenä se ei ehkä ole niin tärkeää?
Nuo on aina vähän vaikeita asioita.
Redditissa joku mies selitti miten se oli 21v kanssa, ja itse oli yli 30v ja eronnutkin, se yritti pitää sitä tyttöä mukana sen kaveripiirissä, ei siitä oikein tullut mitään.
Se tyttö kiukutteli ikäisensä tavoin sen miehen aikuisille kavereillekin, ne lakkasi sitten kutsumasta niitä mihinkään, se oli liian raskasta, se mies menetti koko kaveripiirinsä, sen tytön kavereita se ei tavannut, koska se tyttö häpesi sitä vanhaa miestä.
Mäkin häpesin sitä mun 16 vuotta vanhempaa ex-kumppania! Se oli kamalaa, koska rakastin häntä, mutta samalla jotenkin häpesin meidän ikäeroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni alkoi 28-vuotiaana seurustella 45v miehen kanssa. Mies oli mukava ja ihan hauskannäköinen, mutta silti ikäero oli mielestäni vähän liikaa vaikka ääneen en mielipidettäni tietenkään sanonutkaan. Menivät naimisiin ja saivat 2 lasta. Vanhemman lapsen kanssa mies jaksoi vielä auttaa yövalvomisissa, käyttää harrastuksissa ym mutta toisen kohdalla väsyi.
Nyt ystäväni on nätti ja menevä nelikymppinen, jolla on kotona maksaläiskäinen , kaljuuntuva ja lääkärissä ravaava vanhus. On nyt menossa sairaalaan johonkin operaatioon, kun pissa ei tule. Tekee mieli sanoa suoraan ystävälleni että jätä nyt se melkein 100 vuotias pappa ja ala elää! Ei herrajumala tuo ole parisuhde, vaan parisuhteen irvikuva. Ukkosi ei ole rikas eikä rokkitähti.
Joku tulee nyt tietysti määkimään, että nuoremmallakin voi pettää terveys, jättäisinkö minä puolisoni jos tämä sairastuisi? Nyt ei kuitenkaan ole kyse mistään ms-taudista tms, vaan vanhuuden vaivoista .
Mieti miten hirveää elämää tuo mies joutuisi elämään, jos nainen olisikin miehen ikäinen? Kaljuuntuminen, maksa- ja paskaläikät, kauhea paskamaha ja jatkuva lääkärissä ravaaminen ovat pienimmästä päästä olevia ongelmia tuon ikäisessä naisessa. Miehen kannattaisi vielä kerran vaihtaa nuorempaan naiseen, kun alkaahan nelikymppinen olla jo aika loppuunajettu.
Ja ajajia on lukemattomia tuon ikäisellä. Kohta alkaa ne vaihdevuodetkin, elleivät ole jo alkaneet. Tukka leikataan lyhyeksi ja yli kiloja parikymmentä. Vartalon malli on pallo. Ei välttämättä nuorempien miesten ihanne saalis ole hänkään..
Juuri näin. Miestenkin pitäisi vihdoin valveutua ja antaa vain kylmästi kenkää liian vanhalle naiselle. Mikä järki on kitua, kun aasiasta voi löytää vielä erittäin kauniita, yli 30v naisia, joilla on neitsyyskin vielä tallella. Tuttavani jenkeistä tutustui erääseen aasialaiseen naiseen, joka oli jo yli 40v, mutta aivan ajamaton. Nyt ovat onnellisesti naimisissa.
Ihan vapaasti. Olen oikeasti sitä mieltä että parisuhde on vaihtokauppaa. Nainen saa sosiaaliturvan ja elannon, sinä paremmannäköisen naisen. Mutta olethan myös sitä mieltä,että me naiset saamme myös tuoda ulkomailta namun kahvinvärinen hieman nuoremman miehen? Mikäli olet sitä mieltä että tämä on ok emmekä ole "ajettuja" ma mupat joja niin eikun hyvät jatkot sinulle:).
P.S. Mikä siinä neitsyydessä niin viehättää vielä tuossä iässä? Sekö ettei nainen pääse vertaamaan sinua muihin? Aijai miten pientä henkisesti ja varmaan muutenkin.
Ei, vaan että neitsyellä on tiukka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa näissä ikäasioissa? Jotkut ihan henkeen ja vereen haukkuvat nelikymppisiä vanhoiksi ja väittävät itse olevansa kaksi- tai kolmikymppisiä. Vain 2-3 vuotta sitten kaksikymppiset haukkuivat kolmikymppisiä vanhoiksi. Tässä pieni tietopaketti: jos 29 v ja 40 v tapaavat, heillä on huimat noin 10-11 vuotta ikäeroa. Eli jos toinen oli 1 v niin toinen oli 10 v? Se ei ole kokonainen sukupolvi. Eikä se 10 v voi olla sen 1 vuotiaan isä!
No onhan se nelikymppinen silti huomattavasti vanhempi. Mitä yhteistä mulla olisi jonkun nelikymppisen miehen kanssa, kun itse olen reilu 20-vuotias?
No ihan sitä samaa yhteistä, mitä on vaikka 25 tai 30 vuotiaan kanssa.
No ei todellakaan. Siinä on iso ero! Ja jos ihan kumppania haetaan, niin kaveripiirienkin pitäisi tulla toimeen.
Anteeksi, siis kaveripiiriä varten. No just, ilmankos.
Olen seurustellut 16 vuotta vanhemman miehen kanssa. Ongelma oli juurikin kaveripiirien yhdistämisessä. Hän ei viihtynyt mun kavereiden bileissä ja mä en hänen. Meillä ei ollut yhteistä kaveripiiriä, vaan yhteinen aika hengailtiin kahdestaan. Koin sen isoksi ongelmaksi.
Sinä koit asian niin. Ja kaveripiirit? Ei yleinen käytäntö!
Harva kai kumppaninsa kanssa viettää aikaa pelkästään kahdestaan? Eikö ole vähän tylsää, jos ei ole yhteisiä ystäviä?
Itse asiassa tutkimusten mukaan monille on tärkeää, että kumppani tulee toimeen kaverien kanssa. Tietysti viisikymppisenä se ei ehkä ole niin tärkeää?
Nuo on aina vähän vaikeita asioita.
Redditissa joku mies selitti miten se oli 21v kanssa, ja itse oli yli 30v ja eronnutkin, se yritti pitää sitä tyttöä mukana sen kaveripiirissä, ei siitä oikein tullut mitään.
Se tyttö kiukutteli ikäisensä tavoin sen miehen aikuisille kavereillekin, ne lakkasi sitten kutsumasta niitä mihinkään, se oli liian raskasta, se mies menetti koko kaveripiirinsä, sen tytön kavereita se ei tavannut, koska se tyttö häpesi sitä vanhaa miestä.
Mäkin häpesin sitä mun 16 vuotta vanhempaa ex-kumppania! Se oli kamalaa, koska rakastin häntä, mutta samalla jotenkin häpesin meidän ikäeroa.
Ja tietenkin mun kaverit mietti, että mitä teen jonkun vanhan patun kanssa (koska he eivät nähneet tuon tyypin ihanuutta samalla tavalla), vaikka kukaan ei sanonutkaan mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni alkoi 28-vuotiaana seurustella 45v miehen kanssa. Mies oli mukava ja ihan hauskannäköinen, mutta silti ikäero oli mielestäni vähän liikaa vaikka ääneen en mielipidettäni tietenkään sanonutkaan. Menivät naimisiin ja saivat 2 lasta. Vanhemman lapsen kanssa mies jaksoi vielä auttaa yövalvomisissa, käyttää harrastuksissa ym mutta toisen kohdalla väsyi.
Nyt ystäväni on nätti ja menevä nelikymppinen, jolla on kotona maksaläiskäinen , kaljuuntuva ja lääkärissä ravaava vanhus. On nyt menossa sairaalaan johonkin operaatioon, kun pissa ei tule. Tekee mieli sanoa suoraan ystävälleni että jätä nyt se melkein 100 vuotias pappa ja ala elää! Ei herrajumala tuo ole parisuhde, vaan parisuhteen irvikuva. Ukkosi ei ole rikas eikä rokkitähti.
Joku tulee nyt tietysti määkimään, että nuoremmallakin voi pettää terveys, jättäisinkö minä puolisoni jos tämä sairastuisi? Nyt ei kuitenkaan ole kyse mistään ms-taudista tms, vaan vanhuuden vaivoista .
Mieti miten hirveää elämää tuo mies joutuisi elämään, jos nainen olisikin miehen ikäinen? Kaljuuntuminen, maksa- ja paskaläikät, kauhea paskamaha ja jatkuva lääkärissä ravaaminen ovat pienimmästä päästä olevia ongelmia tuon ikäisessä naisessa. Miehen kannattaisi vielä kerran vaihtaa nuorempaan naiseen, kun alkaahan nelikymppinen olla jo aika loppuunajettu.
Ja ajajia on lukemattomia tuon ikäisellä. Kohta alkaa ne vaihdevuodetkin, elleivät ole jo alkaneet. Tukka leikataan lyhyeksi ja yli kiloja parikymmentä. Vartalon malli on pallo. Ei välttämättä nuorempien miesten ihanne saalis ole hänkään..
Juuri näin. Miestenkin pitäisi vihdoin valveutua ja antaa vain kylmästi kenkää liian vanhalle naiselle. Mikä järki on kitua, kun aasiasta voi löytää vielä erittäin kauniita, yli 30v naisia, joilla on neitsyyskin vielä tallella. Tuttavani jenkeistä tutustui erääseen aasialaiseen naiseen, joka oli jo yli 40v, mutta aivan ajamaton. Nyt ovat onnellisesti naimisissa.
Ihan vapaasti. Olen oikeasti sitä mieltä että parisuhde on vaihtokauppaa. Nainen saa sosiaaliturvan ja elannon, sinä paremmannäköisen naisen. Mutta olethan myös sitä mieltä,että me naiset saamme myös tuoda ulkomailta namun kahvinvärinen hieman nuoremman miehen? Mikäli olet sitä mieltä että tämä on ok emmekä ole "ajettuja" ma mupat joja niin eikun hyvät jatkot sinulle:).
P.S. Mikä siinä neitsyydessä niin viehättää vielä tuossä iässä? Sekö ettei nainen pääse vertaamaan sinua muihin? Aijai miten pientä henkisesti ja varmaan muutenkin.
Ei, vaan että neitsyellä on tiukka.
Omg, suomessa on kuitenkin aika hyvä opetus kouluissa ja naisten anatomian tuntemus on tuota tasoa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa näissä ikäasioissa? Jotkut ihan henkeen ja vereen haukkuvat nelikymppisiä vanhoiksi ja väittävät itse olevansa kaksi- tai kolmikymppisiä. Vain 2-3 vuotta sitten kaksikymppiset haukkuivat kolmikymppisiä vanhoiksi. Tässä pieni tietopaketti: jos 29 v ja 40 v tapaavat, heillä on huimat noin 10-11 vuotta ikäeroa. Eli jos toinen oli 1 v niin toinen oli 10 v? Se ei ole kokonainen sukupolvi. Eikä se 10 v voi olla sen 1 vuotiaan isä!
No onhan se nelikymppinen silti huomattavasti vanhempi. Mitä yhteistä mulla olisi jonkun nelikymppisen miehen kanssa, kun itse olen reilu 20-vuotias?
No ihan sitä samaa yhteistä, mitä on vaikka 25 tai 30 vuotiaan kanssa.
No ei todellakaan. Siinä on iso ero! Ja jos ihan kumppania haetaan, niin kaveripiirienkin pitäisi tulla toimeen.
Anteeksi, siis kaveripiiriä varten. No just, ilmankos.
Olen seurustellut 16 vuotta vanhemman miehen kanssa. Ongelma oli juurikin kaveripiirien yhdistämisessä. Hän ei viihtynyt mun kavereiden bileissä ja mä en hänen. Meillä ei ollut yhteistä kaveripiiriä, vaan yhteinen aika hengailtiin kahdestaan. Koin sen isoksi ongelmaksi.
Sinä koit asian niin. Ja kaveripiirit? Ei yleinen käytäntö!
Harva kai kumppaninsa kanssa viettää aikaa pelkästään kahdestaan? Eikö ole vähän tylsää, jos ei ole yhteisiä ystäviä?
Itse asiassa tutkimusten mukaan monille on tärkeää, että kumppani tulee toimeen kaverien kanssa. Tietysti viisikymppisenä se ei ehkä ole niin tärkeää?
Nuo on aina vähän vaikeita asioita.
Redditissa joku mies selitti miten se oli 21v kanssa, ja itse oli yli 30v ja eronnutkin, se yritti pitää sitä tyttöä mukana sen kaveripiirissä, ei siitä oikein tullut mitään.
Se tyttö kiukutteli ikäisensä tavoin sen miehen aikuisille kavereillekin, ne lakkasi sitten kutsumasta niitä mihinkään, se oli liian raskasta, se mies menetti koko kaveripiirinsä, sen tytön kavereita se ei tavannut, koska se tyttö häpesi sitä vanhaa miestä.
Mikä yleinen käytösmalli tämä muka on? Tämä NAINEN varmaan kuvitteli olevansa tyttö, ihan lapsi ja käytös sen mukaista. Sehän on ihan eri juttu ei kehity normaalisti. Ja kuka pakotti naisen suhteeseen? Ei kai? Jos nainen on vielä vaiheessa että haluaa olla samanikäisen kanssa kuin itse, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että joku muu kaksikymppinen voi olla vaikka 20-40-vuotiaiden kanssa ilman mitään ongelmia. Ja joku 30-40-kymppinen voi olla elämäntavoiltaan, mieleltään ja ulkonäöltään aivan kuin olisi kaksikymppinen, mitä sillä sitten halutaankaan sanoa. Ja eivät kaikki kaksikymppiset todellakaan ole luonteeltaan tai ulkonäöltään niin sanotusti nuorekkaita tai mitään mitä sillä kaksikymppisellä tarkoitetaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa näissä ikäasioissa? Jotkut ihan henkeen ja vereen haukkuvat nelikymppisiä vanhoiksi ja väittävät itse olevansa kaksi- tai kolmikymppisiä. Vain 2-3 vuotta sitten kaksikymppiset haukkuivat kolmikymppisiä vanhoiksi. Tässä pieni tietopaketti: jos 29 v ja 40 v tapaavat, heillä on huimat noin 10-11 vuotta ikäeroa. Eli jos toinen oli 1 v niin toinen oli 10 v? Se ei ole kokonainen sukupolvi. Eikä se 10 v voi olla sen 1 vuotiaan isä!
No onhan se nelikymppinen silti huomattavasti vanhempi. Mitä yhteistä mulla olisi jonkun nelikymppisen miehen kanssa, kun itse olen reilu 20-vuotias?
No ihan sitä samaa yhteistä, mitä on vaikka 25 tai 30 vuotiaan kanssa.
No ei todellakaan. Siinä on iso ero! Ja jos ihan kumppania haetaan, niin kaveripiirienkin pitäisi tulla toimeen.
Anteeksi, siis kaveripiiriä varten. No just, ilmankos.
Olen seurustellut 16 vuotta vanhemman miehen kanssa. Ongelma oli juurikin kaveripiirien yhdistämisessä. Hän ei viihtynyt mun kavereiden bileissä ja mä en hänen. Meillä ei ollut yhteistä kaveripiiriä, vaan yhteinen aika hengailtiin kahdestaan. Koin sen isoksi ongelmaksi.
Sinä koit asian niin. Ja kaveripiirit? Ei yleinen käytäntö!
Harva kai kumppaninsa kanssa viettää aikaa pelkästään kahdestaan? Eikö ole vähän tylsää, jos ei ole yhteisiä ystäviä?
Itse asiassa tutkimusten mukaan monille on tärkeää, että kumppani tulee toimeen kaverien kanssa. Tietysti viisikymppisenä se ei ehkä ole niin tärkeää?
Nuo on aina vähän vaikeita asioita.
Redditissa joku mies selitti miten se oli 21v kanssa, ja itse oli yli 30v ja eronnutkin, se yritti pitää sitä tyttöä mukana sen kaveripiirissä, ei siitä oikein tullut mitään.
Se tyttö kiukutteli ikäisensä tavoin sen miehen aikuisille kavereillekin, ne lakkasi sitten kutsumasta niitä mihinkään, se oli liian raskasta, se mies menetti koko kaveripiirinsä, sen tytön kavereita se ei tavannut, koska se tyttö häpesi sitä vanhaa miestä.
Niin, ja siihen vielä esim. sukulaisten pilkka.
Meillä on suvussa yksi tällainen lapsia tehtaileva muka nuorekas setä, jolla nuorempi vaimo, kaikki nauraa niille, pilkkaa niitä ja niiden lapsia.
Se alkoi jotenkin viattomasti, mutta ne on yleinen vitsi, ei varmasti mukavaa sille naiselle, se mies on niin tyhmä ettei se tajua, kun sille nauretaan.
Miksi ne pilkkaa sitä?
N21
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä teitä vaivaa näissä ikäasioissa? Jotkut ihan henkeen ja vereen haukkuvat nelikymppisiä vanhoiksi ja väittävät itse olevansa kaksi- tai kolmikymppisiä. Vain 2-3 vuotta sitten kaksikymppiset haukkuivat kolmikymppisiä vanhoiksi. Tässä pieni tietopaketti: jos 29 v ja 40 v tapaavat, heillä on huimat noin 10-11 vuotta ikäeroa. Eli jos toinen oli 1 v niin toinen oli 10 v? Se ei ole kokonainen sukupolvi. Eikä se 10 v voi olla sen 1 vuotiaan isä!
No onhan se nelikymppinen silti huomattavasti vanhempi. Mitä yhteistä mulla olisi jonkun nelikymppisen miehen kanssa, kun itse olen reilu 20-vuotias?
No ihan sitä samaa yhteistä, mitä on vaikka 25 tai 30 vuotiaan kanssa.
No ei todellakaan. Siinä on iso ero! Ja jos ihan kumppania haetaan, niin kaveripiirienkin pitäisi tulla toimeen.
Anteeksi, siis kaveripiiriä varten. No just, ilmankos.
Olen seurustellut 16 vuotta vanhemman miehen kanssa. Ongelma oli juurikin kaveripiirien yhdistämisessä. Hän ei viihtynyt mun kavereiden bileissä ja mä en hänen. Meillä ei ollut yhteistä kaveripiiriä, vaan yhteinen aika hengailtiin kahdestaan. Koin sen isoksi ongelmaksi.
Sinä koit asian niin. Ja kaveripiirit? Ei yleinen käytäntö!
Harva kai kumppaninsa kanssa viettää aikaa pelkästään kahdestaan? Eikö ole vähän tylsää, jos ei ole yhteisiä ystäviä?
Itse asiassa tutkimusten mukaan monille on tärkeää, että kumppani tulee toimeen kaverien kanssa. Tietysti viisikymppisenä se ei ehkä ole niin tärkeää?
Nuo on aina vähän vaikeita asioita.
Redditissa joku mies selitti miten se oli 21v kanssa, ja itse oli yli 30v ja eronnutkin, se yritti pitää sitä tyttöä mukana sen kaveripiirissä, ei siitä oikein tullut mitään.
Se tyttö kiukutteli ikäisensä tavoin sen miehen aikuisille kavereillekin, ne lakkasi sitten kutsumasta niitä mihinkään, se oli liian raskasta, se mies menetti koko kaveripiirinsä, sen tytön kavereita se ei tavannut, koska se tyttö häpesi sitä vanhaa miestä.
Mikä yleinen käytösmalli tämä muka on? Tämä NAINEN varmaan kuvitteli olevansa tyttö, ihan lapsi ja käytös sen mukaista. Sehän on ihan eri juttu ei kehity normaalisti. Ja kuka pakotti naisen suhteeseen? Ei kai? Jos nainen on vielä vaiheessa että haluaa olla samanikäisen kanssa kuin itse, sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että joku muu kaksikymppinen voi olla vaikka 20-40-vuotiaiden kanssa ilman mitään ongelmia. Ja joku 30-40-kymppinen voi olla elämäntavoiltaan, mieleltään ja ulkonäöltään aivan kuin olisi kaksikymppinen, mitä sillä sitten halutaankaan sanoa. Ja eivät kaikki kaksikymppiset todellakaan ole luonteeltaan tai ulkonäöltään niin sanotusti nuorekkaita tai mitään mitä sillä kaksikymppisellä tarkoitetaan!
Ei nämä ole mitään mutuilu, joku voi olla ja olla juttuja.
Ihmisen aivot kehittyy 30-vuotiaaksi, 20-vuotiaalla on vielä lapsen aivot, eikä se pysty arvioimaan esim. syy-seuraussuhteita täysin, persoonallisuus on myös täysin kesken.
Tämä koskee JOKAISTA ihmistä.
Tuon takia joku 20-vuotias on oikeasti lapsellinen vielä, ja se on ihan ok, ne saakin olla vielä lapsellisia, ja joku vanhempi ihminen on oikeasti VANHA, vaikka mielikuvitus sanoisikin jotain muuta.
No nyt jäit kiinni, se asenne!