Milloin tiesit, montako lasta haluat?

Olen "aina" tiennyt, etten halua yhtään lasta ja muistan 15v ekan kerran kertoneeni asiasta yhdelle pojalle. Nyt 39v ja edelleen samaa mieltä.

Mulle 2 lasta on aina ollut itsestään selvyys , noh nyt mulla on 3v ja 1v ja vielä on kaipaus että jos kuitenkin yksi lisää :) en tiedä johtuuko ns vauvakuumeeni siitä että lähipiirissä on vauvoja ja odottajia joten nyt kuitenkin annan hiukan ajan kulua ja katsotaan myöhemmin uudestaan mitä mieltä ollaan asiasta. kahden kanssa kuitenkin pärjätään hyvin ja ovat olleet ihan suhtkoht helppoja joten en tiedä uskaltaako sitä kolmatta vielä yrittää :) aika näyttää mutta koskaan ei saa sanoa ei koskaan...

Tiesin 17 vuotiaana, että en halua yhtään lasta. No, nyt noita on kolme. Nyt tiedän, että yhtään en halua enempää...

Tiesin jo pikkulapsena tahtovani suurperheen. 12 lasta tunui sopivalle määrälle ja nyt 50-vuotiaana olen yhä sitä mieltä, että se olisi ollut sopiva. Valitettavasti sain vain 9. 

Ei lapsia hankita kuin koiraa tai kissaa. Niitä suodaan ja saadaan, jos saadaan.

Haaveilin jo lapsena isosta perheestä ja sama toive ei muuttunut aikuisuudessa. Nyt minulla on 5 lasta. Vähemmän kuin mistä haaveilin.

Haaveilin jo lapsena isosta perheestä ja sama toive ei muuttunut aikuisuudessa. Nyt minulla on 5 lasta. Vähemmän kuin mistä haaveilin.

Juu, se on ihmeellistä, että toiset tietävät monta lasta haluavat jo ennenkuin ovat edes yhtä saaneet. Joillakin tuntuu olevan jokin pakkomielle täyttää se 2 tai 3 lasta (tai miten monta vain), ihan sama miten väsyneitä ovat...ja sitä en todella ymmärrä.

Odotan nyt ensimmäistä, ja olen kiitollinen jos hän syntyy ja kasvaa elävänä ja mahdollisimman terveenä. Varovaisesti olemme ajatelleet, että toivomme 2-3 lasta, mutta katsotaan nyt tämä ensimmäinen aluksi ja mietitään sitten mahdollista ehkäisyn käyttöä myöhemmin.

Tiesin aina, että haluan enemmän kuin kaksi lasta. Mitään tarkaa määrää ei ollut ajatuksissa. Odotan nyt kuudetta lastamme ja tämä jää viimeiseksi yhteisestä päätöksestä. Aika näyttää pysytäänkö päätöksessämme. ;D

[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 09:35"]

Juu, se on ihmeellistä, että toiset tietävät monta lasta haluavat jo ennenkuin ovat edes yhtä saaneet. Joillakin tuntuu olevan jokin pakkomielle täyttää se 2 tai 3 lasta (tai miten monta vain), ihan sama miten väsyneitä ovat...ja sitä en todella ymmärrä.

[/quote]

Ja ajatteles, että on niitäkin, jotka tietävät etteivät halua ainuttakaan lasta?!

Sinun on vaikea ymmärtää, että ihmisillä on unelmia aj käsitys siitä millainen olisi heille sopiva elämä?

joskus teininä halusin ehdottomasti 3-4 lasta. Tällä hetkellä 1 lapsi ja yhdessä olemme miettineet ainakin kahta lisää. Mutta ei voi tietää saako niitä :)

[quote author="Vierailija" time="10.04.2013 klo 09:30"]

Ei lapsia hankita kuin koiraa tai kissaa. Niitä suodaan ja saadaan, jos saadaan.

[/quote]

Tiedän toki tämän, mutta kysymys olisi ollut hieman hankala esittää hienosti "Montako lasta halusit saada, jos luoja suo?", hankkiminen oli käytännöllisempi ilmaisu.

-ap

Siinä vaiheessa kun olin toisen kerran raskaana. Kyllä minä lapsia voisin ottaa enemmänkin, mutta raskauksia ja synnytyksiä en yhtään. Pistin piuhat poikki.

Noin kolmikymppiseksi tiesin, että en koskaan halua lapsia. Sitten aloin haluta lasta. Kun hän oli vauva, tiesin haluavani toisen. Nyt en halua enempää, ainakaan vakavasti. Alkaisi olla biologisestikin jo aika mahdotonta, joten eiköhän sekin alitajuisesti rajoita sitä haluamista. 

Ei sitä varmaan ole kenenkään vaikeaa ymmärtää, että ihmisillä on unelmia ja käsityksiä hyvästä elämästä. Mutta voi tuntua hassulta, että joku on jo alunperin varma siitä, että se oikea lapsiluku on sitten kolme, eikä vaikka kaksi tai neljä. Useimmat ihmiset ovat kai hieman epävarmempia, koska ovat käytännössä huomanneet, että unelmat ja ajatukset elämästä saattavat myös muuttua.

En ole todellakaan aina tiennyt! Nuorena luulin, etten halua yhtään. Sitten halusinkin, ja se oli ainoa mikä oli heti selvä, että niitä tehdään sitten kaksi perättäin (itse olen ollut ainoa lapsi enkä halunnut omalle lapselle samaa). Näin tehtiin, ja sitten olin taas varma, että ei enää yhtään. No, meni muutama vuosi ja jostain putkahti ajatus, että jos sittenkin vielä yksi. Nyt niitä on kolme, ja kärsin taas vauvakuumeesta, apua loppuuko tämä ikinä!!!??? ;-)

Olet tosi järkevä ap kun tiedät jo nyt että mieli saattaa muuttua sen mukaan millaista lapsen kanssa sitten oikeasti on.

Itse halusin ensin 0, sitten yhden, sitten 2 ja sitten 4 tai 5, kunnes sitten sain oman lapsen. Karmean vauva-ajan koettuani ajattelin että 1 tai 2 lisää joskus monen vuoden päästä ja vielä karmeamman taaperoajan jälkeen päätin ettei enää yhtään enempää. Olen kuitenkin vasta 28-vuotias joten mieli ehtii muuttua vielä monta kertaa.

mä en koskaan ajatellut asiaa sen enempää tai suunnitellut perhettä. 5 lasta tuli ja se riittää.

Kyllä ymmärrän, että ihmisillä on unelmia, mutta sitä en, että on pakko väkisin täyttää se oma ihanne vaikkapa 3.sta lapsesta vaikka ollaan aivan puhki ja väsyneitä, mikä näkyy sitten omassa hyvinvoinnissa ja sen seurauksena lasten.

En vieläkään osaa sanoa kuinka monta lasta olen halunnut. Varmasti olisin onnellinen mieheni kanssa ilmankin lapsia. Jätimme kuitenkin ehkäisyn pois pari vuotta häiden jälkeen kuitenkaan sen kummemmin toivomatta raskautta. Nyt sitten odotan kolmatta lasta varsin lyhyellä ikäerolla kahteen aiempaan ja kaikki lapset ovat kyllä olleet tervetulleita. Tuskin meille enempää tulee mutta emme ole siitä edes keskustelleet. Toisaalta me olemme päässeet helpolla ja onnellisuus ei ole ollut lapsista kiinni.