Te naiset, jotka ette hae enää hyväksyntää ulkopuolisilta. Kiinnostaako teitä parisuhde? Asiallista keskustelua.

Minua on alkanut kiinnostamaan jatkuvasti enemmän elämäni ja siitä seuranneet vaiheilut sekä ainakin tilapäisesti pysyvät muutokset omissa arvoissani.
Tilapäisellä tarkoitan, että tilanne vaatii muuttuakseen jotain hyvin voimakasta ja varmaa tunnetta.

Olen tullut siihen pisteeseen, etten ymmärrä miksi minun tulisi miellyttää ketään, olla milläänlailla erilainen ulkoisesti tai henkisesti toisen ihmisen vuoksi. Seison omilla jaloillani vakaasti enkä aio kuunnella, jos joku minua arvostelee, ainakaan jos ei tiedä taustoja tai jos ei siihen ole jotain todellista syytä.

Tietysti olen kohtelias ja kunnioitan toisia ihmisiä, myöskin välitän toisista paljon mutta kunnioitan myös itseäni niin paljon, ettei tarvitse liiakseen nöyrtyä tai olla mitään muuta ellei se palvele myös itseäni.
Työrooli on sitten erikseen.

Olen ollut aikoinaan todella kiltti ja helposti vietävissä, mennyt ihan äärimmäisyyksiin toisten auttamisen ja itseni muuttumisen toisen vuoksi.
Siksi rakastan nykyään vapautta ja jopa yksin olemista.

En halua seksiä, en kaipaa läheisyyttä enkä etenkään parisuhdetta, ellei se tosiaan olisi jotain sellaista, joka tuntuu oikealta ilman pienintäkään epävarmuutta.

Toisinaan mietin olenko vain kyynistynyt ja jossain määrin pelokas.
Mutta oikeastaan nautin tästä tilanteesta niin paljon, että muutoksien jälkeen elämä tuntuu raikkaammalta sekä mielenkiintoiselta.
Minulla on omat mielipiteet sekä kiinnostuksenkohteet eikä kukaan ole vaikuttamassa omiin päätöksiini.
On ihana ottaa vastuu täysin itsestään ja suunnasta mihin haluaa kulkea.
Tunnen olevani tässä elämässä etenkin nyt tietynlaisella tutkimusmatkalla.

Ehkä en edes osaisi olla suhteessa enää, jopa ihan ystäväsuhteet tuntuu nykyään vaikeilta siinä määrin, että pidän enemmän rauhasta ja touhuamisesta, jossa joudun menemään jonnekin omiin maalmoihini.
Toki keskustelut ihmisten kanssa on usein voimaannuttavia ja mielenkiintoisia, etäisyyttä tarvitsen kuitenkin.
Uskoakseni, olen introvertti, sillä näin voin kaikista parhaiten.

Olen vieläkin hyvin nuori nainen. Muutoksia tulee olemaan vielä mutta tietyt arvot pysyvät.

Kiinnostaisi jos joku samanhenkinen haluaisi tuoda ajatuksiaan julki.