Lapsiperhearki on totaalisen uuvuttavaa. Miten tätä jaksaa??EI
Ei hetken rauhaa, koko ajan korviahuumaava älämölö, ikinä ei saa nukkua tarpeeksi, omat tarpeet laitettava aina sivuun, kestetävä sietämättömiin mttpihin paisuvaa ärtymystä. Vielä vuosikausia äljellä tätä. Miten tätä jalsaa? Juuri tänän en meinaa jaksaa vaan haluaisin lähteä tuosta ovesta ulos määrittelemättöäksi ajaksi.
Kommentit (71)
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 19:23"]
Ota nyt huomioon myös että sinulla voi olla jokin sairaus joka aiheuttaa väsymystä muutenkin uuvuttavassa tilanteessa. Itsekin olen ollut tuossa tilanteessa enkä silloin ymmärtänyt että sairastin kilpirauhasen vajaatoimintaa joka siis väsyttää jo vähemmän uupuvassakin tilanteessa... Kun sain siihen lääkityksen, elämä muuttui huomattavasti helpommaksi!
Mutta tsemppiä, se arki tosiaan helpottuu kun lapset kasvaa, omani ovat nyt 12,10 ja 8 eli jossain vaiheessa meilläkin oli se vauva + 2-vuotias + 4-vuotias ja se oli kyllä todella uuvuttavaa!
[/quote]
Kertokaa mulle, MIKSI pitää tehdä kolme lasta peräkanaa? Oikeasti? Varmaan jo kahden pienen kanssa on uuvuttavaa niin mikä ihme saa tekemään vielä kolmannen siihen joukon jatkoksi? Miksei voi odottaa paria vuotta? En ymmärrä! Mitä iloa siitä on, että kulkee pää sumussa monta vuotta ja odottaa vain että lapset kasvavat?
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 19:54"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 16:11"]
Mun keinot selvitä kasassa (lapsia neljä, kaikki ei edes suunniteltuja):
1. lapset ovat päiväkodissa 10pv/kk
2. omat liikuntaharrastukset 2x viikossa
3. kerran vuodessa IHAN YKSIN johonkin kaupungille ja yöksi hotelliin - saat nukkua, saat hiljaisuutta, saat tehdä mitä huvittaa ja ihan rauhassa, kukaan ei vaadi sulta vuorokauteen yhtään mitään
4. ja miehelle teen tarpeen mukaan erittäin selväksi, että NYT tarvin omaa aikaa, etten tule hulluksi, ja mies vie lapset vaikka retkelle tai HopLoppiin tms.
Meiltä lähtiessään vieraatkin huokaisee helpotuksesta ulko-ovella. Sen verran järkyttävä meno täällä on.
[/quote]
Miksi ette kasvata lapsianne??? Mä en vaan jaksa käsittää sitä. Jotenkin se on vielä nykyaikana tosi tyypillistä, että perheen vanhemmat on hermoraunioita, kun pennut pyörittää perhettä, ei sen niin tarvitse eikä pidä olla.
Mulla on kolme poikaa, joista nuorin on ylivilkas. Silti meillä on enimmäkseen mukavaa ja rauhallista.
[/quote]
Minulla on 9 lasta eikä ole älämölöä tai uupumusta. Silti ei tulisi mieleenkään käydä sellaisen raskaana olevan äidin kimppuun, joka juuri nyt ponnistelee voimiensa äärirajoilla.
Missä empatia ja kannustus?
MILLÄ lailla kasvata lapsiasi, jos et noihin ollenkaan kykene?
Aina ei mene suunnitelmien mukaan, kun tokana tuleekin kaksoset ja kolmas raskaus ehkäisyn pettämisen tulosta.
Ja meillä ainakin taloudellinen tilanne on se, ettei ihan kerran kuukaudessa ole varaa mennä. Tärkein on kuitenkin nuo hoitopäivät, jolloin voin levätä, hoitaa työnhakua, harrastaa enemmän liikuntaa, käydä kauempana kaupungilla yms.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 19:58"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 19:41"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 17:47"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 16:11"]
Mun keinot selvitä kasassa (lapsia neljä, kaikki ei edes suunniteltuja):
1. lapset ovat päiväkodissa 10pv/kk
2. omat liikuntaharrastukset 2x viikossa
3. kerran vuodessa IHAN YKSIN johonkin kaupungille ja yöksi hotelliin - saat nukkua, saat hiljaisuutta, saat tehdä mitä huvittaa ja ihan rauhassa, kukaan ei vaadi sulta vuorokauteen yhtään mitään
4. ja miehelle teen tarpeen mukaan erittäin selväksi, että NYT tarvin omaa aikaa, etten tule hulluksi, ja mies vie lapset vaikka retkelle tai HopLoppiin tms.
Meiltä lähtiessään vieraatkin huokaisee helpotuksesta ulko-ovella. Sen verran järkyttävä meno täällä on.
[/quote]
No tuo nyt jo helpottaa melkoisesti, että lapset ovat päiväkodissa vaikka äiti kotona...
[/quote]
Joo, sehän on maailman suurin synti, laittaa lapset päiväkotiin vaikka itse olisi kotona. Parempi tehdä kaikki itse, vaikka nuppi sekoaisi.
[/quote]
Kaikkein parasta olisi tehdä sellainen perhesuunnittelu, että tietää jaksavansa. Ei siis neljää lasta, kun ihan varmasti katastrofin merkit on olleet ilmassa jo kahden jälkeen.
Muutenkaan mä en tajua tuollaista, että kerran vuodessa se äitikin pääsee johonkin... meillä pääsee vaikka kerran viikossa tarvittaessa. tai vaikka joka päivä. Meillä on kaksi tasaveroista vanhempaa, joista toinen ottaa vetovastuun, jos toinen on jostain syystä pois pelistä.
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 19:45"]
Elämä helpottaa kun selviää niiden kanssa kouluikään. Välillä on rankkaa mutta kyllä se helpotus vielä koittaa..ja sitten alkaa tekemään mieli iltatähteä..kun ellämä on niin helppoa..
[/quote]
Josksu on noinkin.
Itse olen kokenut lasteni kanssa vauva- ja pikkulapsiajat seesteisiksi, kouluvuodet ja teinivaiheen "mielenkiintoiseksi" (haastavaksi mutta ei mitenkään mahdottomaksi.) Nyt kun muksuista vanhimmat alkavat lähestyä kolmeakymmentä, väliin käy mielessä, ettei sitä aikanaan tiennyt, mihin ryhtyi...
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 20:05"]
Kertokaa mulle, MIKSI pitää tehdä kolme lasta peräkanaa? Oikeasti? Varmaan jo kahden pienen kanssa on uuvuttavaa niin mikä ihme saa tekemään vielä kolmannen siihen joukon jatkoksi? Miksei voi odottaa paria vuotta? En ymmärrä! Mitä iloa siitä on, että kulkee pää sumussa monta vuotta ja odottaa vain että lapset kasvavat?
[/quote]
Minä tein 7 peräkanaa. Olivat elämäni parhaita vuosia.
Pää sumussa vasta paljon, paljon myöhemmin.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 14:34"]
Halaus sinulle, ap! Lapsiperhearki on monille meistä uuvuttavaa, itsekin olen toisinaan aivan poikki. Oletko jutellut miehesi kanssa miten uupunut olet? Onko teillä apujoukkoja, isovanhempia tms. jotka voisivat antaa sinulle lepotauon?
Me ollaan mieheni kanssa välillä käyty hotellissa pienellä kaupunkilomalla - kotikaupungissamme. Pieni irtiotto normiarkeen, ja UNTA. Tämän on mahdollistanut anoppi joka on tullut siksi aikaa kotiimme lapsenvahdiksi. Teillä voisi olla mahdollisuus saada kunnalta kodinhoitaja käymään; hän voisi vaikka ulkoilla esikoisen kanssa jotta sinä saisit nukkua pari tuntia.
Älä välitä näistä täydellisistä äideistä. En ymmärrä mikä on motiivi tulla pätemään tällaiseen ketjuun. Piikittelystä ja oman itsen korottamisesta ei ole mitään iloa kenellekään, tuskin edes pätijöille itselleen, ellei sitten satu olemaan sellainen joka saa nautintoa toisten pahasta olosta.
Kaikkea hyvää sinulle ap ja koeta jaksaa! Parempia päiviä on edessä ihan varmasti!
[/quote]
Mitä täydellistä on siinä, että jaksaa hoitaa omat lapsensa? Eikö se ole normaali olotila? Jos ei jaksa, on jossain vikaa eikä se vika korjaannu sillä, että mollataan niitä, jotka eivät uuvu.
Lapsia on tehty maailan sivu. Vasta nykyinen äitsukupolvi on ulkoistanut lapset yhteiskunnan kontolle ajatellen, että heidän ei tarvitse, kun ei vaan jaksa. Tekotapa on kiva, mutta lopputulos annetaan muiden hoitoon.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 20:05"] Kertokaa mulle, MIKSI pitää tehdä kolme lasta peräkanaa? Oikeasti? Varmaan jo kahden pienen kanssa on uuvuttavaa niin mikä ihme saa tekemään vielä kolmannen siihen joukon jatkoksi? Miksei voi odottaa paria vuotta? En ymmärrä! Mitä iloa siitä on, että kulkee pää sumussa monta vuotta ja odottaa vain että lapset kasvavat?
[/quote] En ole se jolta kysyit, mutta varmaan siksi, että pikkulapsivaiheen jälkeen 12-, 10- ja 8-v trio on kätevämpi kuin esim. 12, 6 ja 1 eli aina kun vähän helpottaa niin taas alkaa vauva-arki äitiyslomineen..
Onko lastesi ruokavaliot kunnossa? Lapsilla sokeri aiheuttaa paljon ylivilkkautta, joten voisi pienelläkin korjauksella tulla iso apu!
Toivon hyvää vointia raskauteesi ja jaksamista!
Nykyinen äitisukupolvi vasta yksin onkin. Koko maailman sivu on hoidettu lapsia yhdessä ja isovanhemmat, siskot tädit sedät ja naapurit on osallistunut lapsenhoitoon.
Nykyään ollaan yksin omissa perheyksiköissä. Älä tule esittämään täydellistä ja pätemään. Kenenkään ei kuuluisi kasvattaa yksin lapsiaan, se on luonnotonta. Hienoa jos siihen pystyy ja voi sanoa ettei koskaan ole uupunut. Silloin saa olla ylpeä.
Kyllä äitiys on raskasta ja siihen on ihan luonnollista toisinaan uupua. On myös ihan luonnollista ja normaalia että pienet lapset pitää ääntä kun leikkivät ja nauravat, juoksevat. Niissä kodeissa joissa älämölöä ei koskaan ole, ei varmaan leikitä sydämensä kyllyydestä.
Äiti, 4 lasta ja älämölö sekä ajoittainen väsymys lastenhoitoon
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 20:14"]
Lapsia on tehty maailan sivu. Vasta nykyinen äitsukupolvi on ulkoistanut lapset yhteiskunnan kontolle ajatellen, että heidän ei tarvitse, kun ei vaan jaksa. Tekotapa on kiva, mutta lopputulos annetaan muiden hoitoon.
[/quote]
Joo, mutta vasta nykyinen äitisukupolvi joutuu myös hoitamaan lapsensa ihan ITSE. Ennen yhteiskuntaa homman hoitivat mummit, kummit, tädit, siskot, piiat, naapurit, vaivaistalot, lastenkodit tai yleisimmin ei yhtään kukaan, kun vanhemmat olivat kiinni töissään ja lapset pärjäsivät miten kuten, osa jäi jopa eloonkin. Eipä koskaan ennen ole vaadittu äideiltä näin täydellistä omistautumista lapsensa tarpeille kuin nyt.
mä jaksan liikunnan avulla. eli kun mies tulee töistä lähden juoksemaan ja musa täysille. Omaa aikaa tarpeeksi niin kyllä sitä jaksaa.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 20:23"]
Joo, mutta vasta nykyinen äitisukupolvi joutuu myös hoitamaan lapsensa ihan ITSE. Ennen yhteiskuntaa homman hoitivat mummit, kummit, tädit, siskot, piiat, naapurit, vaivaistalot, lastenkodit tai yleisimmin ei yhtään kukaan, kun vanhemmat olivat kiinni töissään ja lapset pärjäsivät miten kuten, osa jäi jopa eloonkin. Eipä koskaan ennen ole vaadittu äideiltä näin täydellistä omistautumista lapsensa tarpeille kuin nyt.
[/quote]
Ei sitä vaadita toimivissa perheissä vieläkään.
Vain "siteet katkaisseet" tai poikkeuksellisen epäonnekkaat joutuvat aidosti tuohon.
Muut ovat pitäneet yhteyttä täteiihin, serkkuihin, sisaruksiin, kummeihin jne. ja sallineet heidät alusta asti aidoksi osaksi lapsen elämää.
(Ja sitten on ne - "ei kuukauteen vauvaa katsomaan, mummi, koska haluamme rauhassa tutustua", "ei hoitoon ennen kuin 5 v, koska haluan että olen lapselleni tärkein" jne. - ihmiset, jotka aktiivisesti tahtovat lapsensa eristää ...)
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 20:23"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 20:14"]
Lapsia on tehty maailan sivu. Vasta nykyinen äitsukupolvi on ulkoistanut lapset yhteiskunnan kontolle ajatellen, että heidän ei tarvitse, kun ei vaan jaksa. Tekotapa on kiva, mutta lopputulos annetaan muiden hoitoon.
[/quote
Joo, mutta vasta nykyinen äitisukupolvi joutuu myös hoitamaan lapsensa ihan ITSE. Ennen yhteiskuntaa homman hoitivat mummit, kummit, tädit, siskot, piiat, naapurit, vaivaistalot, lastenkodit tai yleisimmin ei yhtään kukaan, kun vanhemmat olivat kiinni töissään ja lapset pärjäsivät miten kuten, osa jäi jopa eloonkin. Eipä koskaan ennen ole vaadittu äideiltä näin täydellistä omistautumista lapsensa tarpeille kuin nyt.
[/quote]
Ennenvanhaan ei olisi tullut kuuloonkaan, että johtotason tai asiantuntijatehtävissä toimivat vanhemmat olisivat ihan itse hoitaneet lapsensa työpäivänsä jälkeen. Lapsia hoiti palkattu hoitaja. Niin no, äiti olisi ollut kotirouva, mutta ei kotirouvilta ennenaikaan edellytetty mitään vaipanvaihtoa. Rouvalla oli omat sosiaaliset menonsa. Ja taviskansan lapsia ei hoitanut kukaan. Ja lisäänpä vielä, että ennenaikaan oli helppoa kun hankala lapsi piiskattiin hiljaiseksi, ei siinä mitään kasvatusta tarvittu.
Joo, eli ihan turha tulla uikuttamaan jostain vanhoista ajoista.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 20:05"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 19:23"]
Mutta tsemppiä, se arki tosiaan helpottuu kun lapset kasvaa, omani ovat nyt 12,10 ja 8 eli jossain vaiheessa meilläkin oli se vauva + 2-vuotias + 4-vuotias ja se oli kyllä todella uuvuttavaa!
[/quote]
Kertokaa mulle, MIKSI pitää tehdä kolme lasta peräkanaa? Oikeasti? Varmaan jo kahden pienen kanssa on uuvuttavaa niin mikä ihme saa tekemään vielä kolmannen siihen joukon jatkoksi? Miksei voi odottaa paria vuotta? En ymmärrä! Mitä iloa siitä on, että kulkee pää sumussa monta vuotta ja odottaa vain että lapset kasvavat?
[/quote]
Aina elämä ei kulje niin kuin suunnittelee. Olin esikoisen saadessani 32v ja esikoinen syntyi kuolleena. Sen jälkeen en ollut oma itseni ja ainoa ajatus päässä oli saada elävä lapsi. Sen saimmekin runsaan vuoden kuluttua. Vauva-aika oli helppoa ja päätettiin tehdä toinen perään ja tärppäsi heti. Taapero ei enää ollutkaan yhtä helppo kuin vauva. Lisäksi toinen vauva oli varsinainen huutaja. Päätimme, ettei enempää tule - tai pidetään ainakin isompi väli. Kuitenkin ehkäisy petti eikä minusta ollut abortin tekijäksi. Pian sen jälkeen vanhimmalla todettiin asperger. Puoli vuotta myöhemmin meillä oli 3½v ,1v 10kk ja vauva. Siitä alkoi varsinainen uuvuttava rumba, joka helpotti vasta kun nuorinkin meni kouluun. Nyt kuopuskin on jo 13v.
Kuten jo todettiin, tämän ratkaisun hedelmät kannetaan myöhemmin. Naapurilla on ikäerot 6v ja 7v eli juuri kun saat edellisen helppoon vaiheeseen, alkaa vauvarumba uudelleen.
Määritelläänkö se älämölö? Tuli vaan jonkun kommentista mieleen tuossa edellä, että se voi tosiaan olla sitä, kun lapset nauraa, hyörii, puhuu toistensa päälle innoissaan. Mulla on ollut tänään huono päivä, pinna kireällä, ja silloin ei yksinkertaisesti millään jaksaisi tällaista sinänsä harmitontakaan äänekkyyttä kuunnella ja tulee ärjyttyä lapset hiljaisemmiksi vähän turhan kovalla äänellä itsekin. Ja totta, usein äidin hermoilu vain pahentaa "älämölöä", varmaankin juuri sen takia, että lapset menevät äidin huonosta päivästä hämilleen. En silti sanoisi, että meidän lapset ovat huonosti käyttäytyviä ja huonosti kasvatettuja.
Ja sitä ihmettelen todella, jos niin moni täällä todella aina osaa ja jaksaa olla sekä turvallinen aikuinen. Ja että aina on niin harmonista. Eikös tämä nyt ole normaalia arkea, välillä melutaan ja sanotaan pahemmin kuin halutaankaan ja sitten pyydetään anteeksi (kuten meillä tehtiin ennen lasten nukkumaanmenoa).
Tuota en kestä ollenkaan, että olisi muka pitänyt miettiä ennen kuin ne lapset hankki. Vaikka välillä ottaa päähän, useimmiten mietin, miten paljosta lapsettomat oikeasti jää paitsi. Ajattelen yleensäkin, että elämämme ihmiset on tuotu sinne, jotta oppisimme toisiltamme jotakin; ei se ole niin, että olen valmis aikuinen ja siirrän viisauteni lapsilleni, jotka tulevat rauhallisiksi ja joiden tukka on aina suittu, vaan minä opin samalla itse jotain. Kuten pitkäpinnaisuutta ja tilanteiden ratkaisukykyä setviessäni lasten riitoja.
Ap:lle jaksamista. Nuo tunteet ovat tuttuja minullekin, mutta tämä voi olla huono päivä, tai jos sekä on kausi, niin kyllä asiat ajan myötä helpottavat.
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 20:18"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 20:05"] Kertokaa mulle, MIKSI pitää tehdä kolme lasta peräkanaa? Oikeasti? Varmaan jo kahden pienen kanssa on uuvuttavaa niin mikä ihme saa tekemään vielä kolmannen siihen joukon jatkoksi? Miksei voi odottaa paria vuotta? En ymmärrä! Mitä iloa siitä on, että kulkee pää sumussa monta vuotta ja odottaa vain että lapset kasvavat?
[/quote] En ole se jolta kysyit, mutta varmaan siksi, että pikkulapsivaiheen jälkeen 12-, 10- ja 8-v trio on kätevämpi kuin esim. 12, 6 ja 1 eli aina kun vähän helpottaa niin taas alkaa vauva-arki äitiyslomineen..
[/quote]
Noh, kaikki lienemme kuitenkin kiistattomasti samaa mieltä siitä, että 12- ja 10-v olisi noista kaikista se kaikkein kätevin kombo..
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 21:31"]
Noh, kaikki lienemme kuitenkin kiistattomasti samaa mieltä siitä, että 12- ja 10-v olisi noista kaikista se kaikkein kätevin kombo..
[/quote]
Emme ole.
[/quote]
Kertokaa mulle, MIKSI pitää tehdä kolme lasta peräkanaa? Oikeasti? Varmaan jo kahden pienen kanssa on uuvuttavaa niin mikä ihme saa tekemään vielä kolmannen siihen joukon jatkoksi? Miksei voi odottaa paria vuotta? En ymmärrä! Mitä iloa siitä on, että kulkee pää sumussa monta vuotta ja odottaa vain että lapset kasvavat?
[/quote]
Hyvä kysymys. Oma esikoiseni oli ns helppo lapsi, teimme siis toisenkin, ja nyt ei enää olekaan helppoa, tämä lapsikombo nimittäin mölisee, riehuu ja sotkee minkä kerkiää. Ei kaikkea osaa ennakoida. Kolmas olisi katastrofi. Vahinkoja toki voi sattua, enkä tiedä olisiko minusta kuitenkaan abortintekijäksi. Jos tuttavapiirissä joku odottaa kolmatta niin tekisi mieli esittää osanotto, mutta toisaalta täytyy muistaa, että jotkut haluamalla haluaa sen kolmannen eikä koe tilannetta hankalaksi...
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 20:23"]
[quote author="Vierailija" time="07.04.2013 klo 20:14"]
Lapsia on tehty maailan sivu. Vasta nykyinen äitsukupolvi on ulkoistanut lapset yhteiskunnan kontolle ajatellen, että heidän ei tarvitse, kun ei vaan jaksa. Tekotapa on kiva, mutta lopputulos annetaan muiden hoitoon.
[/quote]
Joo, mutta vasta nykyinen äitisukupolvi joutuu myös hoitamaan lapsensa ihan ITSE. Ennen yhteiskuntaa homman hoitivat mummit, kummit, tädit, siskot, piiat, naapurit, vaivaistalot, lastenkodit tai yleisimmin ei yhtään kukaan, kun vanhemmat olivat kiinni töissään ja lapset pärjäsivät miten kuten, osa jäi jopa eloonkin. Eipä koskaan ennen ole vaadittu äideiltä näin täydellistä omistautumista lapsensa tarpeille kuin nyt.
[/quote]
Kumma kyllä kukaan ei ylistä sitä, miten ennen yhteiskuntaa monta sukupolvea asui yhdessä eikä vanhuksia työnnetty palvelutaloihin tai jätetty yksin omaan asuntoonsa, paitsi silloin kun tarvitaan lastenhoitoapua...
Miten te kaikki olette niin väsyneitä? Onko täällä kaikilla huonosti nukkuvat lapset, vähintään kolme lasta pienillä ikäeroilla ja jokaisella erityistarpeita, koliikki ja kymmenen allergiaa?
Kannattaisiko oikeasti vähän ajatella ennen kuin heti vauvakuumeen iskiessä pukkaa uutta tulemaan? Pieni ikäero on lähes aina uuvuttavaa. Paljon helpommalla pääsee jos malttaa edes kolmisen vuotta odottaa. Ja joo se kasvatuskin olisi ihan hyvä asia. Niin kuin joku jo sanoi, nykyään lapset pyörittää perhettä ja vanhemmat on ihan uupuneita. Ei sitä mölinää ja riehumista tarvitse sietää. Niitä lapsia voi ihan totta käskeä.