Millaista on älykäs huumori?
Kommentit (417)
Hankala vastata. Moni huumori jota aiemmin pidin nokkelana ja älykkäänä ei vanhemmiten siltä enää näytä, esim jotkut huumoriohjelmien henkilöhahmot ovat koulutetumpaa väkeä ja viljelevät sivistyssanoja mutta ei se siitä huumorista sen älykkäämpää automaattisesti tee. Moni ns. älykäs huumori on myös aivan ihmeellistä besserwisseröintiä ja omien pierujen haistelua ettei oikeen kiinnosta kuinka älykästä se on kun sitä on niin rasittavaa katsoa, usein näissä on myös jonkinlaista poliittista agendaa ja huumori haetaan lähinnä jonkinlaisesta me- te- asettelusta.
Että että. Jos oikeasti lähtee hakemaan sellaista joka naurattaa ja saattaa joskus myös pieniä välähdyksen hetkiä luoda niin kenties joitakin naked gun -tyylisiä sanaleikkejä pidän sinällään ihan oivaltavina ja hauskoina. Niitä elokuvia aiemmin julkaistu sarja oli puhtaammin huumoriltaan verbaalista ja elokuviin lisättiin sitten enemmän sitä pieruhuumoria jotta uppoaisi laajempaan yleisöön. Siitä alkuperäisestäsarjasta nimenomaan sanottiin että se oli liian älykästä keskivertokatsojalle jotta olisi voinut menestyä. Videoklippejä löytyy vaikkapa youtubesta, jokainen tehkööt omat arvionsa.
Ei ainakaan sellainen mikä minulla on.
Vierailija kirjoitti:
Ei naurata oikein mikään. Olenko siis älykäs vai tyhmä?
Masentunut.
Vierailija kirjoitti:
-Mitä B merkitsee Benoit B. Mandelbrotin nimessä?
-???
-Benoit B. Mandelbrotia.
En tajua tätä... :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Mitä B merkitsee Benoit B. Mandelbrotin nimessä?
-???
-Benoit B. Mandelbrotia.
En tajua tätä... :/
Olettaisin sen liittyvän jotenkin fraktaaleihin ja toistuvuuteen, koska fraktaalien parissahan tuo mies hääräili. Mutta en minäkään ymmärrä, mitä hauskaa tuossa on.
Hö-hö, tietysti avoimen tseksistinen tai rasse. Ne naurattaa aina, Hö-hö!
Mitä eroa on chris rockin ja ricky gervaisin roustaamisella? Onko toinen toista älykkäämpi? Voiko ilkeä vitsailu toisen persoonan kustannuksella olla kuitenkin älykästä huumoria?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-Mitä B merkitsee Benoit B. Mandelbrotin nimessä?
-???
-Benoit B. Mandelbrotia.
En tajua tätä... :/
Olettaisin sen liittyvän jotenkin fraktaaleihin ja toistuvuuteen, koska fraktaalien parissahan tuo mies hääräili. Mutta en minäkään ymmärrä, mitä hauskaa tuossa on.
No onhan tuo hauska, koska sehän tekisi nimestä fraktaalin. Eli aina kun katsottaisiin sisäänpäin nimeä, syntyy sama uusi nimi, jonka keskellä on B, joka taas laajenee nimeksi jne. En tiedä onko erityisen älykästä, mutta ihan hyvä ja hauska oivallus minusta.
Vierailija kirjoitti:
Älykäs huumori voi tosiaan olla mustaa, mutta ei se ole välttämättömyys. Esim. moni brittikomedia on hyvinkin älykästä, mutta silti pitää kevyen otteen. Älykkääksi komedian tekee se, että se ei alleviivaa huumoria vaan nauru syntyy tilanteen pohjalta, ei varsinaisesti itse tilanteesta. Sama koskee ns. älykästä keskustelua, jota Suomessa harvoin näkee kenenkään harrastavan. Luodaan kärjistämällä ristiriitatilanteita, joista paljastuu synkkä totuus sillä tavalla, että on kuitenkin mahdollisuus vielä uskoa valheisiin.
Kuuntele vaikka Tim Minchinin Rock and roll nerd.
Itse nauroin ääneen kun katsoin joku päivä sitten Twilightin 10-vuotisjuhlien kunniaksi Robert Pattinsonin haastattelun, jossa häneltä kysyttiin kuinka hänen hiuksensa ovat aina niin sotkussa. Mies vastasi pokkana, että I have 12 year old virgins lick it. Siinä paljastuu kerralla niin monta valhetta ja unelmaa, että on pakko nauraa ääneen.
Valmiiksinaurettu, jotta älykkäät tietävät missä kohtaa pitää nauraa.
Vierailija kirjoitti:
Katso Pitääkö olla huolissaan -ohjelmaa.
Kullakin äänessäolijalla on sellainen "kohta mä kerron tosi hauskan jutun"-ilme ja -äänensävy.
Ihmisen fyysisellä terveydellä leikittely ei ole mielestäni hyvää huumoria ainakaan, esim. jos joku sairastuu vaikka syöpään, niin se ei ole mielestäni huumorille sopiva aihe. Omalle ja toisten ihmisen tientynasteiselle hulluudelle voi mielestäni jo nauraa, mutta sekin tulisi tehdä positiiviseen sävyyn.
Näin miehenä olen huomannut sen, että naiset pitävät itseironiasta, jos se on tilanteeseen sopivaa. Se, että mies nauraa itselleen, vie naiselta pelon tunteen (monet varttuneemmat naiset pelkäävät aina vähän miehiä) ja toisaalta antaa naiselle tunteen siitä, että mies on ei ole liian terävä, mikä sinänsä on vain optinen harha, sillä itseironia - kyky nauraa omalle itselleen uskottavasti - on kognitiivisesti hankala huumorin laji.
Ihminen on tehty nauramaan ja pilkkaamaan muita ihmisiä, erityisesti omaan laumaan kuulumattomia ihmisiä. Itselleen nauraminen edellyttää itsensä ylittämistä, jota voidaan pitää myös hulluuden ominaispiirteenä, koska kuka terve ihminen nyt itselleen haluaisi todellisuudessa nauraa?
Sarkasmi toimii paremmin miesten kesken - naiset eivät siitä yleensä hirveästi diggaa.
Musta huumori saattaa ahdistaa, jopa pelottaa ihmisiä, varsinkin jos se menee filosofiseksi. Filosofinen huumori on mielestäni rautaa, mutta se ei sovellu kaikkein herkimmille korville.
Vierailija kirjoitti:
The Officen Steve Carell on hauska
Samoin monet englantilaiset sketsit on hauskoja
Suomessa nauretaan hassun näköisille hahmoille
Englannissa hauskoille tarinoille ja jutuille
Lähtökohtaisesti koen, että englantilainen huumori on monesti paljon älykkäämpää
Englantilaisissa ohjelmissa on taustanauru älykkäille katsojille.
Vierailija kirjoitti:
Aristoteles, jota voidaan pitää kaikkien aikojen merkittävimpänä filosofina, totesi n. 2500 vuotta sitten, että onnistuneeseen huumoriin liittyy aina yllätyksellisuus.
Voisiko esimerkiksi etu-ja takavokaalit samassa sanassa olla sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei naurata oikein mikään. Olenko siis älykäs vai tyhmä?
Kokeile Seinfeldiä:
Tästä on helppo löytää ne hauskat kohdat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei naurata oikein mikään. Olenko siis älykäs vai tyhmä?
Kokeile Seinfeldiä:
Tästä on helppo löytää ne hauskat kohdat.
Minä en löytänyt.
Älykästä huumoria ei ole mikään vitsien kertominen, älykäs huumori on ns. tutkahuumoria eli se syntyy samassa hetkessä kun ihmiset keskustelevat ja fiksu ihminen tarttuu johonkin sanaan tai lauseeseen ja kuin ohimennen omana puheenvuoronaan sanoo jotain niin fiksua aiheesta että muilla menee sekunti kunnes heidän tajunnassaan räjähtää ja kaikki rupeavat nauramaan.
Ihmisestä ei tee älykästä se jos hän kertoo muiden älykkäitä vitsejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aristoteles, jota voidaan pitää kaikkien aikojen merkittävimpänä filosofina, totesi n. 2500 vuotta sitten, että onnistuneeseen huumoriin liittyy aina yllätyksellisuus.
Voisiko esimerkiksi etu-ja takavokaalit samassa sanassa olla sitä?
Cogito ergo sum eli ymmärrän, että olen olemassa. Tätä on monen filosofin vaikea ymmärtää - siis omaa olemassaoloaan. Jos ei ota eteen eikä taakse, niin kyllähän sitä helposti rupeaa pohdiskelemaan, että ollaanko sitä olemassa vai ei.
Aristoteles oli harvinaisen terve filosofi tässä mielessä, ja oli peräti kahdesti naimisissa, ja jonka ei tarvinnut miettiä omaa olemassaoloa lainkaan. Mutta nerona Aristoteles tiesi kuitenkin olevansa kosketuksissa hulluuden kanssa.
Luova huumoria yllättää, koska se on uutta (ei ollut maailmassa ennen sen esittämistä), ja siksi naurattaa. Onnistunut tilannekomiikka perustuu luovuudelle ja syntyy spontaanisti itse tilanteesta. Käsikirjoitusta ei tarvita tällöin.
Olen kehopositiivinen ja hei...pirun ylpeä siitä.
Vierailija kirjoitti:
Älykäs huumori on vastakohta persujen aggressiiviselle "sarkasmille".
Älykkäässä nettikirjoituksessa ei saa unohtaa lainausmerkkejä.
Kun vertaa brittien huumorisarjoihin televisiossa verrattuna suomalaisiin vastaaviin, monesti tuntuu siltä ettei suomalainen huumori ole vieläkään täysin päässyt eroon ns muka-huumorista., jossa älykkyys on kaukana. Virkistykseksi tässä pieni juttu tähän masentavaan maailmantilanteeseen: Putin ennustajan luona : Miltä tulevaisuuteni näyttää?. Ennustaja: Olet hienon limusiinin kyydissä, ja ihmiset ovat iloisia, onnellisia ja nauravat. Putin: Tervehdinkö heitä?. Ennustaja: Ei, arkku on kiinni.